Hokkaidō

Wikipedia
Ohjattu sivulta Hokkaido
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Japanin prefektuuria. Hokkaido on myös koirarotu.
Hokkaidō
Japaniksi: 北海道 Hokkaidō
Japanin kartta, jossa Hokkaidō on tummennettu
Pääkaupunki Sapporo
Alue Hokkaidō
Saari Hokkaidō
Kuvernööri Harumi Takahashi
Pinta-ala (sija) 83 457.00[1] km² (1.)
Väestö  (1. lokakuuta 2013)
 - Väkiluku (sija) 5 430 909[2] (8.)
 - Väestötiheys 65,3 / km²
ISO 3166-2 JP-01
Internet-sivu www.pref.hokkaido.jp/
Prefektuurin symbolit
 – Kukka Kurtturuusu,
Rosa rugosa
 – Puu Ajaninkuusi,
Picea jezoensis
 – Lintu Japaninkurki
Grus japonensis
 – Kala {{{Kala}}}
Hokkaidōn prefektuuri
Hokkaidōn prefektuurin lippu

Hokkaidō (jap. 北海道, Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?, kirjaimellisesti ”pohjoinen meritie”) on Japanin pääsaarista toiseksi suurin Honshūn jälkeen. Se sijaitsee Honshūn pohjoispuolella Tyynessä valtameressä ja rajautuu lännessä Japaninmereen ja pohjoisesssa Ohotanmereen. Sahalin sijaitsee sen pohjois- ja Kuriilit koillispuolella. Hokkaidō muodostaa muutamien lähisaarten kanssa Japanin suurimman prefektuurin; itse saaren pinta-ala on 77 978 neliökilometriä, prefektuurin 83 453 neliökilometriä eli noin 21 prosenttia Japanin kokonaispinta-alasta.[3] Prefektuurin väkiluku on 5 430 909 (vuonna 2013).[2]

Honshūsta Hokkaidōn erottaa Tsugarunsalmi, jonka alittaa vuonna 1988 valmistunut Seikan-tunneli. Saaren ilmasto on viileä, erityisesti länsirannikolla, jonne puhaltaa tuuli Siperiasta. Saari on hyvin vuoristoinen ja sillä on suuri keskusmassiivi, jota ympäröivät pienemmät vuorijonot. Rannikoilla on tasankoalueita. Saaren muuta Japania kylmemmästä ilmastosta huolimatta sillä harjoitetaan maataloutta, joka tuottaa muun muassa riisiä, soijaa, papuja, kauraa, ohraa, heinää ja perunoita; muita tärkeitä elinkeinoja ovat karjatalous, kalastus, metsäteollisuus ja terästeollisuus. Saaren tärkein keskus on Sapporon miljoonakaupunki, jossa myös prefektuurin hallinto sijaitsee.[3][4]

Hokkaidōn alkuperäisasukkaat ovat ainuja. Saari tunnettiin aiemmin muun muassa nimillä Ezo tai Ezochi (jap. 蝦夷地); nykyinen nimi keksittiin vasta vuonna 1869. Saaren laajamittainen asuttaminen alkoi vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen.[3][4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hokkaidō sijaitsee Japanin pohjoiskärjessä, lähellä Venäjää. Saaren pinta-ala on 77 978 km² ja se on Japanin toiseksi suurin saari. Hokkaidō on Japaninmeren, Ohotanmeren ja Tyynen valtameren ympäröimä ja rannikoilla on laajat tasangot. Vesialueita Hokkaidoon kuuluu yhteensä 4 943 km². Saaren keskiosa on vuoristoista ja siellä sijaitsee useita vulkaanisia tasankoja. Saaren korkein vuori on 2 290 metriin kohoava Asahi-vuori.

Suuria kaupunkeja on muun muassa 1,7 miljoonan asukkaan kaupunki Sapporo ja Asahikawa saaren keskellä, rannikolla kohti Honshūa on Hakodaten kaupunki.

Hokkaidōn prefektuuriin kuuluu myös useita pienempiä saaria, kuten Rishiri, Okushiri ja Rebun. Japanilaisten mukaan myös Venäjän hallussa olevat Iturup-, Kunashir-, Shikotan- ja Habomai-saaret kuuluvat Japanille. Hokkaidon asema prefektuurina ilmenee nimen tavusta , siihen viitataan harvoin "Hokkaidōn prefektuurina", pois lukien tilanteet joissa täytyy erottaa itse saari prefektuurista.

Hokkaidōlla sijaitsee myös paljon koskematonta metsää ja useita kansallispuistoja.

Kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hokkaidolla on 35 kaupunkia:

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hokkaidō on tunnettu viileistä kesistään ja jäätävistä talvistaan, minkä takia saari tunnetaankin lempinimellä "Japanin Alaska".lähde? Elokuussa keskilämpötila on arviolta noin 22 °C, kun taas tammikuussa keskilämpötila on –12 °C ja –4 °C välillä riippuen alueen korkeudesta. Saarella tapahtuu usein voimakkaita paikallisia lumimyrskyjä, jotka muodostavat pitkäkestoisia lumikinoksia. Näistä lumikinoksista korkeimmat ovat paikoitellen jopa useita metriä korkeita.

Muista Japanin suurista saarista poiketen Hokkaidōssa ei ole kesäkuussa alkavaa sadekautta, minkä takia saaren sademäärät eivät kohoa korkeiksi. Ilmasto on usein lauha tai viileä, eikä lämpötila nouse korkeaksi edes kesän kuumimpina kuukausina. Viileän ilmastonsa takia Hokkaidō on Japanin suosituimpia matkailukohteita, koska ilmasto mahdollistaa hyvät olosuhteet harjoittaa erilaisia talviurheilulajeja, kuten hiihtoa ja mäkihyppyä.

Talvisin Hokkaidōn pohjoisilla rannikkoalueilla liikkuminen Ohotanmeren kautta on hankalaa, sillä Kamtšatkan niemimaalta irtoilevat jäälautat liikkuvat saaren ohitse. Jäälautat yhdistettynä voimakkaisiin tuulenpuuskiin tekevät talvisin laiva- ja ilmaliikenteestä käytännössä mahdotonta Hokkaidōn pohjoisosissa.

Sapporon kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 0 0,1 4,0 11,5 17,3 21,5 24,9 26,4 22,4 16,2 8,5 2,1 Ø 12,9
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -7,0 -6,6 -2,9 3,2 8,3 12,9 17,3 19,1 14,2 7,5 1,3 -4,1 Ø 5,3
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -0,6 -3,1 0,6 7,1 12,4 16,7 20,5 22,3 18,1 11,8 4,9 -0,9 Ø 9,2
Sadanta (mm) 113,6 94,0 77,8 56,8 53,1 46,8 81,0 123,8 135,2 108,7 104,1 111,7 Σ 1 106,6
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-7,0
0,1
-6,6
4,0
-2,9
11,5
3,2
17,3
8,3
21,5
12,9
24,9
17,3
26,4
19,1
22,4
14,2
16,2
7,5
8,5
1,3
2,1
-4,1
S
a
d
a
n
t
a
113,6
94,0
77,8
56,8
53,1
46,8
81,0
123,8
135,2
108,7
104,1
111,7


Lähde: 平年値(年・月ごとの値)札幌 気象庁 – Japan Meteorological Agency. Viitattu 24.09.2012.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nihonshokia pidetään yleisesti ensimmäisenä mainintana historiassa Hokkaidosta. Tekstin mukaan Abe no Hirafu johti suuren laivaston ja armeijan pohjoiseen vuodesta 658 vuoteen 660 ja kohtasivat Mishihasen ja Emishin heimot. Yksi paikoista, joihin Hirafu meni, oli nimeltään Watarishima ja sen arvellaan tarkoittaneen Hokkaidōta. Kuitenkin on olemassa useita teorioita tapahtumien yksityiskohdista, kuten Watarishiman sijainti ja Emishien ja Mishihasien sukulaissuhteet ainuihin.

Nara- ja Heian-kausilla Hokkaidōn asukkaat ryhtyivät käymään kauppaa Japanin etuvartion, Dewa provinssin kanssa. Keskiajalta alkaen Hokkaidōn asukkaita alettiin kutsua nimellä Ezo (蝦夷). Samoihin aikoihin Hokkaidōa alettiin kutsua nimellä Ezochi ("Ezo-alue") tai Ezogashima ("Ezojen saari"). Ezot pääasiassa kalastivat ja metsästivät ja saivat riisin ja metallin vaihdossa japanilaisilta.

Muromachi-kaudella japanilaiset loivat siirtokunnan Oshiman niemimaalle välttääkseen etelän taisteluita. Kun yhä enemmän ihmisiä muutti siirtokuntaan, kasvoivat ristiriidat japanilaisten ja ainujen välillä. Erimielisyydet kasvoivat lopulta taisteluksi. Takeda Nobuhiro tappoi ainujen johtajan taistelussa ja japanilaiset voittivat taistelun. Nobuhiron jälkeläisistä tuli Matsumae Han -klaanin johtajia, jotka hallitsivat Ezochin eteläosia aina Edo-kaudelle asti.

