Saksa toisessa maailmansodassa

Saksa toisessa maailmansodassa on ajanjaksona seurausta Saksassa vuonna 1933 valtaan nousseen Adolf Hitlerin johtaman natsipuolueen toimista. Maassa toteutettiin voimakas uudelleen varustautuminen sekä aloitettiin valtakunnan laajentaminen, joka johti lopulta sotaan Saksan hyökättyä Puolaan ja Britannian ja Ranskan julistettua sodan Saksalle.

Toisen maailmansodan aikana Saksa miehitti pääosaa Euroopasta kukistettuaan Puolan, Tanskan ja Norjan sekä vallattuaan Ranskan, Balkanin sekä suuren osan Neuvostoliittoa. Saksan liittolaisia olivat Italia Unkari, Romania, Bulgaria ja Suomi. Saksan voimavarat käydä sotaa saman aikaisesti sekä länsiliittoutuneita Yhdysvaltoja ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa että idässä Neuvostoliittoa vastaan hiipuivat ja tappiot alkoivat idässä. Akselivallat menetti Pohjois-Afrikan, minkä jälkeen länsiliittoutuneet hyökkäsivät Italiaan ja edelleen Ranskaan. Sota Euroopassa päättyi lopulta Saksan ehdottomaan antautumiseen, huhtikuussa 1945, yli kuuden vuoden sodan jälkeen.

Tausta

Vuonna 1938 Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop ja Neuvostoliiton pääministeri Vjatšeslav Molotov solmivat maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen, joka tunnetaan nimellä Molotov-Ribbentrop-sopimus. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin valtioiden kesken etupiireistä ja Puolan jakamisesta. Tuolloin Saksan johtajalla Adolf Hitlerillä oli jo mielessään sodan aloittaminen ja elintilan (Lebensraum) valloittaminen saksalaisille. Hitler liitti pian sopimuksen jälkeen Saksaan rauhanomaisesti Itävallan ja Tšekkoslovakian. Tätä Euroopan muut valtiot katsoivat vielä läpi sormien, mutta britit varoittivat tuolloin Hitleriä, että mikäli Saksa hyökkäisi Puolaan, Britannia julistaisi Saksalle sodan.

Hyökkäys Puolaan ja sodan alkaminen 1939

Pääartikkeli: Puolan offensiivi

Saksa hyökkäsi Puolaan yllättäen ja varoittamatta, 1. syyskuuta 1939 ja löi Puolan vanhan aikaisen ja pienen armeijan nopeasti salamasodalla. Saksa valloitti Puolan länsi-osat vain muutamassa viikossa. Pian, Molotov-Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti, myös Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan ja liitti sen itäiset osat itseensä. Saksan hyökättyä Puolaan Britannia julisti yhdessä Ranskan kanssa Saksalle sodan. Julistusta seurasi valesodan ajanjakso Länsi-Euroopassa. Tämä tarkoitti käytännössä, että vaikka Britannia ja Ranska olivat julistaneet Saksalle sodan, varsinaisia sota-toimia Saksaa vastaan maat eivät kuitenkaan suorittaneet.

Natsit olivat vuodesta 1934 vieneet halveksimiaan ja alemmiksi roduiksi kokemiaan ihmisryhmiä, kuten juutalaisia, homoseksuaaleja, maan pettureita, slaaveja, kommunisteja, romaneja ja jehovan todistajia, keskitysleireille pakkotyöhön. Sodan alettua myös natsien vainot Saksassa muuttuivat entistä suuremmiksi ja ihmisiä vietiin kodeistaan keskitysleireille. Saksan johtaja Adolf Hitler halusi salata kansalta vainot, joten Saksan valloitettua Puolan, tehtiin Puolasta keskitysleirien keskuspesäke. Myös paljon puolalaisia suljettiin keskitysleireille.

Saksan menestys Euroopassa 1939–1941

Tanskan ja Norjan valtaus

Pääartikkeli: Tanskan valtaus ja taistelu Norjasta

aksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan huhtikuussa 1940. Tanskan valtaus kesti muutaman tunnin, mutta taistelu Norjasta kesti useita kuukausia.

