Taistelu Mantšuriasta

Taistelu Mantšuriasta
Osa Tyynenmeren sotaa toisessa maailmansodassa
Neuvostoliiton hyökkäykset pohjoiseen Itä-Aasiaan elokuussa 1945
Päivämäärä: 9. elokuuta 1945 – 20. elokuuta 1945 Paikka: Mantšuria/Manchukuo, Sisä-Mongolia/Mengjiang ja Korean pohjoisosa Lopputulos: Neuvostoliiton voitto Aluemuutokset: Neuvostoliitto valtasi eteläisen Sakhalinin alueen Vaikutukset: Japanin antautuminen Mantšurian vapautus Manchukuon romahtaminen
Osapuolet
Neuvostoliitto Mongolia	Japani Manchukuo Mengjiang
Komentajat
Aleksandr Vasilevsky	Otozō Yamada Zhang Jinghui
Vahvuudet
1 715 500 sotilasta	1 427 000 sotilasta
Tappiot
9 726 kuollutta 24 425 haavoittunutta	83 737 kuollutta 640 276 vangittua

Taistelu Mantšuriasta (tunnetaan myös nimillä Neuvostoliiton invaasio Mantšuriaan ja operaatio Elokuun myrsky) oli Neuvostoliiton suorittama sotilasoperaatio 9. elokuuta 1945 – 20. elokuuta 1945 välisenä aikana. Neuvostoliiton hyökkäys perustui 1943 pidettyyn Teheranin konferenssiin, jossa Neuvostoliitto saatuaan vakuutuksen Normandian maihinnoususta lupautui helpottamaan Tyynenmeren sotaa Yhdysvalloille hyökkäämällä Japania vastaan Kiinassa. Neuvostoliiton hyökkäys päätti Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen, joka oli solmittu 13. huhtikuuta 1941 viiden vuoden ajaksi. Neuvostoliiton hyökkäys tapahtui kolmen kuukauden kuluttua Saksan antautumisesta Neuvostoliitolle. Yhdysvallat ei pitänyt enää välttämättömänä Neuvostoliiton tukea ydinasein voitettavaa Japania vastaan, koska siitä seurasi Neuvostoliiton ja kommunistien aseman vahvistuminen Kaakkois-Aasiassa, mutta Neuvostoliitto piti kiinni Teheranin konferenssin lupauksestaan. Itä-Aasiaan toimitettiin runsaasti Saksasta vapautuneita ensilinjan taistelujoukkoja ja ylivoima oli varmistettu.

Sotaretki käsitti Neuvostoliiton hyökkäyksen Itä-Aasiassa Japania vastaan Kiinassa ja Kuriileilla. Sotaretken valmistelu alkoi Saksan antauduttua toisessa maailmansodassa Euroopasta Itä-Aasiaan rautateitse siirretyin voimin. Taistelut käytiin pääasiassa Japanin keisarikunnan Mantšukuossa, Mantšuriassa olevia joukkoja, Kwantungin armeijaa vastaan. Japanilla ja Neuvostoliitolla oli 1941 solmittu, vuoteen 1946 kestävä hyökkäämättömyyssopimus.

Mantšurian taistelusta käytetään joskus nimitystä Elokuun myrsky. Nimityksen keksi englantilainen kirjailija David Glantz, joka käytti nimeä ensimmäisen kerran. Neuvostoliitossa käytettiin ja Venäjän federaatiossa käytetään operaatiosta nimeä taistelu Mantšuriasta tai Mantšurian operaatio.

Operaatio

Operaation suorittamiseksi muodostettiin kolme armeijaryhmää, joita kutsuttiin neuvostoliittolaisittain rintamiksi: Neuvostoliiton marsalkka A. M. Vasiljevskin toimiessa armeijaryhmien ylipäällikkönä komensi Taka-Baikalin rintamaa R. J. Malinovski, ensimmäinen Kaukoidän rintamaa K. A. Meretsvkov ja toinen Kaukoidän rintamaa M. A. Purkajev. Yhteensä näillä kolmella armeijaryhmällä oli käytössään 1 500 000 henkilöä. Japanin keisarikunnan Kwantungin armeijalla oli 1 000 000 henkilöä, 6 260 tykistöäasetta (tykkiä tai raskasta kranaatinheitintä), 1 150 panssarivaunua tai panssariajoneuvoa ja 1 500 lentokonetta. Armeijaa komensi kenraali Otsudzo Jamadi.

Neuvostoliittolaisen Suuren Isänmaallisen sodan historia -kirjan mukaan japanilaisilta puuttui automaattiaseita, panssarintorjunta-aseita, vastatykistöä ja heillä oli vain vähän raketinheittimiä ja raskaita tykkejä. Divisioonien ja rykmenttien tykit olivat pääasiassa vain 75 mm-kaliiperia.

Hyökkäys alkoi Neuvostoliiton Jaltan konferenssissa antaman lupauksen mukaisesti aamulla 9. elokuuta, kolme kuukautta sen jälkeen kun Saksa oli antautunut 9. toukokuuta. Hyökkäys alkoi kahden atomipommin pudotuksen välisena aikana: Hiroshima (6. elokuuta) ja Nagasaki (9. elokuuta). On kuitenkin selvää, että pommien pudotuksella ei ollut hyökkäyksen ajoituksella mitään väliä.

Neuvostoliitto julisti virallisesti sodan Japania vastaan 8. elokuuta 1945.

