Saksan valtakunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Saksan valtakunta (saks. Deutsches Reich) viittaa vuosien 1871 ja 1945 väliseen Saksaan. Se oli myös Saksan virallinen nimi vuodesta 1871 vuoteen 1943 (vuosina 1943–1945 virallinen nimi oli Großdeutsches Reich eli Suur-Saksan valtakunta).

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen valtakunta-niminen saksalainen valtakunnaksi (Reich) kutsuttu laaja valtio oli Pyhä saksalais-roomalainen valtakunta, jonka valtionpäämies oli keisari. Valtiota seurasi 1806 Itävallan keisarikunta (Kaiserthum Oesterreich), joka muuttui 1867 Valtakunnanneuvostossa edustetuiksi kuningaskunniksi ja maiksi ja Unkarin Pyhän Tapanin kruunun maiksi (Die im Reichsrat vertretenen Königreiche und Länder und die Länder der heiligen ungarischen Stephanskrone). Tätä kolmen valtion seuraantoa, valtakuntaa, keisarikuntaa tai maita ei pidetä eteläsaksalaisuudestaan huolimatta Saksan valtakuntana, vaan Itävaltana.

Saksan valtakunnan vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saksan valtakunta (Deutsches Reich) oli keisarikunta vuosina 1871–1918 Saksan valtioiden yhdistymisestä ensimmäisen maailmansodan päättymiseen. Valtionpäämiehenä toimi Preussin kuningaskunnan kuningas. Preussin kuningas oli mahtavin liittoprinssi ja kun Preussi oli joutunut sotaan Itävaltaa vastaan, haluttiin Pohjois-Saksan liiton piirissä osoittaa, että sen johtovaltion päämies voisi olla myös Itävallan johtaja, minkä vuoksi 1871, kun pohjois- ja keskisaksalaiset valtiot yhdistyivät, otettiin Preussin kuninkaan virkaniitykseksi Saksan keisari, koska valtiosäännön mukaan Preussin kuningas oli Saksan valtakunnan valtionpäämies, vaikka muodostunut Saksan valtakunta ei ollut nimeltään keisarikunta. Historiantutkimuksessa on kuitenkin yhdytty alkujaan suursaksalaiseen näkemykseen ja tyydytty käyttämään tämän mukaisesti Saksan valtakunnasta nimitystä Saksan keisarikunta. Samankaltainen ilmiö pätee Länsi- ja Keski-Euroopan käsittävän Euroopan unionin liittovaltioksi muuttuvaan valtioliittoon, johon puhekielessä ja joukkotiedotusvälineissä viitataan Eurooppana ja sen instituutioihin, kuten Euroopan parlamenttiin Euroopan insituutioina huolimatta siitä, että varsinainen Itä-Eurooppa ei kuulu kokonaisuuteen.
  • Saksan valtakunta oli tasavalta vuosina 1918–1933. Maassa oli liittovaltiomalliin, toimeenpanofederaatioon perustuva monipuoluejärjestelmä. Tästä ajanjaksosta on käytetty historiantutkimuksessa nimitystä Weimarin Saksa ja Weimarin tasavalta, koska tasavallan perustuslaki oli vahvistettu Weimarin kaupungissa Saksassa.
Reichsarbeitsdienstiä kuvaava Saksan valtakunnan postimerkki vuodelta 1943
Reichsarbeitsdienstiä kuvaava Suur-Saksan valtakunnan postimerkki kesäkuulta 1944
  • Saksan valtakunta oli diktatuuri vuosina 1933–1943, jolloin maassa vallitsi kansallissosialistinen yksipuoluejärjestelmä periaatteessa tasavaltalaisessa hallitusmuodossa, jossa kuitenkin valtakunnankanslerin ja Saksan presidentin tehtävät oli vuodesta 1934 yhdistetty ja jossa Saksan valtiopäivät olivat luovuttaneet valtansa hallitukselle. Tästä ajanjaksosta on käytetty historiantutkimuksessa nimitystä kansallissosialistinen Saksa. Kansallissosialistit itse käyttivät myös nimitystä kolmas valtakunta ja heidän vastustajansa nimitystä natsi-Saksa.
  • Suur-Saksan valtakunta vuosina 1943–1945, jolla ei ollut eroa edeltäjäänsä muutoin kuin nimen suhteen. Saksan valtakunnan alettua menettää liittoutuneille valtaamiaan alueita nimi muutettiin Suur-Saksan valtakunnaksi.
Tämä Saksaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.