Ranskan valloitus

Pääartikkeli: Taistelu Ranskasta

Saksa hyökkäsi keväällä 1940 Alankomaihin ja Belgiaan. Belgian valloitus oli tärkeä sillä sen kautta Saksa pääsi hyökkäämään Ranskaan, Belgian kautta ja vältti näin Saksan ja Ranskan rajalla olleen Ranskan äärimmäisen vahvan puolustus-linjan Maginot-linjan. Ranskassa käytiin kovia taisteluja, mutta Saksan edettyä pitkälle Ranskaan Ranska antautui. Näin myös Ranska oli nyt Hitlerin vallan alla.

Taistelu Britanniasta

Pääartikkeli: Taistelu Britanniasta

Ranskan valtauksen jälkeen Hitler päätti hyökätä Iso-Britanniaan. Hän suunnitteli yhdessä Saksan ilmavoimien, Luftwaffen komentajan Hermann Göringin kanssa ilmahyökkäyksen, sillä tiesi Britannian laivaston olevan liian kova Saksan laivastolle. 10. heinäkuuta alkoi Saksan ilmahyökkäys. Aluksi se sujui hyvin, mutta myöhemmin britit saivat ammuttua paljon saksalais-koneita alas. Suuria kaupunkeja, erityisesti Lontoota pommitettiin. Saksa hävisi taistelun Englannin ilmaherruudesta. Hitler keskeytti hyökkäyksen 31. lokakuuta 1940.

Sota Balkanilla ja Afrikassa

Pääartikkeli: Balkan toisessa maailmansodassa ja Pohjois-Afrikan sota toisessa maailmansodassa

Saksan liittolainen Italia soti Balkanilla. Saksa hyökkäsi Balkanille keväällä 1941, jonka jälkeen Balkan oli Saksan ja Italian hallussa. Afrikassa saksalaiset joukot ottivat haltuunsa käytännössä koko maanosan pohjoisen osan kenraali Erwin Rommelin johdolla. Britannia kuitenkin kuitenkin torjui saksalaisten hyökkäyksen Egyptiin, ja sai pidettyä itsellään Suezin kanavan.

Liittoutuneiden joukot saartoivat saksalaiset Afrikassa, ja sota päättyi Afrikassa keväällä 1943 liittoutuneiden voittoon. Vuonna 1943 Yhdysvallat nousi maihin Italiassa, Sisiliassa ja valloitti puolet maasta, jolloin Italia antautui. Saksa miehitti Pohjois-Italian ja otti sen hallussa olleet alueet haltuunsa Balkanilla.

Hyökkäys Neuvostoliittoon 1941–1943

Pääartikkeli: Itärintama (toinen maailmansota)

Vuonna 1941 Hitler alkoi suunnitella hyökkäystä Neuvostoliittoon. Operaatio sai nimen Operaatio Barbarossa. Saksa aloitti 22. kesäkuuta hyökkäyksen Neuvostoliittoon ja Suomi liittyi sotaan Saksan rinnalle (jatkosota). Saksan hyökkäykseen osallistuneen armeijan miesvahvuus oli yli 3,5 miljoonaa miestä, jossa oli mukana myös italialaisia ja romanialaisia sotilaita. Kalustona oli muun muassa 3300 panssarivaunua. Suomen hyökkäykseen osallistuneeseen armeijaan kuului noin 500 000 sotilasta. Neuvostoliitto kärsi suuria tappioita ja sen joukot joutuivat perääntymään tuhoten poltetun maan taktiikan mukaisesti infrastuktuuria perääntyessään kohti itää. Saksalaiset piirittivät Leningradin ja etenivät Moskovan porteille asti, kunnes talven tullessa hyökkäys pysähtyi. Neuvosto-joukot aloittivat vastahyökkäykset ja saavuttivat ensi kertaa voittoja operaatio Barbarossan aikana.

Joulukuussa 1941 Japani hyökkäsi Pearl Harboriin, jonka jälkeen Yhdysvallat liittyi avoimesti maailmansotaan liittoutuneiden puolelle. Japani oli Saksan liittolainen, joten Hitler julisti sodan Yhdysvalloille.

