USS Hornet (1940)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Yhdysvaltain laivaston Yorktown-luokan lentotukialuksesta. Muita samannimisiä aluksia, katso USS Hornet.
USS Hornet (CV-8)
USS Hornet (CV-8)
USS Hornet (CV-8)
US Naval Jack 48 stars.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Newport News Shipbuilding
Kölinlasku 25. syyskuuta 1939
Laskettu vesille 14. joulukuuta 1940
Palveluskäyttöön 20. lokakuuta 1941
Palveluskäytöstä 27. lokakuuta 1942
Loppuvaihe Upposi 27. lokakuuta 1942 Santa Cruzin saarten taistelussa
Tekniset tiedot
Pituus 253 m
Leveys 33 m
Syväys 8,8 m
Koneteho 120 000 hv (90 MW)
Nopeus 32,5 solmua
Miehistöä 2919
Aseistus 8 5" (127 mm) ilmatorjuntatykkiä
16 1,1" (28 mm) ilmatorjuntatykkiä
24 .5" (12,7 mm) konekivääriä
90 lentokonetta

USS Hornet (runkonumero CV-8) oli Yhdysvaltain laivaston Yorktown-luokan lentotukialus, joka osallistui toiseen maailmansotaan.

Alus tilattiin 30. maaliskuuta 1939. Alus laskettiin vesille 14. joulukuuta 1940 kumminaan laivastoministeri Frank M. Knoxin puoliso. Alus otettiin palvelukseen 20. lokakuuta 1941 Norfolkissa ensimmäisenä päällikkönään Marc A. Mitscher.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

USS Hornet oli koulutuksessa Norfolkin edustalla ennen japanilaisten hyökkäystä Pearl Harboriin. Alus lähti 2. helmikuuta 1942 Norfolkista kannellaan kaksi armeijan ilmavoimien keskiraskasta B-25 Mitchell-pommikonetta. Merelle päästyään aluksen kannella olleet koneet käynnistettiin ja ne nousivat ilmaan lentotukialuksen miehistön hämmästykseksi. Lentotukialus palasi Norfolkiin valmistautuakseen taistelutehtäviin.[2] Alus lähti 4. maaliskuuta Norfolkista Panaman kanavan kautta Yhdysvaltain länsirannikolle. Se saapui 20. maaliskuuta San Franciscoon.[1][3]

Alus otti kannelleen eversti James H. Doolittlen kuudentoista kaksimoottorisen B-25 koneen sekä 70 upseerin ja 64 miehistönjäsenen laivueen, joka pommitti 18. huhtikuuta 1942 Tokiota ja muutamaa muuta japanilaista kaupunkia. Hyökkäykseen osallistuneet pommikoneet lensivät lopuksi Kiinaan, jonka rannikolle useimmat joutuivat tekemään pakkolaskun polttoaineen loputtua.[4] USS Hornet lähti 2. huhtikuuta San Franciscosta aluksen päällikön saatua ohjeet operaatiosta sinetöidyssä kirjeessä.[1][5]

USS Hornet kohtasi 13. huhtikuuta Midwayn edustalla USS Enterprisen ja Task Force 16:n kääntyen kohti Japania. USS Enterprisen tarjotessa ilmasuojan alukset purjehtivat syvälle japanilaisten hallitsemalle alueelle. Keisarillisen Japanin laivaston partioalus No 23 Nittomaru havaitsi 18. huhtikuuta osaston ja vaikka risteilijä USS Nashville upotti partioaluksen se ehti raportoida havainnostaan. Doolittle sai välittömästi lähtömääräyksen, vaikka matkaa oli lähes 600 merimailia suunnitellun 400 sijasta.[1][6]

Pommikoneiden noustua kannelta USS Hornetin omat hävittäjät siirrettiin kannelle valmiiksi mahdollisen taistelun varalta. Alus sai Pearl Harboriin matkatessaan tiedon iskun onnistumisesta, minne se saapui 25. huhtikuuta[7][1][8]

Alus lähti 30. huhtikuuta avustaakseen USS Yorktownia ja USS Lexingtonia Korallimeren taistelussa, mutta taistelu päättyi ennen sen saapumista toiminta-alueelle. Alus palasi 26. toukokuuta Havaijille, josta se lähti jälleen merelle kaksi päivää myöhemmin sisaralustensa kanssa torjuakseen japanilaisten odotetun hyökkäyksen Midwaylle.[1]

