Heinäkuun 20. päivän salaliitto

Wikipedia
Ohjattu sivulta Heinz Waizenegger
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hitler näyttämässä Mussolinille pommin aiheuttamaa tuhoa.

Heinäkuun 20. päivän salaliitto, josta käytetään myös nimitystä operaatio Valkyyria[1], oli epäonnistunut yritys murhata Adolf Hitler ja kukistaa natsi-Saksan hallinto 20. heinäkuuta 1944.

Salamurhan suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eversti Claus von Stauffenberg alkoi suunnitella Hitlerin salamurhaa syyskuussa 1943. Salamurhan suunnitteluun osallistuivat Stauffenbergin ohella Henning von Tresckow ja Friedrich Olbricht. Alkuperäinen tavoite oli murhata Hitlerin ohella samanaikaisesti myös Hermann Göring ja Heinrich Himmler. Von Stauffenberg sopi tapaamisen Hitlerin kanssa 11. heinäkuuta 1944 Kotkanpesässä Hitlerin huvilalla. Von Stauffenberg oli pakannut räjähteet mukaan, mutta joutui lopulta perumaan aikeensa, koska Göring ja Himmler eivät olleet saapuneet paikalle. Seuraava mahdollisuus salamurhan toteuttamiseksi tuli 15. heinäkuuta 1944 Sudenpesässä, mutta myös tuolloin suunnitelma peruttiin, koska Himmler ei ollut paikalla. Stauffenberg katsoi vallanvaihdoksen onnistuvan vain jos Himmler olisi myös paikalla ja hän saisi murhattua sekä Hitlerin että Himmlerin samanaikaisesti. Lopullinen salamurhayrityksen päivä tuli lopulta olemaan 20. heinäkuuta 1944. Vaikka Himmler ja Göring eivät osallistuneet kokoukseen Sudenpesässä ei Stauffenberg enää halunnut perua suunnitelmaansa. Hitler oli saatava hengiltä hinnalla millä hyvänsä.

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adjutantti esittelee räjähdyksessä repeytyneitä Hitlerin housuja.
Hitlerin sijainti sinisellä pommiin nähden sen räjähdyshetkellä. Punaisella merkitty attentaatissa kuolleiden sijainti pöydän ympärillä

Heinäkuun 20. päivän salaliitto oli vakavin kansallissosialistisen Saksan aikana tehty vallankaappausyritys, ja sen taustalla oli useita korkea-arvoisia upseereita ja virkamiehiä.

Salaliitto huipentui attentaattiyritykseen, jossa von Stauffenbergin tehtävä oli viedä kaksi yhden kilon painoista räjähdettä laukussaan Hitlerin pitämään kokoukseen Itä-Preussissa sijaitsevaan Sudenpesään. Kokouksen oli määrä alkaa klo 13.00, mutta sitä siirrettiin alkavaksi puoli tuntia aikaisemmin eli klo 12.30. Von Stauffenberg sai kuulla kellonajan muuttuneet vasta klo 12.20, joten hänelle tuli kiire mennä virittämään pommi valmiiksi. Von Stauffenberg meni Sudenpesään yhdessä luutnantti Werner von Haeften kanssa ja pyysi päästä jonnekin siistiytymään ennen kokouksen alkamista. Stauffenberg ja von Haeften alkoivat virittää 2 kappaletta räjähteitä, joiden paino oli yhteensä kaksi kiloa, mutta oven takana koputeltiin ja pyydettiin Stauffenbergiä jo tulemaan, koska kokous oli alkanut. Stauffenberg ehti virittää vain yhden pommin valmiiksi. Pommi asetettiin laukkuun, jonka von Stauffenberg sijoitti kokoushuoneeseen tammipöydän alle, vajaan metrin päähän Hitleristä.

Pommissa oli varoaika, joka oli noin 10–30 minuuttia. Kuumalla säällä tosin pommi saattoi räjähtää myös ennen aikojaan. Von Stauffenberg kuiskasi vieressä olevalle upseerille, että hänen täytyi käydä soittamassa puhelu Berliiniin esikuntaan. Von Stauffenbergin poistuttua paikalta eversti Heinz Brandt potkaisi vahingossa laukun kumoon. Brandt nosti laukun ylös mutta siirsi sen Hitlerin jaloista tammipöydän paksun tukijalan taakse. Von Stauffenberg poistui ulos Sudenpesästä kello 12.40 ottaen samalla autokyydin yhdessä luutnantti von Haeftenin kanssa. Kello 12.42 pommi räjähti juuri kun von Stauffenberg ja von Haeften olivat istuneet autoon. Von Stauffenberg käski kuljettajaa ajamaan lentokentälle joka sijaitsi noin kahdeksan kilometrin päässä. Von Stauffenberg ja von Haeften lensivät suoraan Berliiniin ja olettivat Hitlerin kuolleen.

Samana päivänä 20. heinäkuuta Berliinissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berliinissä von Stauffenberg sai kuulla, että Hitler olisi edelleenkin hengissä. Hän ei uskonut sitä ollenkaan. Von Stauffenberg piti mahdottomana sitä, että räjähdyksestä olisi voinut kukaan selvitä. Von Stauffenberg määräsi, että radioasemat sekä hallintokortteli otettaisiin välittömästi haltuun. Myös Gestapo, Waffen-SS ja propagandaministeri Joseph Goebbels piti pidättää.

