Wilhelm Leuschner

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leuschner vuonna 1935

Wilhelm Leuschner (15. kesäkuuta 1890 Bayreuth, Saksan keisarikunta29. syyskuuta 1944 Berliini, Natsi-Saksa) oli ammattiyhdistysaktivisti ja sosiaalidemokraattinen poliitikko. Leuschner teloitettiin vuonna 1944 tapahtuneen Hitlerin salamurhayrityksen osallistumisen seurauksena.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilhelm Leuschner syntyi Bayreuthissa 15. kesäkuuta 1890. Koulun päätyttyä hänestä ammattiliiton jäsen. Vuonna 1907 hän muutti Darmstadtiin, jossa hän työskenteli huonekalutehtaassa. Vuonna 1910 hän liittyi Saksan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Seuraavana vuonna hän meni naimisiin Elisabeth Batzin kanssa. Taisteltuaan ensimmäisessä maailmansodassa itärintamalla vuonna 1916 hänestä tuli kaupunginvaltuutettu. Leuschner oli sekä Saksan kommunistisen puolueen että natsipuolueen kriitikko ja 1920-luvulla häntä pidettiin poliittisesti maltillisena.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1924 Leuschnerista tuli Hessenin maapäivien jäsen. Tammikuussa 1933 Leuschnerista tuli Saksan ammattiyhdistysliiton varapuheenjohtaja. Leuschner tapasi Adolf Hitlerin ensimmäisen kerran vuonna 1933, jolloin hänet kutsuttiin kansalliseen vappuparaatiin Berliinissä. Päivää paraatin jälkeen Hitler määräsi SA:n tuhoamaan ammattiyhdistykset. Heidän päämajansa kaikkialla maassa miehitettiin, ammattiliittojen varat takavarikoitiin, ammattiliitot hajotettiin ja johtajat pidätettiin. Suuri joukko lähetettiin keskitysleireille. Muutamassa päivässä 169 eri ammattiliittoa oli natsien hallinnassa.

Wilhelm Leuschner lähetettiin kahdelle keskitysleirille, Börgermooriin ja Lichtenburgiin, ennen kuin hänet vapautettiin kesäkuussa 1934. Pian sen jälkeen hän osallistui Saksan natsihallitusta vastustavaan vastarintaliikkeeseen. Muita hänen ryhmänsä jäseniä olivat Julius Leber ja Jakob Kaiser. Leuschner loi yhteyksiä konservatiivisiin ja sotilaallisiin vastarintaliikkeisiin. Leuschner piti aktiivisesti yhteyttä myös Kreisaun piiriin ja vuodesta 1939 lähtien myös Carl Friedrich Goerdelerin johdolla toimineeseen vastarintaryhmään. Hän väitti, että he pystyisivät järjestämään yleislakon, jota seuraisi sotilasvallankaappaus. Adolf Hitlerin, Hermann Göringin ja Heinrich Himmlerin salamurhien jälkeen Berliinin joukkojen suunniteltiin valtaavan tärkeimmät hallintorakennukset, puhelin- ja signaalikeskukset sekä radioasemat.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnitellun vallankaappauksen jälkeen Leuschnerista olisi tehty mitä todennäköisimmin Saksan varavaltakunnankansleri mutta Claus von Stauffenbergin 20. heinäkuuta 1944 tekemä yritys tappaa Hitler räjähdyksellä Sudespesässä Itä-Preussissa epäonnistui. Wilhelm Leuschner pidätettiin 16. elokuuta 1944, ja hänet tuotiin kansantuomioistuimen eteen, jossa hänet tuomittiin kuolemaan. Hänet teloitettiin 29. syyskuuta 1944 Plötzenseen vankilassa Berliinissä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wilhelm Leuschner Spartacus Educational. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.