Kontra-amiraali Frank J. Fletcherin lentotukialus osasto sai 4. kesäkuuta tiedon Midwaytä kohti lentävistä japanilaiskoneista. USS Hornet, USS Enterprise ja USS Yorktown lähettivät koneensa iskeäkseen Japanin laivaston osastoon lentokoneita vastaanotettaessa. USS Hornetilta noussut viidentoista koneen 8. torpedolaivue löysi japanilaisosaston aloittaen hyökkäyksen. Japanilaisosaston suojana olleet hävittäjät ampuivat kaikki hyökänneet koneet alas. Vain kuusi amerikkalaisaluksilta nousseista 41:stä torpedokoneesta palasi hyökkäyksestä.[1][9]

USS Hornetin sisaraluksilta nousseet syöksypommittajat upottivat kolme Japanin laivaston lentotukialusta yhdessä sukellusvene USS Nautiluksen kanssa. Lentotukialus Hiryu upotettiin seuraavana päivänä, mutta USS Yorktown upposi japanilaisten iskiessä takaisin.[10][11][1][9]

USS Hornetilta nousseet koneet jahtasivat 6. kesäkuuta pakoon pyrkivää japanilaisosastoa, jolloin ne osallistuivat risteilijä Mikuman upottamiseen, vaurioittivat yhtä hävittäjää ja muuttivat risteilijä Mogamin palavaksi hylyksi.[1][12]

Aluksen palattua Havaijille sille asennettiin CXAM valvontatutka [10] sekä 30 kappaletta 20 millimetrin ilmatorjuntatykkejä. Palvelukseen palattuaan alus oli koulutettavana Pearl Harborin vesillä. Se lähti 17. elokuuta valvomaan Guadalcanalia. Syyskuun puoleen väliin mennessä USS Hornet oli ainoa palveluskelpoinen Yhdysvaltain laivaston lentotukialus eteläisellä Tyynellä valtamerellä. Alukseen liittyi 24. lokakuuta Uusien Hebridien luoteispuolella telakalta palannut USS Enterprise, jonka jälkeen alukset lähtivät yhdessä torjumaan japanilaisen laivasto-osaston pääsyn Guadalcanalille.[1]

Santa Cruzin saarten taistelu alkoi 26. lokakuuta 1942 ilman pinta-alusten kohtaamista. Taistelun alkaessa USS Enterprisen koneet pommittivat lentotukialus Zuihoa ja USS Hornetin koneet vaurioittivat pahoin lentotukialus Shokakua ja risteilijä Chikumaa. USS Hornet joutui saman aikaisesti japanilaisten syöksy- ja torpedopommittajien maaliksi. Siihen osui neljä pommia ja kaikkiaan kuusitoista torpedoa.[13][14] Aluksen miehistö määrättiin jättämään alus ja hävittäjät poimivat pelastuneet merestä.[1]

Hävittäjät USS Mustin ja USS Anderson määrättiin upottamaan palava lentotukialus, joka pysyi pinnalla 9 torpedon ja 400 viisituumaisen kranaatin jälkeenkin. Koska japanilainen voimakas osasto oli vaarallisen lähellä, palava tukialus oli jätettävä sikseen.

Japanilainen amiraali Hiroake Abe katseli hylkyä pitkään; amerikkalainen tukialus saaliina olisi mahtava voitto, mutta amiraali totesi että olisi miesvoiman haaskausta lähettää moiseen pätsiin väkeä, koska amerikkalaiset eivät kuitenkaan sallisi hylyn pois hinausta ilmaiseksi eli se muodostaisi vain tarpeettoman riskin.

Amiraali Aben käskystä japanilaiset hävittäjät laukaisivat Hornetiin vielä neljä torpedoa. Alus upposi 27. lokakuuta ja se poistettiin alusluettelosta 13. tammikuuta 1943.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta USS Hornet (1940).
  • Chesneau Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present – an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Erkki Arni: Taistelu Tyynen meren herruudesta. WSOY, 1964.
  • Dan van der Vat: The Pacific Campaign. New York: Simon‚Schuster, 1992. ISBN 0-671-79217-2. (englanniksi)
  • Polmar, Norman: Aircraft Carriers – A History of Carrier Aviation and its Influence on World Events Vol. 1, 1909–1945. Dulles, Virginia: Potomac Bools Inc, 2006. ISBN 1-57488-663-0. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l DANFS - USS Hornet
  2. Polmar, Norman s. 202-203
  3. Polmar, Norman s. 204
  4. Arni, Erkki s. 65-66
  5. Polmar, Norman s. 202
  6. Polmar, Norman s. 202-206
  7. Polmar, Norman s. 226.
  8. Polmar, Norman s. 206
  9. a b Polmar, Norman s. 227-246
  10. a b Chesneau, Roger s. 209
  11. Arni, Erkki s. 96-99
  12. Polmar, Norman s. 248-249
  13. Chesneau, Roger s. 209-210
  14. Arni, Erkki s. 158-159