Guadalcanalin taistelu
| Guadalcanalin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Tyynenmeren sotaa toisessa maailmansodassa | |||||||
 |
|||||||
|
|||||||
| Osapuolet | |||||||
|
Liittoutuneet: |
|||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
~60 000 |
36 200 |
||||||
| Tappiot | |||||||
|
7 100 kaatunutta |
31 000 kaatunutta |
||||||
Guadalcanalin taistelu käytiin nykyisiin Salomonsaariin kuuluvalla Guadalcanalin saarella toisen maailmansodan aikana 1942–1943 Japanin ja Yhdysvaltain välillä. Yhdysvallat voitti taistelun kuusi kuukautta Japanin hyökkäyksen jälkeen.
Operaatio oli vähällä päättyä katastrofiin, kun amerikkalaisten laivaston komentaja paniikissa käski laivojen vetäytyä, kun onnistuneen maihinnousun jälkeen Japanin laivasto lähestyi maihinnousupaikkaa. Vain puolet merijalkaväen varusteista oli saatu maihin. Amerikkalaiset joutuivat taistelemaan ylivoimaa vastaan tämän takia pitkään. Taistelu on sikäli merkittävä, että se oli ensimmäinen selkeä japanilaisten tappio maataisteluissa Tyynellä valtamerellä toisen maailmansodan aikana. Guadalcanalin taistelun jälkeen Japani joutui siirtymään yhä etenevissä määrin puolustuskannalle. Taistelu Guadalcanalista venyi pitkäksi ja erittäin veriseksi Japanin tuodessa lisää joukkoja öisin saarelle. Amerikkalaiset antoivat japanilaisten kuljetuksen koodinimeksi Tokyo express (suom. Tokion pikajuna). Erittäin tiukat taistelut käytiin merijalkaväen ja Japanin laivaston jalkaväen välillä. Meritaisteluissa japanilaiset olivat alussa niskan päällä, mutta amerikkalaisten ilmaylivoima teki tehtävänsä.
Yhdysvaltain merijalkaväki ajoi japanilaiset päävoimat saarelta 15. tammikuuta 1943. Saari julistettiin turvallisesti Yhdysvaltain hallussa olevaksi 9. helmikuuta ja armeija otti saaren haltuunsa. Jäljelle jääneet merijalkaväen sotilaat siirrettiin rauhallisempiin tehtäviin kotimaahan.
Lähteet [muokkaa]
- Erkki Arni: Taistelu Tyynen meren herruudesta. WSOY, 1964.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Victory at Sea, osa 6: Guadalcanal Internet Archivessa, dokumenttielokuva
