Saipanin taistelu

Saipanin taistelu
Osa Tyynenmeren sotaa
Merijalkaväen ensimmäinen aalto rannalla 15. kesäkuuta 1944
Päivämäärä: 15. kesäkuuta – 8. heinäkuuta 1944 Paikka: Saipanin saari, Mariaanit, Tyynimeri Lopputulos: Liittoutuneiden voitto
Osapuolet
Yhdysvallat	Japani
Komentajat
Richmond K. Turner, Holland Smith	Yoshitsugu Saito, Chuichi Nagumo
Vahvuudet
70 000	31 000
Tappiot
3426 kuollutta, 13 160 haavoittunutta	24 000 kuollutta, n. 5000 itsemurhaa, 921 vangittua

Saipanin taistelu alkoi 15. kesäkuuta 1944 Yhdysvaltain merijalkaväen maihinnousuna Japanin puolustamalle Saipanin saarelle. Yli kolme viikkoa kestäneessä taistelussa kenraaliluutnantti Holland Smithin komentamat 2. ja 4. merijalkaväen divisioonat ja 27. jalkaväkidivisioona löivät Yoshitsugu Saiton komentaman Keisarillisen armeijan 43. divisioonan.

Taustoja

Runsasta vuotta aiemmin japanilaiset määrittelivät Saipanin osaksi puolustusvyöhykettä, joka suunniteltiin suojaamaan Japanin kotisaaria hyökkäykseltä. Japanin armeijan johto antoi saarella oleville joukoilleen käskyn puolustautua viimeiseen mieheen. Kun amerikkalaisten Tyynenmeren sotaretki, nk. Island Hopping Campaign eteni Saipanille saakka, japanilaisten odotukset saaren puolustuksen suhteen olivat korkealla. Myös amerikkalaiset pitivät Saipanin puolustuksen tasoa esimerkkinä siitä, millaisia resursseja sota vaatisi Japanin kotisaaria lähestyttäessä. Heille Saipan edusti mahdollisuutta pommittaa Japanin kotisaaria pitkän matkan pommikoneilla Saipanilta käsin.

Taistelu

Yhdysvaltain laivasto aloitti Saipanin pommituksen kahta päivää ennen hyökkäystä. Kesäkuun 15. päivän aamuna kello 7.00 ensimmäiset hyökkäysveneet irtosivat emäaluksista. Japanilaiset avasivat tulen välittömästi, kun ensimmäiset veneet saapuivat näkyviin. Iltaan mennessä kaksi tuhatta merijalkaväen sotilasta oli kaatunut tai haavoittunut, mutta noin 10 kilometriä leveä ja kilometrin syvä sillanpääasema oli saavutettu ja 20 000 amerikkalaista sotilasta oli rantautunut. Seuraavina päivinä amerikkalaiset etenivät syvemmälle saareen, tuhoten pala palalta sitkeitä vastarintapesäkkeitä.

Taistelut heikkenivät 20. kesäkuuta ja jäljellä olevia japanilaisia savustettiin maakuopista, luolista ja piilobunkkereista liekinheittimiä ja kasapanoksia käyttäen. Kaksi päivää myöhemmin saari julistettiin varmistetuksi. Kuitenkin saarella piileskelleet kenraaliluutnantti Saiton johtamat 3000 japanilaista suorittivat sodan suurimman itsemurhahyökkäyksen 7. heinäkuuta yön laskeuduttua. Amerikkalaiset joutuivat vetäytymään hetkeksi, mutta saivat torjuttua hyökkäyksen aamunkoittoon mennessä. Viimeisistä japanilaisista suurin osa teki itsemurhan hyppäämällä saaren korkeilta kallioilta. Taistelun aikana kuoli myös 22 000 saipanilaista siviiliä, osa Yhdysvaltojen laivaston pommituksiin, osa japanilaisten tappamana osana antautumiskieltoa - osa teki japanilaisten sotilaiden tavoin itsemurhan, erittäin monet heittäytymällä mereen korkealta rantakalliolta.

Japanilaisten ylin komentaja vara-amiraali Chūichi Nagumo ampui itseään päähän taistelun loppuvaiheessa.

Japanilaisille tappio Saipanilla merkitsi varmuutta siitä, että sota tullaan häviämään. Amerikkalaisille sitkeä ja uhreja vaatinut puolustus merkitsi atomipommin käytön todennäköisyyden kasvamista.

Kartta Saipanin taistelusta

Saipanin taistelu populaarikulttuurissa

Elokuvan Windtalkers tapahtumat sijoittuvat Saipanin taisteluun, tosin se kuvattiin Havaijilla ja Etelä-Kaliforniassa. Aiheena olleet Navajo-viestimiehet todella toimivat ansiokkaasti Saipanin taisteluissa.

Navajo-viestimiehiä Saipanilla

Aiheesta muualla

• The Battle of Saipan - The Final Curtain