Matsumae Hanin talous luotti yksinomaan ainujen kanssa käytyyn kauppaan. Matsumaen perheellä olikin yksinoikeudet kaupankäyntiin Ainujen kanssa Azuchi-Momoyama- ja Edo-kaudella. Hiljalleen Matsumaen onnistui muuttamaan olosuhteita niin, että kaupankäynti muuttui Matsumaen perheelle voitolliseksi. Vuonna 1669 osa ainuista nousi kapinaan Shakushainin johdolla, mutta kapina kukistettiin japanilaisten toimesta.

Edo-kauden lopulla shogunaatti ymmärsi pohjoisen puolustuksen tärkeyden venäläisten vastaan ja otti suurimman osan Hokkaidosta haltuunsa. Šogunaatti teki ainujen elämästä hieman helpompaa, mutta hallinnon pääpiirteet eivät muuttuneet.

Tokugawa-shogunaatin hävittyä Boshinin sodan osa shogunin laivastosta pakeni Hokkaidōlle ja julisti siellä itsenäisen Ezon tasavallan 25. joulukuuta 1868, pääkaupunkinaan Hakodate. Keisarin laivasto kuitenkin tuhosi shōgunin laivaston rippeet Hakodaten meritaistelussa toukokuun alussa, ja kapinalliset antautuivat 18. toukokuuta.

Pian seuranneen Meiji-restauraation aikana Hokkaido sai nykyisen nimensä. Saari muutettiin siirtokunnasta prefektuuriksi 1882, joskin lainsäädäntö yhtenäistettiin muiden prefektuurien kanssa vasta 1947.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuhun maahan nähden harvaan asutulla saarella asuu vain vajaat kuusi miljoonaa ihmistä eli alle 5 % koko maan väestöstä. Hokkaidō on Japanin seitsemänneksi väkirikkain prefektuuri.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hokkaidō on ollut tasa-arvoinen prefektuuri muiden kanssa vuodesta 1947.

Aliprefektuurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Hokkaidon saaresta

Hokkaidō on Japanin ainoa prefektuuri, jonka pinta-alasta valtaosa on jaettu aliprefektuureihin. Tämä johtuu pääasiassa Hokkaidōn koosta, saari on yksinkertaisesti liian laaja, että sitä voisi tehokkaasti hallita Sapporosta käsin. Aliprefektuurien hallinnot hoitavat monia tehtäviä, jotka muualla Japanissa kuuluvat prefektuurin hallintoon.

Aliprefektuureja ovat:

Maaliskuussa 2009 Hidakan, Hiyaman, Ishikarin, Nemuron and Rumoin aliprefektuurit yhdistetään muihin, jotka vaihtavat nimensä "yleiskehitystoimistoiksi" (総合振興局, sōgō shinkō-kyoku).

Vanhat provinssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1869 Hokkaidō oli jaettu 11 provinssiin ja 86 piiriin. Nämä provinssit hajotettiin vuonna 1882 ja korvattiin Hakodaten, Sapporon ja Nemuron prefektuureilla. Vuonna 1886 nämä kolme prefektuuria yhdistettiin Hokkaidō-toimiston (北海道庁 Hokkaidō-chō) alaiseksi territorioksi. Hokkaidō sai täydet prefektuurin oikeudet 1947, mutta Japanin muista prefektuureista poiketen Hokkaidō ei kuitenkaan ole -ken (県), vaan -dō (道), kirjaimellisti "tie".

Vanhat Provinssit ja niiden piirit olivat seuraavat:

