Heinäkuun 20. päivän salaliitto
Wikipedia
Heinäkuun 20. päivän salaliitto oli epäonnistunut yritys murhata Adolf Hitler ja kukistaa Natsi-Saksan hallinto 20. heinäkuuta 1944.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tapahtumien kulku
Heinäkuun 20. päivän salaliitto oli vakavin kansallissosialistisen Saksan aikana tehty vallankaappausyritys, ja sen taustalla oli useita korkea-arvoisia upseereita ja virkamiehiä.
Salaliitto huipentui attentaattiyritykseen, jossa eversti Claus von Stauffenberg asetti Hitlerin päämajassa pidetyn neuvottelun aikana pommin karttapöytänä toimineen tammipöydän alle ja poistui sitten itse tekosyyn varjolla päämajasta. Pommi räjähti, mutta kuin ihmeen kaupalla Hitler loukkaantui räjähdyksen voimaan nähden vain lievästi: toinen suuren ja tukevarakenteisen pöydän raskaista kannattimista suojasi Hitleriä räjähdyksessä ja parakin isot ikkunat sekä puupaneliseinät päästivät pommin aiheuttaman paineen ulos. Jos palaveri olisi pidetty normaaliin tapaan bunkkerissa, olisivat kaikki läsnäolijat luultavasti kuolleet.
Epäonnistunut salaliitto johti laajoihin kostotoimiin, yli 5 000 ihmisen pidättämiseen, syytteisiin kansantuomioistuimissa ja useiden kohdalla kuolemantuomioihin. Kuolemantuomiot toteutettiin yleensä julmalla tavalla. Esimerkiksi sotamarsalkka von Witzlebenin kaulan ympäri pujotettiin lihakoukkuun ripustetusta ohuesta vaijerista tehty silmukka ja hänet nostettiin ilmaan oman painonsa varaan, jolloin hän niskan katkeamisen sijasta kuristui hitaasti kuoliaaksi. Hänen teloituksensa filmattiin Hitlerin käskystä.[1]
[muokkaa] Salaliiton jäseniä
Tämä on epätäydellinen luettelo salaliiton jäsenistä.
- Ludwig Beck, kenraalieversti. Pakotettiin tekemään itsemurha tai teloitettiin ampumalla päähän 20. heinäkuuta 1944.[1]
- Robert Bernardis, everstiluutnantti, yleisesikuntaupseeri. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 8. elokuuta 1944.
- Hans-Jürgen von Blumenthal, majuri ja aristokraatti. Teloitettiin 13. lokakuuta 1944.
- Georg von Boeselager, Philipp von Boeselagerin veli.
- Philipp von Boeselager, salaliittoon kuulunut luutnantti, jonka piti viedä 1200 miestä itärintamalta Berliiniin kaappaamaan valta Saksassa. Kuoli 1. toukokuuta 2008.[2]
- Eugen Bolz, poliitikko. Mestattiin Plötzenseen vankilassa 23. tammikuuta 1945.
- Dietrich Bonhoeffer, protestanttinen teologi. Teloitettiin Flossenbürgin keskitysleirillä 9. huhtikuuta 1945.[1]
- Wilhelm Canaris, amiraali ja tiedustelupalvelu Abwehrin johtaja. Teloitettiin Flossenbürgin keskitysleirillä 9. huhtikuuta 1945.[1]
- Alfred Delp, pappi ja Kreisauerin piirin jäsen. Hirtettiin 2. helmikuuta 1945.[1]
- Hans von Dohnányi, lakimies ja Abwehrin jäsen. Hirtettiin Flossenbürgin keskitysleirillä 8. huhtikuuta 1945.[1]
- Friedrich Fromm, kenraalieversti. Kääntyi attentaatin epäonnistuttua muita salaliittolaisia vastaan peittääkseen oman osuutensa. Tästä hyvästä Hitlerin luvalla Fromm teloitettiin sotilaskunnialle sopivasti ampumalla 12. maaliskuuta 1945.
- Carl Goerdeler, tohtori ja Leipzigin ex-pormestari. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 2. helmikuuta 1945.[1]
- Werner von Haeften, von Stauffenbergin adjutantti. Kuoli heittäytyessään von Stauffenbergiä kohti ammutun luodin eteen 21. heinäkuuta 1944.[3]
- Albrecht von Hagen, yliluutnantti. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 8. elokuuta 1944.
- Paul von Hase, kenraaliluutnantti. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 8. elokuuta 1944.