Vuoden 1942 kesällä Saksa aloitti jälleen etenemisen Neuvostoliitossa. Saksa eteni Stalingradiin, jossa se kuitenkin kärsi suuren tappion. Stalingradin taistelusta muodostui yksi sodan käännepisteistä. Hitler kielsi joukkojaan perääntymästä ja luovuttamasta vallattuja alueita viholliselle, mutta hyökkääjän painostus oli liikaa ja perääntyminen alkoi. Neuvostoliitto eteni jatkuvasti lähemmäs Saksaa idässä. Saksan viimeinen pinnistys oli Kurskin panssaritaistelu vuonna 1943, jonka jälkeen armeija oli lyöty ja Neuvostoliiton joukot tulivat yhä lähemmäksi.

Sodan loppuvaiheet 1944–1945

Italia ulos toisesta maailmansodasta

Keväällä 1943, Afrikassa liittoutuneiden suurhyökkäys saartoi kenraali Rommelin joukot Egyptissä, kenraali Pattonin ja Montgomeryn johtaessa liittoutuneiden operaatiota. Sota Afrikassa päättyi liittoutuneiden voittoon ja näin Väli-meri oli nyt liittoutuneiden hallussa.

Liittoutuneiden tunkeudettua Italiaan vuonna 1943, Italia vaihtoi liittoutuneiden puolelle. Saksa miehitti Italian pohjoisosan, ja vuosina 1943–1945 Italiassa käytiin taisteluita liittoutuneiden ja Saksan välillä.

Normandian maihinnousu

Pääartikkeli: Normandian maihinnousu

6. kesäkuuta 1944, liittoutuneet tekivät suurhyökkäyksen Normandiaan, Ranskaan, jossa britti- ja amerikkalaisjoukot nousivat maihin ja valloittivat Ranskan. Normandian maihinnousu oli yksi maailmansodan käännekohdista, sillä Ranskasta liittoutuneet hyökkäsivät suoraan Saksaan, samaan aikaan kun Neuvostoliitto hyökkäsi idästä. Vuonna 1944 heinäkuun 20. päivän salaliitto yritti murhata Hitlerin, mutta murhayritys epäonnistui.

Saksan tappio

Vuoteen 1945 mennessä Saksa oli jo täysin piiritetty ja tappio oli jo lähes varma. Keväällä 1945 Neuvostoliiton edettyä Berliiniin Hitler teki itsemurhan. Pian tämän jälkeen Saksa antautui ja se miehitettiin.

Sodan seuraukset Saksassa

Nürnbergin sota-oikeudenkäynti 1946

Pääartikkeli: Nürnbergin oikeudenkäynnit

Sodan päätyttyä aloitettiin Nürnbergin kaupungissa sota-rikosoikeudenkäynti Saksan ylimpiä johtajia vastaan. Muunmuassa Luftwaffen komentaja Hermann Göring, Hitlerin sihteeri ja sijainen Martin Bormann sekä ulkoministeri Joachim von Ribbentrop tuomittiin kuolemaan. Lievemmillä tuomioilla selvisivät Bormannin edeltäjä, Rudolf Hess sekä suuramiraali ja natsi-Saksan viimeisien päivien johtaja Karl Dönitz.

Alueluovutukset ja Saksan jako

Pariisin rauhassa Saksa menetti itäisimmäät alueensa Puolalle ja Neuvostoliitolle. Alueluovutusten jälkeen sekä jäljelle jäänyt osa että Berliini jaettiin voittajavaltioiden Ranskan, Britannian, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton valvonta-alueisiin. Kolme ensimmäistä yhdistyivät Saksan liittotasavallaksi sekä Länsi-Berliiniksi. Neuvostoliiton valvomasta osasta tuli Saksan demokraattinen tasavalta.

Lähteet

• Beevor Anthony, Toinen maailmansota
• William R. Shirer, Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho
• William R. Shirer, Kolmannen valtakunnon nousu ja tuho II