Joachim von Ribbentrop
| Joachim von Ribbentrop | |
|---|---|
 Von Ribbentrop huhtikuussa 1938. |
|
| Saksan ulkoministeri | |
| Edeltäjä | Konstantin von Neurath |
| Seuraaja | Arthur Seyss-Inquart |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. huhtikuuta 1893 Wesel, Preussin kuningaskunta, Saksan keisarikunta |
| Kuollut | 16. lokakuuta 1946 (53 vuotta) Nürnberg, miehitetty Saksa |
| Puoliso | Anna Elisabeth Henkell |
| Tiedot | |
| Puolue | NSDAP |
 Nimikirjoitus |
|
Ulrich Friedrich Wilhelm Joachim Ribbentrop, vuodesta 1925 von Ribbentrop (30. huhtikuuta 1893 Wesel, Preussi, Saksa – 16. lokakuuta 1946 Nürnberg, Saksa), oli natsi-Saksan ulkoministeri vuosina 1938–1945.[1] Ribbentrop tunnetaan erityisesti Neuvostoliiton ulkoministerin Vjatšeslav Molotovin kanssa vuonna 1939 allekirjoittamasta hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka tunnetaan Molotov–Ribbentrop-sopimuksena.
Perhesuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joachim Ribbentropin isä oli yliluutnantti Richard Ribbentrop ja äiti Johanne Sophie (synt. Hertwig). 15. toukokuuta 1925 hänen kaukainen sukulaisensa Gertrud von Ribbentrop (1863–1943), jonka isä Karl Ribbentrop oli saanut aatelisarvon 1884, otti Joachim Ribbentropin ottopojakseen. Tästä lähtien Joachim sai käyttää sukunimensä edessä aatelisarvoa osoittavaa von-etuliitettä.
Ribbentrop meni 5. heinäkuuta 1920 Wiesbadenissa naimisiin Anna Elisabeth (Annelies) Henkellin (12. tammikuuta 1896 Mainz – 5. lokakuuta 1973), kuohuviinitehtailija Otto Henkellin tyttären kanssa. Avioliiton myötä Ribbentrop siirtyi johtamaan yhtiön Berliinin edustustoa. Avioparille syntyi viisi lasta:
- Rudolf von Ribbentrop (s. 10. toukokuuta 1921 Wiesbaden)
- Bettina von Ribbentrop (s. 20. heinäkuuta 1922 Berliini)
- Ursula von Ribbentrop (s. 19. joulukuuta 1932 Berliini)
- Adolf von Ribbentrop (s. 2. syyskuuta 1935 Berliini)
- Barthold von Ribbentrop (s. 27. joulukuuta 1940 Berliini)
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosien 1908 ja 1914 välisenä aikana Ribbentrop vietti useita vuosia ulkomailla, vuodesta 1910 pääasiassa Kanadassa. Tuona aikana hän pelasi jääkiekkoa. Kanadan vuosinaan hän oppi myös puhumaan erinomaista ranskaa ja englantia. Vuonna 1914 hän palasi kotimaahansa astuakseen Saksan armeijaan ensimmäisessä maailmansodan alettua. Hänelle myönnettiin yliluutnantin arvo sekä 1. luokan rautaristi. Haavoituttuaan sodassa hänestä tuli diplomaatti, asemapaikkanaan Istanbul.
Natsi-Saksan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1930 Ribbentrop tapasi Adolf Hitlerin, johon hän teki vaikutuksen ulkoasiain tietämyksellään. Kaksi vuotta myöhemmin von Ribbentrop liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen. Hänestä tuli Hitlerin ulkopolitiikan asiantuntija ja Führerin suuri ihailija. Hänen yhteiskunnalliset suhteensa auttoivat Hitleriä saavuttamaan aseman Berliinin poliittisissa piireissä. Ribbentrop aloitti poliittisen uransa tarjoutumalla salaiseksi välikädeksi entisen sotatoverinsa valtakunnankansleri Franz von Papenin ja Hitlerin välille. Vuonna 1933 von Ribbentropille myönnettiin SS-Standartenführerin arvo.
