Repola

Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla.

Repola (ven. Реболы, Reboly, karjalaksi Rebol´a) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä. Repola oli myös aikoinaan Venäjän keisarikuntaan kuulunut kunta, ja Suomen itsenäistymisen jälkeen 1918-1920 se lyhyeksi aikaa liittyi Suomeen.

Repolan kunta

Repolan kunta sijaitsee Suomen rajan tuntumassa noin 70 kilometriä Lieksasta koilliseen Lieksanjoen latvoilla. Kunta rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa Lietmajärveen, idässä Mujejärveen, kaakossa Volomaan, etelässä Lentieraan ja lännessä Suomen Lieksaan ja Kuhmoon.

Kuntaan kuuluvat asutuskeskukset Repola, Omelia (Jemeljanovka), Kolvas ja Gafostrov. Hallinnollinen keskus on Repolan kylä, joka sijaitsee Lieksajärven itärannalla. Repolasta on itään johtava tieyhteys Pietari-Murmansk-valtatielle.

Vuonna 1987 Repolan kylähallinnon asukasluku oli 2 100. Vuonna 2009 Repolan kylässä oli 1059 asukasta.

Historia

Repolan ja Porajärven kunnat 1920-luvulla.

Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementtiin kuuluneen Repolan kunnan pinta-ala oli 11 000 km². Väkiluku vuonna 1918 oli 2 400. Repola kuuluu alueeseen, joka tuli 1800-luvulla tunnetuksi elinvoimaisesta runonlauluperinteestä. Elias Lönnrot kävi karjalaisten ja suomalaisten asumassa Repolassa runonkeruumatkoilla 1830-luvulla. Nykyään taito on lähes täysin kuollut.

1918-1920

Pääartikkeli: Bobi Sivén#Repolan nimismies

Heimosotien ja Venäjän sisällissodan aikana vuonna 1918 Repolan asukkaiden pitämä kokous päätti ilmoittaa sähkeitse Venäjän hallitukselle, että Repolan kunta katsoo tämän päätöksen ja itsemääräämisoikeuden perusteella irtaantuneensa Venäjästä ja liittyneensä Suomeen ja tämän jälkeen katkaisevansa kaiken yhteyden Venäjän kanssa 1. syyskuuta 1918 klo 24.00. Naapurikunta Porajärvi teki samoin seuraavana vuonna. Repola hyväksyttiin osaksi Suomea ja sinne saatiinkin suomalainen hallinto; mm. nimismiehenä toimi Bobi Sivén. Tarton rauhassa 1920 alueet kuitenkin luovutettiin Neuvosto-Venäjälle, ja Suomi sai ikään kuin vastineeksi Petsamon. Talvella 1921-1922 tapahtui Itä-Karjalassa vielä karjalaisten itsensä aloittama vastavallankumousyritys, itäkarjalaisten kansannousu, jonka jälkeen suuri osa karjalaisväestöstä, myös Repolasta, pakeni Suomeen.

Repolan rantaa Lieksajärveltä.

1921-1939

1920-luvun alkupuolelta alkaen seuraavan n. 15 vuoden aikana aloitettiin järjestelmällinen kulakkiluokan hävittäminen. Repolassa toteutettiin maatilojen sekä teollisuuslaitosten kuten esimerkiksi sahojen kollektivisointi. Moni talonpoika ei olisi halunnut liittää tilaansa Repolan kolhoosiin, mistä seurasi karkotuksia Siperiaan. Myös kaikki, joilla oli työttä saatuja tuloja, kuten vuokratuloja, katsottiin kulakeiksi ja joko ammuttiin tai karkotettiin. Sama koski niitä, joilla oli mitä tahansa pientäkin liiketoimintaa tai yhteyksiä Suomeen. Moni kuoli myös alueelle perustetuilla keskitysleireillä. Tuhannet lähtivät 1920-luvulla pakolaisena Suomeen Itä-Karjalasta, heistä Repolasta noin 300.

Repolan kyliä (1929)

Aimolahti, Haukkasaari, Jänissalmi, Kapustavaara, Kiimasvaara, Kimovaara, Kipo, Kolvasjärvi, Korhu, Koroli, Koroppi, Lentiera, Leveäniemi, Lukkasenvaara, Luovutsaari, Lusma, Mokkila, Muujärvi, Omelia, Pieninkä, Pläkkäjä, Repola, Riikosenniemi, Roukkula, Saarenpää, Suoverkka, Struna, Suulaansaari, Suuriniemi, Tsolkka, Tunttula, Tuomas, Tuulivaara, Tuuseni, Viitaranta, Virta, Vuosniemi ja Ylä-Kiimasvaara.

Toinen maailmansota

Ennen talvisotaa syksyllä 1939 Neuvostoliitto tarjosi aluevaatimustensa vastineeksi Suomelle Repolasta ja Porajärveltä 5 525 neliökilometrin suuruista aluetta. Suomi ei vaatimuksiin suostunut.

Repola oli vielä suomalaisten miehittämä 1941–1944 jatkosodan aikana.

Kirjallisuutta

• Tarma, Heikki (toim.): Aunuksen Repola. Joensuu: Repola-seura, 2001. ISBN 952-91-3711-7.

Aiheesta muualla

• Ребольское сельское поселение Repolan maalaiskunta Mujejärven piirin sivustossa (venäjäksi)
• Реболы Repolan historiaa Mujejärven piirin sivustossa (venäjäksi)
• Ju. A. Savvatejev: Reboly Repolan historiaa. Karjalan matkaluportaali (venäjäksi)
• Repolan lyhyt historia Repola-seura.
• Toivo Nygård (1996) Itä-Karjalasta Suomeen 1917-1922 tulleet pakolaiset. Genos 67(2) / www.genealogia.fi.

• Repola-Seura ry.

Aunuksen Karjalan entiset kunnat ja kaupungit

Poventsan kihlakunta
Danilovat - Kiimasjärvi - Lintujärvi - Mäntyselkä - Paatene - Petrovo-Jam - Porajärvi - Poventsa - Repola - Rimoila - Rukajärvi - Sunku
Petroskoin kihlakunta
Ahnus - Jalolahti - Latva - Munjärvi - Kentjärvi - Kontupohja - Petroskoi - Pyhäjärvi - Soutjärvi - Suoju - Suurlahti - Säämäjärvi - Tepenitsa - Tiutia - Tulvoja
Aunuksen kihlakunta
Aunus - Keskotjärvi - Kotkatjärvi - Mätässyvä - Nekkula - Riipuskala - Tulemajärvi - Vaaseni - Vieljärvi - Vitele