Böömin ja Määrin protektoraatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Protektorat Böhmen und Mähren
(saksaksi)
Protektorát Čechy a Morava
(puolaksi)
Böömin ja Määrin protektoraatti
1939 – 1945
Flag of Bohmen und Mahren.svg   Bohemia Moravia Greater Arms 1939-1945.svg
lippu vaakuna
Czechoslovakia 1939.SVG
Böömen ja Määrin sijainti
Valtiomuoto Saksan valtakunnanprotektoraatti
Osa Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Natsi-Saksaa
Böömin–Määrin protektoraatin valtiopresidentti. Emil Hácha (1939–1945)
Pääkaupunki Praha
Pinta-ala 49 363 km²
Väkiluku 7 380 000
Historia
 –Saksan miehitys
 –Prahan taistelu

15. maaliskuuta, 1939
13. toukokuuta, 1945
Virallinen kieli tšekki, saksa
Valuutta Böömin-Määrin koruna
Edeltäjä(t) Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Seuraaja(t) Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia

Böömin ja Määrin protektoraatti (saks. Reichsprotektorat Böhmen und Mähren, tšek. Protektorát Čechy a Morava) oli natsi-Saksan etninen protektoraatti, joka perustettiin 15. maaliskuuta 1939, kun Saksa valtasi Tšekkoslovakian Tšekin puoleisen osan, entiset Itävallan keisarikunnan Böömin ja Määrin provinssit. Böömin ja Määrin protektoraatin pinta-ala oli 1940 48 925 neliökilometriä ja väkiluku 1939 7 380 000.

Protektoraatti lakkasi olemasta toukokuussa 1945 Saksan antautuessa toisen maailmansodan lopussa.

Sudeettialueet eli rajaseudut, joissa enemmistö väestöstä oli etnisesti saksalaista, oli jo sitä ennen liitetty suoraan Saksaan.

Böömi ja Määri julistettiin Saksan protektoraateiksi ja niille asetettiin valtakunnanprotektoriksi (Reichsprotektor) vapaaherra Konstantin von Neurath. Viimeinen Tšekkoslovakian presidentti Emil Hácha säilytti nimellisesti asemansa valtion presidenttinä, mutta saksalaiset ottivat haltuunsa ministeriöitä vastanneet osastot ja pieniä kontrollitoimistoja perustettiin paikallisesti. Gestapo otti hoitoonsa poliisitoimen. Juutalaiset erotettiin viroistaan ja puolueet kiellettiin.

Väestö ja teollisuus asetettiin Saksan sotaponnistelujen käyttöön ja kulutustavaroille asetettiin tiukka säännöstely.

28. lokakuuta 1939, Tšekkoslovakian itsenäisyyspäivänä, seurasi mielenosoituksia ja 15. marraskuuta niissä loukkaantuneen opiskelijan Jan Opletaln kuolema laukaisi opiskelijalevottomuuksia. Tämän jälkeen pidätettiin 1 800 opiskelijaa ja opettajaa sekä lukuisia poliitikkoja, kaikki yliopistot suljettiin, opiskelijajohtajat teloitettiin ja satoja lähetettiin keskitysleireille.

Talvella 1941 komento koveni, kun Reinhard Heydrich nimitettiin valtakunnanprotektoriksi. Hänen johdollaan hallitus uudistettiin, pääministeri Alois Eliáš teloitettiin ja kaikki tšekkien kulttuurijärjestöt lakkautettiin ja juutalaisten siirto keskitysleireille järjestettiin. Heydrich salamurhattiin partisaani-iskussa 4. kesäkuuta 1942, minkä jälkeen protektoriksi tuli kenraalieversti Kurt Daluege, joka määräsi kostoksi Lidicen ja Ležákyn kylien tuhoamisen. Vuonna 1943 sotaponnisteluja kiihdytettiin ja 30 000 työläistä siirrettiin työhön Saksaan ministeri Karl Hermann Frankin johdolla. Kaikki sotateollisuuteen liittymätön teollisuus kiellettiin.

Vuosien 1942–1945 pääministeri Jaroslav Krejčí pitää puhetta.

Valtakunnanprotektorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]