- Ulrich von Hassell, diplomaatti. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 8. syyskuuta 1944.[1]
- Albrecht Haushofer, tohtori. Opettaja, näytelmäkirjailija ja runoilija. Ammuttiin siirrettäessä Moabitin vankilaan 23. huhtikuuta 1945.[1]
- Wolf-Heinrich Graf von Helldorf, Berliinin poliisiylipäällikkö. Hirtettiin 15. elokuuta 1944.[1]
- Erich Hoepner, kenraalieversti. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 8. elokuuta 1944.[1]
- Friedrich Karl Klausing, maavoimien kapteeni. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 8. elokuuta 1944.[4]
- Carl Langbehn, asianajaja. Teloitettiin 12. lokakuuta 1944.[1]
- Julius Leber, tohtori. Sosialidemokraattisen puolueen Reichstagin jäsen. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 5. tammikuuta 1945.[1]
- Erwin Planck, saksalainen poliitikko ja kuuluisan fyysikon Max Planckin poika.
- Friedrich Olbricht, jalkaväenkenraali. Teloitettiin Bendlerblockin pihalla Berliinissä 21. heinäkuuta 1944.[3]
- Albrecht Mertz von Quirnheim, eversti. Teloitettiin Bendlerblockin pihalla Berliinissä 21. heinäkuuta 1944.[3]
- Erwin Rommel, sotamarsalkka. Rommelia epäiltiin osuudesta salaliittoon ja hänet pakotettiin tekemään itsemurha perheensä säästämiseksi 14. lokakuuta 1944.[1]
- Claus von Stauffenberg, eversti. Asetti pommin Hitlerin viereen. Teloitettiin Bendlerblockin pihalla Berliinissä 21. heinäkuuta 1944.[3]
- Berthold Schenk Graf von Stauffenberg, asianajaja ja Clausin veli. Teloitettiin kuristamalla Plötzenseen vankilassa 10. elokuuta 1944.
- Hellmuth Stieff, kenraalimajuri. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 8. elokuuta 1944.
- Henning von Tresckow, kenraalimajuri. Teki itsemurhan 21. heinäkuuta 1944.[1]
- Trott zu Solz, Adam von, ulkoministeriön ja Abwehrin virkailija. Kreisaun piirin jäsen. Teloitettiin 26. elokuuta 1944.
- Josef Wirmer, lakimies ja Saksan keskustapuolueen jäsen. Teloitettiin 8. syyskuuta 1944.[1]
- Erwin von Witzleben, sotamarsalkka. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 8. elokuuta 1944.[1]
- Peter Yorck von Wartenburg, yliluutnantti ja lakimies. Kreisaun piirin jäsen. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 8. elokuuta 1944.
[muokkaa] Hitleriin kohdistetussa pommiattentaatissa paikalla olleet henkilöt
- Adolf Hitler
- sotamarsalkka Wilhelm Keitel
- kenraali Alfred Jodl
- kenraali Walter Warlimont
- yhteysupseeri Franz von Sonnleithner
- majuri Herbert Buchs
- pikakirjoittaja Heinz Buchholz
- SS-kenraaliluutnantti Hermann Fegelein
- eversti Nicolaus von Below
- amiraali Hans-Erich Voss
- Hitlerin adjutantti Otto Günsche
- kenraali Walter Scherff (loukkaantui)
- kenraali Ernst John von Freyend
- kapteeni Heinz Assmann (loukkaantui)
- pikakirjoittaja Heinrich Berger (kuoli)
- kontra-amiraali Karl-Jesco von Puttkamer (loukkaantui)
- kenraali Walther Buhle
- everstiluutnantti Heinrich Borgmann (loukkaantui)
- kenraali Rudolf Schmundt (kuoli)
- everstiluutnantti Heinz Waizenegger
- kenraali Karl Bodenschatz (loukkaantui)
- eversti Heinz Brandt (kuoli)
- kenraali Günther Korten (kuoli)
- kenraali Adolf Heusinger (loukkaantui)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Muuta
Tapahtumista on tehty useita elokuvia. Näistä uusin on Operaatio Valkyrie. Claus von Stauffenbergia esittää Tom Cruise. Elokuva sai Suomen ensi-iltansa 30.1.2009.
[muokkaa] Lähteet
- Louis L. Snyder: Encyclopedia of the Third Reich. Wordsworth Editions, 1998. ISBN 1-85326-684-1.
- Joachim Fest: Plotting Hitler's Death (Alkuteos Staatsstreich: Der lange Weg zum 20 Juli). Weidenfeld & Nicolson, 1996. ISBN 0297817744.
[muokkaa] Viitteet
