Operaatio Dragoon

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Operaatio Dragoon
Osa länsirintamaa toisessa maailmansodassa
Operaatiokartta
Operaatiokartta
Päivämäärä:

15. elokuuta – 10. syyskuuta 1944

Paikka:

Etelä-Ranska

Lopputulos:

Liittoutuneiden voitto

Osapuolet

Yhdysvaltain vuosina 1912–1959 käytössä ollut 48-tähtinen lippu. Yhdysvallat
Ranskan vuosina 1940–1944 käytössä ollut lippu. Vapaa Ranska
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Natsi-Saksa

Komentajat

Yhdysvaltain vuosina 1912–1959 käytössä ollut 48-tähtinen lippu. Jacob L. Devers
Yhdysvaltain vuosina 1912–1959 käytössä ollut 48-tähtinen lippu. Alexander Patch
Yhdysvaltain vuosina 1912–1959 käytössä ollut 48-tähtinen lippu. Lucian Truscott
Vapaan Ranskan lippu Jean de Lattre de Tassigny

Natsi-Saksan lippu Johannes Blaskowitz
Natsi-Saksan lippu Friedrich Wiese

Vahvuudet

175 000–200 000

85 000–100 000 maihinnousualueella
300 000 koko Etelä-Ranskassa

Tappiot

17 000 kaatunutta tai haavoittunutta

7 000 kaatunutta
20 000 haavoittunutta
130 000 vangittua

Länsirintaman taistelut toisessa maailmansodassa Saarinmaa - Valesota - Alankomaiden valtaus - Belgian valtaus - Luxemburgin valtaus - Taistelu Ranskasta - Taistelu Britanniasta - Operaatio Attila/Operaatio Anton - Dieppe - Normandia - Dragoon - Market Garden - Hurtgen - Aachen - Ardennien taistelu (Nordwind)

Operaatio Dragoon (”rakuuna”) oli länsiliittoutuneiden onnistunut maihinnousu Etelä-Ranskaan toisessa maailmansodassa. Operaatio tapahtui 15. elokuuta 1944 ja maihinnousupaikka oli Toulonin sekä Cannesin kaupunkien välissä. Operaation nimi juontui Draguignan-nimisestä kaupungista, joka oli lähellä maihinnousupaikkaa.

Huolimatta operaation suuruudesta, Dragoon ei ole kovinkaan tunnettu. Se on usein jäänyt Pohjois-Ranskassa samana kesänä taisteltun Normandian maihinnousun varjoon. Dragoon oli kuitenkin liittoutuneiden kannalta tärkeä operaatio, sillä se avasi Ranskaan uuden rintaman ja hellitti Normandiassa taisteleviin kohdistuvaa painetta. Operaatiossa saatiin lisäksi haltuun tärkeä Marseillen satamakaupunki, joka muodostui yhdeksi tärkeimmäksi länsiliittoutuneiden huolto- ja tarvikelähteeksi.

Maihinnousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operaatio alkoi aamuyöllä 15. elokuuta maahanlaskujoukkojen pudotuksella 20 kilometriä sisämaahan päin, Le Muyn kunnan alueelle.[1] Pudotus epäonnistui, ja laskuvarjojoukot ajautuivat kilometrien päähän laskeutumispaikastaan. Saksalaisten selusta oli kuitenkin puutteellisesti miehitetty, ja ainoat kohdatut saksalaiset kukistettiin nopeasti.[2] Ennen maihinnousua Ranskan vastarintaliike oli auttanut liittoutuneiden toimintaa selustassa muun muassa tuhoamalla puhelinlinjoja ja kuljetusyhteyksiä.

Itse maihinnousu alkoi kello 8.00 ilmavoimien ja laivaston tykistötulella.[1] Maihinnousujoukot kokivat rannoilla vain vähäistä vastarintaa: suuri osa saksalaisista oli joko saksalaisten miehittämiltä alueilta koottuja joukkoja tai itärintamalta irrotettuja veteraaneja, jotka antautuivat nopeasti.[3] Liittoutuneet pääsivätkin lähes kaikilta maihinnousurannoilta etenemään nopeasti yhdistäen laskuvarjojoukkojen valtaamat alueet sillanpääasemaan.

Liittoutuneiden eteneminen pohjoiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaisten koettua raskaita tappioita yhdysvaltalaisten onnistuneessa operaatio Cobrassa Normandiassa, alivoimaisilla saksalaisilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa täysi perääntyminen koko Etelä-Ranskan alueella. Yhdysvaltalaiset etenivät pohjoiseen, vapauttaen Dignen 18. elokuuta ja Lyonin 3. syyskuuta. Samaan aikaan ranskalaiset etenivät rannikkoa pitkin. Toulon ja Marseille vapautettiin molemmat saman päivän aikana, 27. elokuuta.[2]

Vajaassa kuukaudessa liittoutuneet olivat edenneet yli 800 kilometriä. Sotavangeiksi saatuja antautuneita saksalaisia oli 100 000, noin kolmannes kaikista Etelä-Ranskan saksalaissotilaista.[2] Liittoutuneiden tappiot olivat yhteensä noin 17 000 kaatunutta ja haavoittunutta. 10. syyskuuta ensimmäiset liittoutuneiden sotilaat tapasivat Normandiassa taistelleen Yhdysvaltain 3. armeijan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Operation Dragoon: The Forgotten D-Day Viitattu 25.7.2011. (englanniksi)
  2. a b c Operation Dragoon Viitattu 25.7.2011. (englanniksi)
  3. World War II: Operation Dragoon Viitattu 25.7.2011. (englanniksi)