Seuraava päivä 21. heinäkuuta Berliinissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Von Stauffenberg käski majuri Otto Ernst Remerin komentaman vartioprikaatin hoitamaan kyseiset tehtävät. Remer meni Goebbelsin huvilalle pidättämään tämän kertoen hänelle samalla, että Hitler oli kuollut. Goebbels soitti puhelun Sudenpesään ja pyysi saada Hitlerin puhelimeen. Hitler vastasi ja kertoi olevansa kunnossa. Samalla Hitler pyysi Remerin puhelimeen ja antoi tälle ohjeet pidättää salaliittoon osallistuneet välittömästi ja ottamaan haltuun hallintokorttelin. Remer teki työtä käskettyä ja vielä samana iltana teki rynnäkön Bendlerblockin hallintorakennukseen, jossa Stauffenberg piti majaansa muiden salaliittolaisupseereiden kanssa. Koko salaliittoon osallistunut joukko pidätettiin ja vietiin Bendlerblockin pihalle teloitettavaksi. Teloituksessa kuolivat von Stauffenberg, von Haeften, Olbricht ja Albrecht Mertz von Quirnheim. Hyvin tehtävänsä suorittanut Remer ylennettiin vielä samana iltana suoraan majurista everstiksi.

Salaliiton jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epäonnistunut salaliitto johti laajoihin kostotoimiin, yli 5 000 ihmisen pidättämiseen, syytteisiin kansantuomioistuimissa ja useiden kohdalla kuolemantuomioihin. Kuolemantuomiot toteutettiin yleensä julmalla tavalla. Esimerkiksi sotamarsalkka von Witzlebenin kaulan ympäri pujotettiin koukkuun ripustetusta ohuesta vaijerista tehty silmukka ja hänet nostettiin ilmaan oman painonsa varaan, jolloin hän niskan katkeamisen sijasta kuristui hitaasti kuoliaaksi. Hänen teloituksensa filmattiin Hitlerin käskystä.[2]

Salaliiton jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä on epätäydellinen luettelo salaliiton jäsenistä.

Bendlerblockin pihalla Berliinissä 21. heinäkuuta 1944 teloitetut

Plötzenseen vankilassa teloitetut
8. elokuuta 1944 hirtetyt

10. elokuuta 1944 kuristetut

4. syyskuuta 1944 hirtetyt

.

8. syyskuuta 1944 teloitetut

1945 teloitetut

  • Julius Leber, tohtori. Sosialidemokraattisen puolueen Reichstagin jäsen. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 5. tammikuuta 1945.[2]
  • Erwin Planck, saksalainen poliitikko ja kuuluisan fyysikon Max Planckin poika. Pidätettiin 23. heinäkuuta 1944 ja teloitettiin Plötzenseen vankilassa 23. tammikuuta 1945.
  • Eugen Bolz, poliitikko. Mestattiin Plötzenseen vankilassa 23. tammikuuta 1945.
  • Carl Goerdeler, tohtori ja Leipzigin ex-pormestari. Hirtettiin Plötzenseen vankilassa 2. helmikuuta 1945.[2]
 

Itsemurhan tehneet tai siihen pakotetut:

Vangitut, sitten teloitetut:

Vangitut, keskitysleirillä kuolleet

Hengissä selvinneet

Hitleriin kohdistetussa pommiattentaatissa paikalla olleet henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hitler vierailemassa attentaatissa loukkaantuneen Karl-Jesco von Puttkamerin luona sairaalassa.

Attentaatissa paikalla:

  1. sotamarsalkka Wilhelm Keitel
  2. kenraali Alfred Jodl
  3. kenraali Walter Warlimont
  4. yhteysupseeri Franz von Sonnleithner
  5. majuri Herbert Buchs
  6. kenraali Ernst John von Freyend
  7. Hitlerin adjutantti Otto Günsche
  8. pikakirjoittaja Heinz Buchholz
  9. kenraali Walther Buhle
  10. SS-kenraaliluutnantti Hermann Fegelein
  11. eversti Nicolaus von Below
  12. amiraali Hans-Erich Voss
  13. everstiluutnantti Heinz Waizenegger
 

Loukkaantuneet:

  1. Adolf Hitler
  2. kenraali Walter Scherff
  3. kenraali Adolf Heusinger
  4. kapteeni Heinz Assmann
  5. kontra-amiraali Karl-Jesco von Puttkamer
  6. everstiluutnantti Heinrich Borgmann
  7. kenraali Karl Bodenschatz

Kuolleet:

  1. eversti Heinz Brandt
  2. kenraali Günther Korten
  3. kenraali Rudolf Schmundt
  4. pikakirjoittaja Heinrich Berger

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Attentaatin aikana kokoushuoneessa oli yhteensä 24 henkilöä. Ainoastaan pikakirjoittaja Heinrich Berger kuoli välittömästi räjähdyksen jälkeen. Brandt, Korten ja Schmundt vasta myöhemmin sairaalassa.

[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumista on tehty useita elokuvia, joista uusin on vuoden 2008 Operaatio Valkyrie. Elokuvassa Claus von Stauffenbergia esittää Tom Cruise. Vuoden 2004 saksalais-itävaltalaisessa elokuvassa Operaatio Valkyrie (alkuperäiseltä nimeltään Stauffenberg) von Stauffenbergiä esittää Sebastian Koch.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Louis L. Snyder: Encyclopedia of the Third Reich. Wordsworth Editions, 1998. ISBN 1-85326-684-1.
  • Joachim Fest: Plotting Hitler's Death (Alkuteos Staatsstreich: Der lange Weg zum 20 Juli). Weidenfeld & Nicolson, 1996. ISBN 0297817744.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Operaatio Valkyyria kokosi yhteen kirjavan joukon Hitlerin vastustajia, Suomen kuvalehti
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p Snyder s. 184-187
  3. a b c d Fest s. 277-278
  4. Snyder s. 196
  5. Helsingin Sanomat 3.5.2008 s. C12 muistokirjoitus
  6. Hitler plot 'heroes' commemorated 20.7.2004. BBC. Viitattu 12.10.2008. (englanniksi)