Böömin ja Määrin protektoraatti

Böömin ja Määrin protektoraatin lippu.

Vuosien 1942–1945 pääministeri Jaroslav Krejčí pitää puhetta.

Böömin ja Määrin protektoraatti (saks. Reichsprotektorat Böhmen und Mähren, tšek. Protektorát Čechy a Morava) oli natsi-Saksan etninen protektoraatti, joka perustettiin 15. maaliskuuta 1939, kun Saksa valtasi Tšekkoslovakian Tšekin puoleisen osan, entiset Itävallan keisarikunnan Böömin ja Määrin provinssit. Böömin ja Määrin protektoraatin pinta-ala oli 1940 48 925 neliökilometriä ja väkiluku 1939 7 380 000.

Protektoraatti lakkasi olemasta toukokuussa 1945 Saksan antautuessa toisen maailmansodan lopussa.

Sudeettialueet eli rajaseudut, joissa enemmistö väestöstä oli etnisesti saksalaista, oli jo sitä ennen liitetty suoraan Saksaan.

Böömi ja Määri julistettiin Saksan protektoraateiksi ja niille asetettiin valtakunnanprotektoriksi (Reichsprotektor) vapaaherra Konstantin von Neurath. Viimeinen Tšekkoslovakian presidentti Emil Hácha säilytti nimellisesti asemansa valtion presidenttinä, mutta saksalaiset ottivat haltuunsa ministeriöitä vastanneet osastot ja pieniä kontrollitoimistoja perustettiin paikallisesti. Gestapo otti hoitoonsa poliisitoimen. Juutalaiset erotettiin viroistaan ja puolueet kiellettiin.

Väestö ja teollisuus asetettiin Saksan sotaponnistelujen käyttöön ja kulutustavaroille asetettiin tiukka säännöstely.

28. lokakuuta 1939, Tšekkoslovakian itsenäisyyspäivänä, seurasi mielenosoituksia ja 15. marraskuuta niissä loukkaantuneen opiskelijan Jan Opletaln kuolema laukaisi opiskelijalevottomuuksia. Tämän jälkeen pidätettiin 1 800 opiskelijaa ja opettajaa sekä lukuisia poliitikkoja, kaikki yliopistot suljettiin, opiskelijajohtajat teloitettiin ja satoja lähetettiin keskitysleireille.

Talvella 1941 komento koveni, kun Reinhard Heydrich nimitettiin valtakunnanprotektoriksi. Hänen johdollaan hallitus uudistettiin, pääministeri Alois Eliáš teloitettiin ja kaikki tšekkien kulttuurijärjestöt lakkautettiin ja juutalaisten siirto keskitysleireille järjestettiin. Heydrich salamurhattiin partisaani-iskussa 4. kesäkuuta 1942, minkä jälkeen protektoriksi tuli kenraalieversti Kurt Daluege, joka määräsi kostoksi Lidicen ja Ležákyn kylien tuhoamisen. Vuonna 1943 sotaponnisteluja kiihdytettiin ja 30 000 työläistä siirrettiin työhön Saksaan ministeri Karl Hermann Frankin johdolla. Kaikki sotateollisuuteen liittymätön teollisuus kiellettiin.

Valtakunnanprotektorit

• Konstantin von Neurath
• Reinhard Heydrich
• Kurt Daluege
• Wilhelm Frick

Katso myös

• Kansainvälinen ylioppilaidenpäivä

Saksan ja liitettyjen sekä valloitettujen alueiden siviilihallinto toisen maailmansodan aikana

Puolan kenraalikuvernementti (1939)
Krakovan piiri | Lublinin piiri | Radomin piiri | Varsovan piiri
Böömin-Määrin protektoraatti (1939) | Tanskan protektoraatti (1940–1943)
Alankomaiden valtakunnankomissariaatti (1940) | Norjan valtakunnankomissariaatti (1940) | Tanskan valtakunnankomissariaatti (1943) | Belgian valtakunnankomissariaatti (1944)
Kaukasian valtakunnankomissariaatti (suunnitelma) | Moskovan valtakunnankomissariaatti (toimeenpanematon asetus 1941) | Ostlandin valtakunnankomissariaatti (1941) | Ukrainan valtakunnankomissariaatti (1941)