  • Oshima (渡島国)(nykyisten Oshiman ja Hiyaman aliprefektuurien eteläosat)
    • Kameda (亀田郡)
    • Kayabe (茅部郡)
    • Kamiiso (上磯郡)
    • Fukushima (福島郡), liittyi Tsugarun piiriin 1881 ja muodostivat Matsumaen piirin.
    • Tsugaru (津軽郡), liittyi Fukushiman piiriin 1881 ja muodostivat Matsumaen piirin.
    • Hiyama (檜山郡)
    • Nishi (爾志郡)
  • Shiriheshi (後志国) (nykyinen Shiribeshin aliprefektuuri, josta vähennettynä Abuta ja pohjoinen Hiyama)
    • Kudō (久遠郡)
    • Okushiri (奥尻郡)
    • Futoru (太櫓郡), yhdistyi 1. huhtikuuta 1955 Tōsetanan kaupungin kanssa ja muodosti Kitahiyaman kaupungin
    • Setana (瀬棚郡)
    • Shimamake (島牧郡)
    • Suttsu (寿都郡)
    • Utasutsu (歌棄郡), 15. tammikuuta 1955 yhdistyi Suttsun kaupunkiin
    • Isoya (磯屋郡, myöhemmin 磯谷郡)
    • Iwanai (岩内郡)
    • Furū (古宇郡)
    • Shakotan (積丹郡)
    • Bikuni (美国郡), yhdistettiin 30. syyskuuta 1956 Shakotan kaupunkiin.
    • Furubira (古平郡)
    • Yoichi (余市郡)
    • Oshiyoro (忍路郡), hajotettiin 1. huhtikuuta 1958, kun Shioyan kylä yhdistettiin Otarun kaupunkiin
    • Takashima (高島郡), yhdistettiin 1. syyskuuta 1940 Otarun kaupunkiin
    • Otaru (小樽郡), yhdistettiin 1. syyskuuta 1940 Otarun kaupunkiin
  • Ifuri (胆振国) (nykyinen Iburin aliprefektuuri, Yamakoshin alue Oshimasta, Abutan alue Shiribeshista, Chitosen ja Eniwan kaupungit Ishikarista ja Shimukappun kylä Kamikawasta)
    • Yamakoshi (山越郡)
    • Abuta District (虻田郡)
    • Usu (有珠郡)
    • Muroran (室蘭郡), hajotettiin 1. helmikuuta 1918, kun neljä kylää yhdistettiin Muroran-kuksi
    • Yoribetsu (幌別郡,) hajotettiin 1. elokuuta 1970, kun Noboribetsun kylästä tuli Noboribetsun kaupunki
    • Shiraoi (白老郡)
    • Yūfutsu (勇払郡)
    • Chitose (千歳郡), hajotettiin 11. marraskuuta 1970, kun Eniwan kylästä tuli kaupunki
  • Ishikari (石狩国) (nykyinen Ishikarin aliprefektuuri, pois lukien Chitose ja Eniwa, lisäksi koko Sorachin aliprefektuuri ja Kamikawa aliprefektuurin koko eteläinen puolisko, pois lukien Shimukappu)
    • Ishikari (石狩郡)
    • Sapporo (札幌郡), hajotettiin 1. syyskuuta 1996, kun Hiroshiman kylästä tuli Kitahiroshiman kaupunki
    • Yūbari (夕張郡)
    • Kabato (樺戸郡)
    • Sorachi (空知郡)
    • Uryū (雨竜郡)
    • Kamikawa (上川郡)
    • Atsuta (厚田郡)
    • Hamamasu (浜益郡)
  • Teshio (天塩国) (koko nykyinen Rumoin aliprefektuuri ja Kamikawan aliprefektuurin pohjoinen puolikas)
    • Mashike (増毛郡)
    • Rumoi (留萌郡)
    • Tomamae (苫前郡)
    • Teshio (天塩郡)
    • Nakagawa (中川郡)
    • Kamikawa (上川郡)
  • Kitami (北見国) (nykyinen Soyan aliprefektuuri ja Abashirin aliprefektuuri, pois lukien osa Abashirin seudusta)
    • Sōya (宗谷郡)
    • Rishiri (利尻郡)
    • Rebun (礼文郡)
    • Esashi (枝幸郡)
    • Monbetsu (紋別郡)
    • Tokoro (常呂郡)
    • Abashiri (網走郡)
    • Shari (斜里郡)
  • Hitaka (日高国) (nykyinen Hidakan aliprefektuuri)
    • Saru (沙流郡)
    • Niikappu (新冠郡)
    • Shizunai (静内郡)
    • Mitsuishi (三石郡)
    • Urakawa (浦河郡)
    • Samani (様似郡)
    • Horoizumi (幌泉郡)
  • Tokachi (十勝国) (nykyinen Tokachin aliprefektuuri)
    • Hirō (広尾郡)
    • Tōbui (当縁郡), hajotettiin 1. huhtikuuta 1906, kun 3 kylää yhdistyi Moyorin kylään (nykyinen Hirōn kaupunki)
    • Kamikawa (上川郡)
    • Nakagawa (中川郡)
    • Katō (河東郡)
    • Kasai (河西郡)
    • Tokachi (十勝郡)
  • Kushiro (釧路国) (nykyinen Kushiron aliprefektuuri ja osa Abashiri aliprefektuuria)
    • Shiranuka (白糠郡)
    • Ashoro (足寄郡)
    • Kushiro (釧路郡)
    • Akan (阿寒郡)
    • Abashiri (網尻郡)
    • Kawakami (川上郡)
    • Akkeshi (厚岸郡)
  • Nemuro (根室国) (nykyisen Nemuron aliprefektuurin maanpuoliset osat ja lisäksi Habomain ja Shikotan saaret)
    • Hanasaki (花咲郡), hajotettiin 1. huhtikuuta 1959, kun Habomain kylä yhdistettiin Nemuron kaupunkiin
    • Nemuro (根室郡), hajotettiin 1. elokuuta 1957, kun Nemuron kylä ja Wadan kylä yhdistettiin Nemuron kaupunkiin
    • Notsuke (野付郡)
    • Shibetsu (標津郡)
    • Menashi (目梨郡)
  • Chishiman prefektuuri (千島国) (alun perin Kunashirin ja Etorofun saaret, myöhemmin sisälsi myös Shikotan ja Kurillin saaret)
    • Kunashiri (国後郡), Venäjän miehittämä ja valvonnassa
    • Etorofu (択捉郡), Venäjän miehittämä ja valvonnassa
    • Furebetsu (振別郡), hajotettiin 1. huhtikuuta 1923, kun sen kylät yhdistettiin useiden muiden kanssa muodostettuun Rubetsun kylään
    • Shana (紗那郡), Venäjän miehittämä ja valvonnassa
    • Shibetoro (蘂取郡), Venäjän miehittämä ja valvonnassa
    • Shikotan (色丹郡), irrotettiin Hanasakin piiristä 1885, nykyisellään Venäjän miehittämä ja valvonnassa
    • Uruppu (得撫郡), saatiin haltuun Pietarin sopimuksessa, menetettiin San Franciscon sopimuksessa
    • Shimushiro (新知郡), saatiin haltuun Pietarin sopimuksessa, menetettiin San Franciscon sopimuksessa
    • Shumushu (占守郡), saatiin haltuun Pietarin sopimuksessa, menetettiin San Franciscon sopimuksessa
  • Karafuto (alun perin etelä-Sahalin oli Hokkaidon muinainen pohjoinen provinssi, myöhemmin erosi itsenäiseksi hallintoalueeksi)

