Vieljärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vieljärvi
Ведлозеро, Vedlozero
Vieljärven kylää.
Vieljärven kylää.

Vieljärvi

Koordinaatit: 61°34′8″N, 32°50′15″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Prääsän piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 2 158,3 km²
Väkiluku (2018) 1 800











Vieljärven profeetta Elian kirkko.
Vieljärven kunta Prääsän piirin kartalla.

Vieljärvi[1] (ven. Ве́длозеро, Vedlozero) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Prääsän kansallisessa piirissä Venäjällä. Se sijaitsee samannimisen järven koillisrannalla 44 kilometriä Prääsästä länteen.[2] Kylässä on 1 100 ja kunnassa 1 800 asukasta (vuonna 2018)[3].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieljärven kunnan pinta-ala on 2 158,3 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu koillisessa Prääsän piirin Jessoilan ja idässä Nuosjärven kuntiin, etelässä Aunuksen piiriin sekä lännessä ja pohjoisessa Pitkärannan ja Suojärven piireihin[5]. Kunnan pinta-alasta 88 % on metsää, 10 % vesistöjä, 1,3 % maatalousmaata ja 0,6 % asuinaluetta[4]. Jokia ovat Vitelenjoki, Lummasjoki (ven. Lumbas), Naravoinen (Narvož), Kollaanjoki, Tulemajoki, Sonanjoki (Kavoža) ja Kainavoisenjoki (Kainovaža) ja järviä Vieljärvi, Vuohtjärvi, Tulemajärvi (Tulmozero), Kinälahden- eli Sinemusjärvi (Sinemuksa), Kainasjärvi, Nälmäjärvi ja Haapajärvi (Gabozero)[6]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat sora, rakennuskivi, marmori, ilmeniitti, magnetiitti ja titaani[7].

Kuntaan kuuluu keskuskylän lisäksi 32 kylää ja asutusta: Akimisto (ven. Akimovo), Haukiniemi (Štšuknavolok), Hilkkoi (Gilkoža), Huutselkä (Gutselga), Jyrgilä (Jurgilitsa), Kaskesselkä (Kaskesselga), Kinnermä, Kinälahti, Kohtuselkä (Kohtuselga), Koivuselkä (taajama ja kylä), Kolatselkä, Kukkoila, Kukoinvaara, Lahti (Lahta), Lamboi (Tšornaja Lamba), Lamminniemi (Lambinavolok), Lamminselkä (Lambiselga), Lökkö (Kuttšezero), Majaiselkä (Majaselga), Mandere (Mandera), Nakoilampi (Repnoje Ozero), Palalahti (Palalahta), Pannila, Panninselkä (Panniselga), Pogoila, Puntšoila, Savinova, Simoi (Simanova Selga), Štekki (Štšekkila), Sissoinen (Syssoila) ja Telkkä (Hlebozero)[8][9]. Sadan–kahdensadan asukkaan keskuksia ovat Kinälahti, Koivuselän taajama, Savinova ja Kolatselkä[3]. Kesäaikaan väkiluku nousee noin tuhannella hengellä[2].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieljärven nimi liittyy Vitelenjokeen ja saattaa perustua esisaamelaiseen nimitykseen. Järven rannalla sijaitsevia kyliä mainitaan vuosien 1496 ja 1563 verokirjoissa.[10] Vieljärven ensimmäinen kirkko rakennettiin 1600-luvun vaihteessa. 1700-luvulle saakka seurakunta kuului Aunuksen pogostaan.[11]

Vieljärven kunta eli volosti kuului myöhemmin Aunuksen kihlakuntaan. Se rajoittui pohjoisessa Säämäjärveen, idässä Pyhäjärveen, etelässä Kotkatjärveen ja Viteleen ja lännessä Tulemajärveen.[12] Volosti koostui Vieljärven, Nuosjärven, Nälmäjärven, Pannilan, Savinovan ja Štekin kyläkunnista. Vuonna 1905 siellä oli 79 kylää ja 4 826 asukasta. Kunnantalo sijaitsi Joensuun (ven. Retšnoje ustje) kylässä.[13]

Vieljärven volostista tuli vuonna 1920 osa Karjalan työkansan kommuunia ja vuonna 1923 Karjalan autonomista neuvostotasavaltaa. Savinovan kyläneuvosto liitettiin vuonna 1927 Säämäjärven piiriin, Štekin kyläneuvosto Pyhäjärven piiriin ja muu osa entisestä volostista Vitelen piiriin. Vuonna 1930 perustettiin Prääsän piiri ja vuonna 1935 uusi Vieljärven piiri, johon kuuluivat Vieljärven, Kinälahden, Kolatselän, Nälmäjärven, Palalahden, Pultšoin, Saarimäen (ven. Sarigora), Savinovan, Sissoisen, Štekin ja Tihverin kyläneuvostot.[14] Niiden yli kymmenestä tuhannesta asukkaasta lähes kaikki (97,4 prosenttia vuonna 1933) olivat karjalaisia[15]. Jatkosodan aikana alue oli suomalaisten miehittämä.

