Alfred Jodl

Wikipedia

Alfred Jodl

Alfred Jodl allekirjoittaa antautumisasiakirjan 7.5.1945.

Alfred Jodl (10. toukokuuta 1890 Würzburg - 16. lokakuuta 1946 Nürnberg) oli saksalainen kenraalieversti toisessa maailmansodassa. Jodl toimi Wehrmachtin pääesikunnan eli OKW:n operaatiopäällikkönä ja Wilhelm Keitelin sijaisena. Jodl oli tutustunut Adolf Hitleriin jo vuonna 1923 ja kuului myöhemmin Hitlerin tärkempiin sotilasneuvonantajiin.

Jodl opiskeli Münchenin kadettikoulussa, josta hän valmistui vuonna 1910 ja liittyi armeijaan tykistöupseerina. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi tykistöpatteriupseerina ja palveli länsirintamalla 1914-1916 haavoittuen kahdesti. Vuonna 1917 hän palveli lyhyen ajan itärintamalla kunnes palasi länteen esikuntaupseeriksi. Sodan jälkeen Jodl pysyi asevoimissa liittymällä Versaillesin sopimuksella rajoitettuun Reichswehriin.

Vuonna 1935 Jodl ylennettiin kenraalimajuriksi. Anschlussin jälkeen 1938 Jodl komennettiin Wieniin 44. tykistörykmentin komentajaksi. Samana vuonna Jodlista tuli pääesikunnan eli OKW:n operatiivisen osaston päällikkö ja sodan aikana johtoesikunnanpäällikkö. Jodlin tehtäviä oli pitää Hitler sotilaallisen tilanteen tasalla. Hänestä tuli kansallissosialistisen työväenpuolueen voimakas tukija. Hitler ylensi Alfred Jodlin kenraalieverstiksi vuonna 1944.

Kenraalieversti Alfred Jodl allekirjoitti 7. toukokuuta 1945 Saksan ehdottoman antautumisen liittoutuneille. Jodl pidätettiin ja häntä syytettiin Nürnbergin oikeudenkäynnissä salaliitosta tarkoituksena tehdä rikoksia rauhaa vastaan, hyökkäyssodan suunnittelusta, käynnistämisestä ja käymisestä, sekä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Hyvin merkityksellinen todiste häntä vastaan oli Hitlerin kansainvälisen oikeuden vastaisen Kommando-käskyn kumoamatta jättäminen. Käsky määräsi kaikki Saksan alueella tavatut kommandot - ilman sotilaspukua tavatut vihollissotilaat ja vakoojat - teloitettavaksi siinäkin tapauksessa että nämä antautuisivat.

Alfred Jodl todettiin syylliseksi kaikkiin neljään syytekohtaan ja tuomittiin kuolemaan. Hänen pyyntöään tulla teloitusryhmän ampumaksi ei otettu huomioon, vaan hänet hirtettiin 16. lokakuuta 1946. Jodl pyysi ja sai viimeiseksi asukseen saksalaisen jalkaväkisotilaan puvun ja saappaat. Viime töikseen hän itse äärimmäisen pikkutarkasti silitti pukunsa, kiillotti saappaansa ja siivosi vankisellinsä. Kurinalaisen sotilaan tavoin Jodl käveli suoraselkäisesti marssien viimeisen matkansa teloitettavaksi. Ennen kuolemaantuomion täytäntöönpanoa hän lausui viimeisiksi sanoikseen: "Tervehdin Sinua, ikuinen Saksani".^[1]

28. helmikuuta 1953 müncheniläinen tuomioistuin kumosi Jodlin tuomion ja julisti hänet syyttömäksi rikoksiin ihmiskuntaa vastaan. Hänen omaisuutensa, joka oli takavarikoitu 1945, palautettiin hänen leskelleen Luise Jodlille.^[2].