Budapestin piiritys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Budapestin piiritys
Osa itärintamaa toisessa maailmansodassa
Neuvostosotilaista Budapestin taisteluissa.
Neuvostosotilaista Budapestin taisteluissa.
Päivämäärä:

26. joulukuuta 1944 – 13. helmikuuta 1945

Paikka:

Budapest, Unkari

Lopputulos:

Neuvostoliiton voitto

Osapuolet

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Natsi-Saksa
Unkarin vuosina 1918–1944 käytössä ollut lippu. Unkari

Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Romanian kuningaskunnan lippu. Romania

Komentajat

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Karl Pfeffer-Wildenbruch
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Gerhard Schmidhuber
Unkarin vuosina 1918–1944 käytössä ollut lippu. Iván Hindy

Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Rodion Malinovski
Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Fjodor Tolbuhin
Romanian lippu Nicolae Șova

Vahvuudet

180 000

yli 500 000

Tappiot

99 000–150 000 kuolluttua, haavoittunutta tai vangittua

80 026 kuollutta tai kadonnutta
240 056 haavoittunutta tai sairastunutta

Itärintaman taistelut toisessa maailmansodassa
Barbarossa (1. Harkova - Kiova - Sevastopol - Leningrad - Rostov - Moskova) - Talvioffensiivi (Demjansk - 2. Harkova) - Sininen (Voronez - Stalingrad) - 3. Harkova - Kursk - 4. Harkova - Korsun - Krim - Narva - Bagration - Varsovan kansannousu - Budapestin piiritys - Veiksel-Oder - Itä-Preussi - Berliini

Budapestin piiritys oli toisen maailmansodan loppuvaiheissa tapahtunut piiritys. Se alkoi 26. joulukuuta 1944, kun puna-armeijan ja Romanian maavoimien joukot piirittivät Budapestin, jota puolustivat unkarilaiset ja saksalaiset joukot. Kaupunki antautui 13. helmikuuta 1945.

Taustat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittoutuneet olivat kesäkuusta 1944 lähtien vallanneet alueita Etelä-Ukrainasta ja edenneet tasaisesti läpi Romanian ja Transylvanian. Taistelut pysähtyivät syyskuun puolivälissä itäisessä Unkarissa lähelle Debrecenin kaupunkia. Suuria tappioita kärsineet saksalaiset joutuivat pian kuitenkin perääntymään ja neuvostojoukot jatkoivat etenemistään kohti Budapestia. Samalla etelästä tuli Fjodor Tolbuhinin johtamia joukkoja suuntanaan myös Budapest.[1]

Rodion Malinovskin johtamat joukot aloittivat marraskuun alussa Kecskemétin läheltä hyökkäyksen kohti Budapestia. Viikossa neuvostoarmeija oli edennyt yli 100 kilometriä Budapestin itäisiin esikaupunkialueille. Joukot saavuttivat pian Tonavan sekä Budapestin pohjois- että eteläpuolella, jolloin tilanne tasaantui, kun kaupunkiin oli saapunut uusia saksalaisia puolustamaan sitä. Tolbuhinin johtama 3. Ukrainan rintama hyökkäsi Tonavalta kohti Balatonjärveä ja valtasivat tärkeän Székesfehérvárin kaupungin 23. joulukuuta. Tämä takasi rintaman vasemman sivuston, ja Tolbuhin pystyi johdattamaan joukkonsa kohti pohjoista. Ne saapuivat Budapestin pohjoispuolelle Esztergomin kaupunkiin 26. joulukuuta ja kohtasivat toiset venäläisjoukot. Budapest oli saarrettu.[1]

Taistelut ja niiden vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset pystyivät valtaamaan Pestin kolmessa viikossa, ja sen jälkeen meni kuukausi Budan valtaamiseen. Se oli toisen maailmansodan suurimpia taisteluita, joissa jouduttiin taistelemaan talosta taloon. Venäläiset joukot valtasivat Pestin Belvárosin 18. tammikuuta 1945. Saksalaiset joutuivat perääntymään Budan puolelle, ja he tuhosivat samalla kaikki Tonavan ylittäneet sillat. Budan puolelle taistelut kiihtyivät, erityisesti linnavuorella, joka oli saksalaisten viimeinen turvapaikka. Se antautui 12. helmikuuta.[2]

Taistelut vaurioittivat Budapestia radikaalisti. Kaikki sillat ja monet historiallisista rakennuksista olivat raunioina. Seitsemän rakennusta kymmenestä oli pahasti vaurioitunut.[2] Kaupungissa kuoli 38 000 siviiliä, ja heistä 13 000 suoraan taisteluiden takia ja 25 000 sairauksiin ja aliravitsemukseen. Budapestin puolustajilta kuoli noin 48 000 sotilasta ja noin 63 000 jäi sotavangiksi. Hyökkäjiltä kaatui noin 70 000 sotilasta ja noin 202 000 haavoittui.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lukacs, John: Budapest 1900: A Historical Portrait of a City and Its Culture. New York: Grove Press, 1988. ISBN 0-8021-3250-2. Google-kirjat (viitattu 21.1.2012). (englanniksi)
  • Ungváry, Krisztián: Battle for Budapest: 100 Days in World War II. I. B. Tauris: Lontoo, 2011. ISBN 978-1-84885-973-9. Google-kirjat (viitattu 21.1.2012). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Zwack, Peter B.: World War II: Siege of Budapest Historynet.com. 12.6.2006. Weider History Group. Viitattu 21.1.2012. (englanniksi)
  2. a b Lukacs, s. 219–220.
  3. Ungváry, s. 330–331.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: taistelut pääosin kuvaamatta ja osallistuneista joukoista ei kerrota mitään