Potsdamin julistus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Potsdamin julistus eli Potsdamin deklaraatio määritteli liittoutuneiden ehdot Japanin antautumisen hyväksymiselle. Julistuksen antoivat 26. heinäkuuta 1945 Harry S. Truman, Winston Churchill ja Chiang Kai-Shek Potsdamin konferenssin yhteydessä. Potsdamin julistuksen mukaan sodan jatkaminen johtaisi Japanin nopeaan ja syvään tuhoon, ”prompt and utter destruction.” Japanin pääministeri Suzuki Kantarō ei kuitenkaan vastannut virallisesti julistukseen, koska julistus oli Japanin hallinnon mukaan liian epämääräinen, muun muassa keisarin asema antautumisen jälkeen oli täysin vailla mainintaa. Potsdamin julistukseen kirjatut tavoitteet toimivat osaltaan myöhemmin eräinä Yhdysvaltain Japanin miehityksen päämäärinä.

Potsdamin julistuksessa todettiin, että Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Kiina tulisivat kaikella voimallaan tuhoamaan sotaisen Japanin.

Potsdamin julistuksen kohdat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. Me, Yhdysvaltain presidentti, Kiinan kansallisen hallituksen presidentti ja Ison-Britannian pääministeri, monien satojen miljoonien kansalaisten edustajina, olemme neuvotelleet ja sopineet, että Japanille annetaan mahdollisuus lopettaa tämä sota.

2. Yhdysvaltain, brittiläisen imperiumin ja Kiinan mahtavat maa-, meri- ja ilmavoimat, jotka ovat lännestä saaneet runsaasti lisävoimia, ovat valmiita iskemään viimeisen iskun Japaniin. Tätä sotilaallista voimaa ylläpitää ja siivittää liittoutuneiden päätös saattaa sota Japania vastaan loppuun kunnes se lopettaa vastustuksen.

3. Saksan hyödyttömän ja mielettömän vastustuksen tulos maailman vapaiden kansojen voimaa vastaan olkoon selkeä esimerkki Japanin kansalaisille. Voima joka nyt suuntautuu Japania vastaan on lukemattomasti vahvempi kuin natseja vastaan suunnattu ja joka tarpeettomasti tuhosi maat, teollisuuden ja saksalaisten ihmisten elämäntavan. Sotavoimiemme kokonaisvoiman käyttäminen, yhdessä päättäväisyytemme kanssa, tarkoittaa väistämätöntä ja täydellistä Japanin sotavoimien tuhoa sekä yhtä vääjäämätöntä japanilaisten kotimaan hävitystä.

4. Japanin on tullut aika päättää haluaako se jatkaa militaristien alaisuudessa, jotka ovat typerillä laskelmoinneillaan saattaneen Japanin keisarikunnan tuhon partaalle vai seurata järjen ääntä.

5. Ehtomme ovat seuraavat. Me emme poikkea niistä. Muita vaihtoehtoja ei ole. Me emme suvaitse viivytystä.

6. Niiden johtajien vaikutusvalta, jotka ovat harhauttaneet ja erehdyttäneet Japanin kansan maailman valloitukseen, täytyy tuhota, koska uusi rauhaan, turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuva järjestys ei ole mahdollinen ennen kuin vastuuton militarismi on hävitetty maailmasta.

7. Kunnes sellainen järjestys on saavutettu ja kunnes varmuus Japanin sodankäymisvoiman tuhosta saadaan, ovat liittoutuneet valinneet osan Japanin alueista miehitettäviksi, jotta varmistetaan määriteltyjen tavoitteiden toteutuminen.

8. Kairon julistuksen ehdot tullaan täyttämään ja Japanin suvereenisuus tullaan rajoittamaan Honshun, Hokkaidon, Kyushun ja Shikokun saarille sekä meidän määrittämillemme pienemmille saarille.

9. Japanin sotajoukot, täydellisen aseistariisunnan jälkeen, saavat palata koteihinsa mahdollisuutenaan elää rauhallista ja tuottavaa elämää.

10. Me emme aio, että japanilaisia tultaisiin orjuuttamaan tai Japania valtiona tuhoamaan, mutta oikeus tulee olemaan ankara sotarikollisille, mukaan lukien niille jotka ovat tehneet julmuuksia sotavangeille. Japanin hallinnon tulee poistaa kaikki esteet, jotta demokraattisen tavat palautuisivat ja vahvistuisivat japanilaisten parissa. Puheen-, uskonnon- ja ajattelemisen vapaus sekä perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien kunnioitus täytyy vakiintua.

11. Japanin sallitaan ylläpitää sellaisia teollisuuden aloja, jotka elättävät Japanin taloutta sekä sallivat oikeudenmukaisen sotakorvausten perimisen, mutta ei kuitenkaan sellaisia aloja, jotka mahdollistaisivat Japanin uudelleen aseistautumisen. Edellä mainittuihin tarkoitusperiin liittyen Japani saa hankkia, erotuksena kontrollointiin, raaka-aineita. Aikanaan Japani saa osallistua maailmankauppaan.

12. Liittoutuneiden miehitysjoukot vetäytyvät Japanista heti, kun edellä mainitut tavoitteet on saavutettu sekä Japanissa on vallassa japanilaisten vapaan tahdon valitsema rauhaan suuntautunut ja vastuuntuntoinen hallinto.

13. Me kutsumme Japanin hallintoa ilmoittamaan ehdottoman antautumisen kaikille Japanin sotajoukoille sekä esittämään vakuutensa heidän hyvästä tahdosta rauhan suhteen. Vaihtoehtona on Japanin nopea ja syvä tuho.