Yksikkö 731

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruumiiden hävitystä Yksikkö 731:ssä.

Yksikkö 731 oli keisarillisen Japanin armeijan alaisuudessa toiminut lääketieteellinen tutkimusryhmä, joka suoritti biologisten ja kemiallisten aseiden kokeiluun ja kehittämiseen liittyviä ihmiskokeita. Arvioiden mukaan jopa 200 000 ihmistä menetti henkensä jouduttuaan Yksikkö 731:n kokeiden uhreiksi vuosien 1935–1945 välisenä aikana. Nykyisin Yksikkö 731:n julmuudet käsitetään sotarikoksiksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksikön komentaja Shiro Ishii.

Yksikkö 731 perustettiin vuonna 1935 Harbinissa, joka oli silloin osa japanilaisten hallinnoimaa Mantšukuoa. Yksikköä johti kenraaliluutnantti Shiro Ishii, joka biologiseen sodankäyntiin erikoistuneena mikrobiologina oli kiinnostunut erilaisten sairauksien vaikutuksista ihmiskehossa. Yksikkö 731 oli itse asiassa ainoastaan vain yksi keisarillisen Japanin armeijan lukuisista tutkimusryhmistä; muita olivat muiden muassa Yksikkö 1644 Nanjingissa, Yksikkö 1855 Pekingissä sekä Yksikkö 9420 Singaporessa.

Yksikkö 731:n päämaja koostui 150 rakennuksen muodostamasta suuresta rakennuskompleksista. Jo miltei heti perustamisensa jälkeen Yksikkö 731 aloitti ihmiskokeisiin tähtäävän erikoisoperaation, joka sai koodinimen ”Maruta”. Nimi oli japania ja merkitsi tukkia, koska japanilaisten viranomaisten antaman peitetarinan mukaan Yksikkö 731:n päämaja olisi ollut puunhakkaamo. Toisen Kiinan–Japanin sodan aikoihin Yksikkö 731 esiintyi vedenpuhdistusyksikkönä, vaikka todellisuudessa jo silloin sen suorittamiin kokeisiin oli menehtynyt kymmeniätuhansia kiinalaisia siviilejä.

Yksikkö 731 muistetaan lukuisista ihmiskokeistaan. Biologisten aseiden kehittämistä varten suoritetuista kokeista kenties tunnetuin oli isorokon ja koleran kaltaisten vaarallisten sairauksien ruiskuttaminen ihmisiin rokotuspiikkien kautta. Ihmiskehoa tutkivissa kokeissa eläviltä uhreilta saatettiin amputoida raajoja, poistaa sisäelimiä tai ruiskuttaa verenkiertoon merivettä ja eläinten verta. Uhreja käytettiin myös erilaisten aseiden, kuten käsikranaattien, liekinheitinten ja taistelukaasujen elävinä maalitauluina. Ihmisiä saatettiin myös sulkea painekammioihin tai palelluttaa kuoliaaksi. Yksikkö 731 myös tappoi kokonaisten kiinalaiskylien väestöjä levittämällä vaarallisia sairauksia ympäristöön lentokoneiden avulla. Kokeiden uhrit olivat useimmiten kiinalaisia siviilihenkilöitä, joita japanilaiset olivat vanginneet ja kuljettaneet Yksikkö 731:n tutkimuslaitoksiin. Kokeissa menehtyneiden joukkoon kuului kaikenikäisiä miehiä ja naisia.

Toisen maailmansodan aikoihin Yksikkö 731 suoritti ihmiskokeita myös sotavangeiksi joutuneilla liittoutuneiden sotilailla. Vuoden 1945 alussa Japani kuitenkin ymmärsi häviävänsä sodan ja lakkautti Yksikkö 731:n. Japanilaiset halusivat estää liittoutuneita saamasta selville yksikön suorittamia julmuuksia, joten ruumiit hävitettiin krematorioissa, kokeiden uhreiksi joutuneet elossa olevat vangit teloitettiin ja tutkimuslaitokset poltettiin maan tasalle. Ruttobasilleja kantaneet koe-eläimet päästettiin vapaaksi ympäröivälle maaseudulle ja bakteerisäiliöt laskettiin vesistöihin.

Vasta vuonna 1957 neuvostoliittolaiset pitivät Habarovskin sotarikosoikeudenkäynnin, jossa kuitenkin tuomittiin vain muutamia Yksikkö 731:n jäseniä. Yksikköä johtanut Shiro Ishii itse kuoli rauhallisesti Yhdysvalloissa vuonna 1959, sillä jo vuonna 1946 yhdysvaltalaiset olivat luvanneet antaa hänelle koskemattomuuden sotarikosoikeudenkäynneiltä, mikäli hän luovuttaisi heille tietoja Yksikkö 731:n ihmiskokeista. Japani tunnusti Yksikkö 731:n olemassaolon vasta elokuussa 2002.

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]