Vaikutukset

Neuvostoliiton tunkeutuminen Koreaan Mantšurian operaation aikana johti siihen, että Truman ja Stalin sopivat Korean jakamisesta Etelä- ja Pohjois-Koreaan.

Aiheesta muualla

Toinen maailmansota (1939–1945)

Osapuolet	Liittoutuneet – Akselivallat
Sotatoimialueet	Länsirintama (1939–1945) – Balkan (1940–1941) – Itärintama (1941–1945) – Tyynimeri (1941–1945) – Pohjois-Afrikka (1940–1943) – Välimeri, Lähi-itä ja Afrikka (1940–1945)
Tapahtumat	Ennen sotaa: Ensimmäinen maailmansota – Pariisin rauhankonferenssi – Versailles’n rauha – Kansainliitto – Venäjän sisällissota – Kiinan sisällissota – Suuri lama – Italian–Etiopian sota – Reininmaan miehitys                         Kiinan–Japanin sota – Espanjan sisällissota – Antikomintern-sopimus – Anschluss – Myöntyväisyyspolitiikka – Münchenin sopimus – Albanian valtaus – Halhin-Golin taistelut – Molotov–Ribbentrop-sopimus 1939: Puolan offensiivi – Valesota – Atlantin taistelu (1939–1945) – Talvisota (1939–1940) – Taistelu La Plata -joen suulla 1940: Operaatio Weserübung – Tanskan valtaus – Taistelu Norjasta – Taistelu Ranskasta – Dunkerquen evakuointi – Taistelu Britanniasta – Maltan piiritys           Ranskan Indokiinan valtaus – Operaatio Menace – Operaatio Compass (1940–1941) – Läntisen aavikon taistelut (1940–1943) 1941: Operaatio Sonnenblume – Tobrukin piiritys – Kreikan taistelu – Englannin–Irakin sota – Kreetan taistelu – Operaatio Exporter – Operaatio Barbarossa – Jatkosota (1941–1944)           Operaatio Countenance – Kiovan taistelu – Sevastopolin piiritys (1941–1942) – Leningradin piiritys (1941–1944) – Moskovan taistelu – Operaatio Crusader           Hyökkäys Pearl Harboriin – Filippiinien sotaretki (1941–1942) – Hollannin Itä-Intian taistelut (1941–1942) – Malaijan taistelu (1941–1942) – Thaimaan valtaus – Burman valtaus 1942: Salomonsaarten sotaretki (1942–1945) – Singaporen taistelu – Korallimeren taistelu – Madagaskarin taistelu – Gazalan taistelu – El Alameinin ensimmäinen taistelu – Midwayn taistelu – Aleuttien saarten sotaretki (1942–1943)           Dieppen maihinnousu – Operaatio Sininen – Guadalcanalin taistelu (1942–1943) – Stalingradin taistelu (1942–1943) – El Alameinin toinen taistelu – Tunisian taistelut (1942–1943) – Operaatio Torch – Operaatio Uranus 1943: Hampurin pommitukset – Kurskin taistelu – Operaatio Husky – Operaatio Avalanche – Gilbert- ja Marshallinsaarten sotaretki (1943–1944) – Tarawan taistelu 1944: Monte Cassinon taistelu – Anzion maihinnousu – Korsunin motti – Operaatio U-Go – Operaatio Ichi-Go – Operaatio Neptunus – Normandian maihinnousu – Saipanin taistelu – Operaatio Dragoon           Operaatio Bagration – Guamin taistelu – Sinimäkien taistelu – Varsovan kansannousu – Lapin sota (1944–1945) – Operaatio Market Garden – Leytenlahden taistelu – Ardennien taistelu (1944–1945) – Budapestin piiritys (1944–1945) 1945: Operaatio Bodenplatte – Operaatio Nordwind – Veiksel–Oder-operaatio – Itä-Preussin offensiivi – Dresdenin pommitukset – Wienin offensiivi – Berliinin taistelu – Prahan taistelu           Iwo Jiman taistelu – Okinawan taistelu – Operaatio Ten-Gō – Taistelu Mantšuriasta – Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset Sodan jälkeen: Yhdistyneet kansakunnat – Saksan jako – Oder–Neisse-linja – Operaatio Keelhaul – Operaatio Paperclip – Nürnbergin oikeudenkäynnit – Miehitetty Japani – Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin                           Pariisin rauhansopimus – Kylmä sota – Rautaesirippu – Marshall-apu – Dekolonisaatio – San Franciscon sopimus – Saksojen yhdistymissopimus
Yleistä	Politiikka: Kolmen vallan sopimus – Atlantin julistus – Wannseen konferenssi – Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus – Kairon konferenssi                   Teheranin konferenssi – Kairon toinen konferenssi – Jaltan konferenssi – Potsdamin konferenssi – Potsdamin julistus Sodankäynti: Enigma – Kamikaze – Kotirintama – Manhattan-projekti – Natsi-Saksan ydinohjelma – Salamasota – Terroripommitus – Totaalinen sodankäynti – Upotussota Sotarikokset: Japanin sotarikokset – Neuvostoliiton sotarikokset – Natsi-Saksan sotarikokset – Holokausti Muita tapahtumia: Lend-Lease – Idän yleissuunnitelma – Bengalin nälänhätä – Slovakian kansannousu – Heinäkuun 20. päivän salaliitto