Vieljärven piiri yhdistettiin vuonna 1956 Prääsän piiriin lukuun ottamatta Tihverin kyläneuvostoa, joka liitettiin Aunuksen piiriin[14]. Vieljärven kylään liitettiin vuonna 1957 Vieljärven pogosta (ven. Pogost), Joensuu, Jänöiselkä (Zajatšja Selga), Mellitšä (Melnitsa) ja kaksi Ruisniemen (Rožnavolok) kylää[16].

Nykyinen maalaiskunta on muodostettu vuonna 2004[5] aikaisemmista Vieljärven, Kinälahden, Kolatselän, Pultšoin ja Savinovan kylähallintoalueista.

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieljärven ohi kulkee Sortavalan ja Prääsän välinen maantie. Lähin rautatieasema on 45 kilometrin päässä Jessoilassa.[2]

Kunnan pääelinkeino on maa- ja metsätalous[17]. Tärkeimmät yritykset ovat Vieljärven karjatila ja kalanviljelylaitos[18].

Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, pieni poliklinikka ja joukko kauppoja. Eräitä palveluja on myös muissa kylissä.[19][20]

Matkailu ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan matkailupontentiaali perustuu sen luontoon, historiallisiin nähtävyyksiin ja karjalaisiin perinteisiin. Vieljärven kylässä on järjestetty karjalan kielen kursseja ja Kinnermässä pidetään vuosittain karjalainen teatterifestivaali Nerokaššali.[21] Kulttuuriperintökohteita ovat kivikautiset asuinpaikat, Julkkulan (ven. Pengiselga) ja Kinnermän 1700-luvulta peräisin olevat tsasounat, vanhat asuintalot ja talousrakennukset, Tulemajärven rautasulatto, karsikkometsät ja toisen maailmansodan hautapaikat. Kinnermän kylällä on historiallisen asutuksen status.[22] Kylässä toimii vierasmaja[18].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 271. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b c Karelija: entsiklopedija, tom 1, s. 195. Petrozavodsk: PetroPress, 2007. ISBN 978-58430-0123-0.
  3. ↑ a b Tšislennost naselenija Vedlozerskoje selskoje poselenije. Viitattu 15.5.2022.
  4. ↑ a b Generalnyi plan, s. 37.
  5. ↑ a b Generalnyi plan, s. 17.
  6. ↑ Generalnyi plan, s. 20.
  7. ↑ Generalnyi plan, s. 47–48.
  8. ↑ Generalnyi plan, s. 17–18.
  9. ↑ Suomenkieliset nimimuodot: Eesti Keele Instituudi kohanimeandmebaas Eesti keelen instituut. Viitattu 15.5.2022.
  10. ↑ Generalnyi plan, s. 15.
  11. ↑ Žukov, Aleksei: Pogosty, volosti i prihody Karelii (po materialam perepisei Zaonežskih pogostov kontsa VI – serediny XVIII vv.) Karelski nautšnyi tsentr RAN. Viitattu 15.5.2022.
  12. ↑ Härkönen, Iivo (toim.): Karjalan kirja, s. 828. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.
  13. ↑ Ostretšinskaja volost Petrozavodskskogo ujezda Olonetskaja gubernija. Viitattu 11.5.2022.
  14. ↑ a b Namjatova, Je. S.: Administrativno-territorialnoje delenije Karelii v istoritšeski period XV–xx vekov. Bjulleten Muzeja istorii Kulturnogo tsentra MVD po Respublike Karelija, 1(40)/2013, s. 9–10, 15, 20, 23, 28, 37.
  15. ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 37–41, 43, 45–46. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  16. ↑ Karelskaja ASSR: Administrativno-territorialnoje delenije, s. 80. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
  17. ↑ Generalnyi plan, s. 46.
  18. ↑ a b Generalnyi plan, s. 26.
  19. ↑ Generalnyi plan, s. 24–27, 38–42.
  20. ↑ Peretšen organizatsi Vedlozerskoje selskoje poselenije. Viitattu 15.5.2022.
  21. ↑ Generalnyi plan, s. 50–55.
  22. ↑ Vedlozerskoje selskoje poselenije Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii. Viitattu 15.5.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit
Vienan Karjala
Kemin kihlakunta

Jyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi

Aunuksen Karjala
Poventsan kihlakunta

Danilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku

Petroskoin kihlakunta

Ahnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja

Aunuksen kihlakunta

Aunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vieljärvi&oldid=21824405”