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sonkyoun sola

Hokkaido on Japanin hallitseva maatalousalue. Se tuottaa eniten riisiä ja kalaa sekä jakaa ykkössijan kasvisten tuotannossa.lähde?

Vaikka Hokkaidōlla on jonkin verran kevyttä teollisuutta (pääasiassa paperiteollisuutta, oluenpanoa (Sapporo Beer) ja elintarviketeollisuutta), suurin osa väestöstä on palvelualojen työllistämää.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hokkaidōn ainoa maayhteys muuhun Japaniin on Seikan-tunneli. Suurin osa saarelle saapuvista saapuu lentoteitse: päälentokenttä on Chitosen lentoasema Chitosessa, hieman Sapporosta etelään. Tokio-Chitose on maailman ruuhkaisin lentoreitti. Sitä käyttävät kolmen lentoyhtiön 45 lentoa päivittäin. Yksi lentoyhtiöistä, Air Do, nimettiin Hokkain mukaan. Hokkaidolle pääsee myös lautalla Sendaista, Niigatasta ja muutamista muista kaupungeista.

Hokkaidolla itsellään on melko kehittynyt rautatieverkosto (Hokkaido Railway Company), mutta moniin kaupungeista pääsee vain autolla tai bussilla.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailu on tärkeä tulonlähde Hokkaidolle. Matkailu on runsasta niin talvella kuin kesälläkin. Talvisin ihmiset tulevat pääasiassa laskettelemaan, kesäisin pääasiassa vaeltamaan ja rentoutumaan kymmenissä kuumissa lähteissä.

Myös perinteistä matkailua on paljon, ja Hokkaidō Kaitaku Kinenkan on yksi Japanin merkittävimmistä museoista, jossa esitellään muun muassa runsaasti ainujen kulttuuria.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 都道府県別面積 国土地理院. Viitattu 23.10.2012.
  2. a b 都道府県 人口・面積・人口密度ランキング Viitattu 28.1.2014.
  3. a b c Hokkaido Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.9.2012.
  4. a b Louis Frédéric: Japan Encyclopedia, s. 343. Harvard University Press, 2002. ISBN 9780674017535. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]