Hitlerin tultua 30. tammikuuta 1933 valtakunnankansleriksi von Ribbentrop ei saanutkaan hänen valtakunnanhallituksessaan toivomaansa valtakunnanulkoministerin salkkua. Hitler oli kaavaillut tähän virkaan vanhaa puoluetoveriaan Alfred Rosenbergiä, toisaalta myös hallituksen konservatiivit vaativat salkkua itselleen. Valtakunnanulkoministeriksi tulikin konservatiivien Konstantin von Neurath. Vuonna 1934 von Ribbentropista tuli ”ulkopoliittinen neuvonantaja ja valtakunnanhallituksen valtuutettu aseriisuntakysymyksissä”.
Kesäkuussa 1935 hän sai ”Saksan valtakunnan täysivaltaisen erikoislähettilään” arvon. Tässä asemassa hän solmi Ison-Britannian kanssa 18. kesäkuuta 1935 englantilais-saksalaisen laivastosopimuksen, jossa Iso-Britannia antoi Saksalle vastoin Versailles’n rauhan pykäliä oikeuden pitää yllä laivastoa, joka oli kooltaan kolmasosa Britannian laivastosta. 25. marraskuuta 1936 hän solmi Japanin kanssa Neuvostoliiton johtamaa Kominterniä vastaan suunnatun Antikomintern-sopimuksen.[1]
Elokuussa 1936 von Ribbentrop nimettiin Britanniaan suurlähettilääksi, jossa tehtävässä hän toimi kunnes seurasi von Neurathia Saksan ulkoministerinä 1938. Hän oli tärkeässä roolissa Böömin ja Määrin liittämisessä Saksaan seuraavana vuonna.
23. elokuuta 1939 hän allekirjoitti Moskovassa Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotovin kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen, joka tunnetaan Molotov–Ribbentrop-sopimuksena. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi oli Puolan itäosan ja Baltian maiden ohella luvattu Neuvostoliiton etupiiriin. Toisen maailmansodan puhjettua ja Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon von Ribbentrop, joka piti Josif Stalinista, välitti tälle venäläisen diplomaatin kautta viestin: ”Kertokaa Stalinille, että minä olin tätä sotaa vastaan ja tiedän, että se tuo suuren epäonnen Saksalle.”
Toisen maailmansodan lopussa amiraali Karl Dönitz erotti von Ribbentropin. Nürnbergin oikeudenkäynnissä hän oli syytettynä rikoksista rauhaa vastaan, rikoksista ihmisyyttä vastaan, sotarikoksista ja salaliitosta rauhaa vastaan. Oikeuskäsittelyn aikana von Ribbentrop ei osoittanut vähäisintäkään katumusta. Hänet katsottiin syylliseksi kaikkiin neljään syytekohtaan ja tuomittiin kuolemaan. Koska Hermann Göring teki itsemurhan muutamaa tuntia ennen aiottua teloitusta, von Ribbentrop hirtettiin ensimmäisenä 16. lokakuuta 1946 kello 1.12 yöllä.
Seitsemän vuotta von Ribbentropin kuoleman jälkeen hänen leskensä Anna Elisabeth von Ribbentrop julkaisi miehensä muistiinpanojen ja muistelmien pohjalta teoksen Zwischen London und Moskau (suom. Lontoon ja Moskovan välissä). Myöhemmin hänen jäämistöstään koottiin vielä teos Die Kriegsschuld des Widerstandes (Vastarinnan sotasyyllisyys). Teoksen julkaisi hänen poikansa Rudolf von Ribbentrop.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paul Carell (synt. Paul Karl Schmidt), saksalainen sotakirjailija, joka työskenteli Ribbentropin lehdistösihteerinä ulkoministeriössä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Joachim von Ribbentrop Encyclopedia Britannica. Viitattu 10.9.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joachim von Ribbentrop Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
