Kentjärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kentjärvi
Кончезеро, Kontšezero
Kentjärven Pyhän kolminaisuuden kirkko vuonna 2018.
Kentjärven Pyhän kolminaisuuden kirkko vuonna 2018.

Kentjärvi

Koordinaatit: 62°7′30″N, 34°0′45″E

Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Kontupohjan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 547,1 km²
Väkiluku (2012) 2 000
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)











Kentjärven kunta Kontupohjan piirin kartalla.

Kentjärvi (myös Kenttijärvi, Kendjärvi, Kenjärvi[1]; ven. Ко́нчезеро, Kontšezero) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Kentjärven ja Perttijärven välisellä kapealla kannaksella 25 kilometriä Kontupohjasta maanteitse lounaaseen.[2] Kylässä on 1 700 ja kunnassa 2 000 asukasta (vuonna 2012)[3].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kentjärven kunnan pinta-ala on 547,1 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu lännessä Kontupohjan piirin Petrovskin ja Kurortin, pohjoisessa Hirvaksen, koillisessa Tedjärven sekä idässä Jänispellon ja Kontupohjan kuntiin, etelässä Äänisenrannan piirin Suojun kuntaan ja lounaassa Prääsän piirin Tšalnan kuntaan[5]. Pinta-alasta suurin osa on metsää[6].

Seutu kuluu Äänisniemen harjualueeseen. Sen maisemaa leimaavat luoteis-kaakkoissuuntaiset pitkät ja kapeat harjut sekä kapeat järvet.[7] Suurimmat järvet ovat patoaltaan muodostava Sandaljärvi, Suunujärvi, Kentjärvi, Ukšjärvi, Perttijärvi, Munjärvi, Paadjärvi (Padozero), Haapajärvi, Pandozero, Homselänjärvi, Haljärvi, Oškud, Verhneje, Hepojärvi (Gebozero), Bolšoje Lagnozero ja Ylälampi (Verhneje Lampi). Jokia ovat Suunujoki ja Tšuvrutšei.[8] Hyötykaivannaisiin kuuluvat gabrodiabaasi, mineraalivärit, savi, hiekka, sora ja turve[9]. Luonnonsuojelualueita ovat Kivatsun luonnonpuisto, luonnonmuistomerkiksi julistettu eteläisen Haapajärven suoalue sekä Martsialnyje Vodyn parantolaa ympäröivät metsät[10].

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluvat Suopohjan ja Kivatšun (ven. Kivatš) asutukset sekä seitsemän kylää: Haljärvi (Gallezero), Homselkä, Liidekylä (Vostotšnoje Kontšezero), Luodehkylä (Zapadnoje Kontšezero), Suuri-Vornova (Bolšoje Voronovo), Tšuppu (Tšupa) ja Viikšjärvi (Vikšitsa). Jälkimmäisessä kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[11]

Haljärven, Honkaselän, Luodehkylän, Suopohjan, Viikšjärven ja eräiden sittemmin autioituneiden kylien asukkaat ovat olleet vanhastaan lyydiläisiä[12]. Kentjärvellä, Suuressa-Vornovassa ja eräissä Kentjärven lähikylissä on asunut etupäässä venäläisiä[13]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 79 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 11 % karjalaisia, 4 % valkovenäläisiä, 2 % suomalaisia ja 1 % ukrainalaisia[14].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kentjärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Äänisen viidenneksen verokirjassa vuonna 1563[2]. Vuosina 1706–1905 siellä toimi kupari- ja rautavalimo, joka käytti raaka-aineenaan seudun järvi- ja suomalmia[15]. Venäjän keisarikunnassa Kentjärven kylä ympäristökylineen muodosti Kentjärven kunnan, joka kuului Aunuksen kuvernementin Petroskoin kihlakuntaan. Kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja liitettiin Petrovskin piiriin. Jatkosodan aikana 1941–1944 Kentjärvi oli Suomen miehittämä. Sodan jälkeen Petrovskin piirin itäosa, Kentjärvi mukaan lukien, liitettiin Kontupohjan piiriin.

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi kulkee Pietarin ja Murmanskin välinen M18-valtatie, josta haarautuu maantie Kentjärvelle ja Hirvakseen. Kentjärveltä on linja-autoyhteydet Kontupohjaan ja Petroskoihin. Kylän eteläosassa sekä Suopohjan asutuksessa on huoltoasemat.[16]

Kunnan alueella toimii taimitarha, puunjalostuslaitos, sikala, kalanviljelylaitos, radion ja television lähetysasema sekä vuonna 1926 perustettu[2] Karjalan tiedekeskuksen biologian tutkimusasema. Kaivannaisista hyödynnetään gabrodiabaasia, hiekkaa ja savea.[17]

Ukšjärven pohjoispuolella sijaitsee tasavallan psykiatrinen sairaala ja Perttijärven eteläpuolella lasten parantola. Keskuskylän palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, kirjasto, pieni poliklinikka, posti ja joukko kauppoja.[18]

Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vornovan lähellä on kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Kentjärven rautatehtaan rakennukset ja tsasouna, vuonna 1866 rakennettu ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko sekä kylien vanhat asuintalot. Kentjärvellä ja Kivatšun luonnonpuistossa on toisen maailmansodan muistomerkit.[19] Seudulla sijaitsee lukuisia lomakyliä[18].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 106. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.3.2013).
  2. ↑ a b c Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 90. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  3. ↑ Generalnyi plan, s. 3–4.
  4. ↑ Generalnyi plan, s. 3.
  5. ↑ Generalnyi plan, s. 9.
  6. ↑ Generalnyi plan, s. 46.
  7. ↑ Generalnyi plan, s. 10.
  8. ↑ Generalnyi plan, s. 13.
  9. ↑ Generalnyi plan, s. 14.
  10. ↑ Generalnyi plan, s. 15.
  11. ↑ Generalnyi plan, s. 4.
  12. ↑ Karjalan kirja, s. 519. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström, 1932.
  13. ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan genealogia.fi. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 2.3.2013.
  14. ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  15. ↑ Yrityspalvelu Karelski: Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6.
  16. ↑ Generalnyi plan, s. 20–21.
  17. ↑ Generalnyi plan, s. 29–30.
  18. ↑ a b Generalnyi plan, s. 22–23.
  19. ↑ Generalnyi plan, s. 19.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit
Vienan Karjala
Kemin kihlakunta

Jyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi

Aunuksen Karjala
Poventsan kihlakunta

Danilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku

Petroskoin kihlakunta

Ahnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja

Aunuksen kihlakunta

Aunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kentjärvi&oldid=21824494”