Leytenlahden taistelu

Leytenlahden taistelu
Osa Tyynenmeren sotaa toisessa maailmansodassa
USS Princeton (CVL-23) palaa 24. lokakuuta Luzonin itäpuolella
Päivämäärä: 24.–25. lokakuuta 1944 Paikka: Filippiinit Lopputulos: Liittoutuneiden voitto
Osapuolet
Yhdysvallat Australia
Komentajat
William Halsey Thomas Kinkaid Clifton Sprague John Augustine Collins	Takeo Kurita Shōji Nishimura Kiyohide Shima Jisaburō Ozawa Yukio Seki
Vahvuudet
34 lentotukialusta 12 taistelulaivaa 25 risteilijää 141 hävittäjää noin 1 500 lentokonetta	4 lentotukialusta 9 taistelulaivaa 20 risteilijää yli 35 hävittäjää yli 300 lentokonetta
Tappiot
noin 3 000 kuollutta 3 lentotukialusta 3 hävittäjää yli 200 lentokonetta	noin 10 500 kuollutta 4 lentotukialusta 3 taistelulaivaa 10 risteilijää 11 hävittäjää

Leytenlahden taistelut Tyynenmeren sodassa toisessa maailmansodassa käytiin Yhdysvaltain ja Japanin välillä 20. lokakuuta 1944 alkaen Filippiinien saariryhmän itäpuolella.

Tausta

Vuoden 1944 kesän ja alkusyksyn aikana Yhdysvaltain joukot olivat saaneet jalansijan Uudella-Guinealla ja Mariaaneilla sekä valloittaneet Morotain saaren ja Ulithin atollin.

Seuraavaksi suunnattiin Filippiineille, mistä voitiin uhata sekä Japanin kotisaaria että sen yhteyksiä Kaakkois-Aasiaan. Syyskuussa päätettiin, että Samarin ja Mindanaon saarten välissä olevalle Leyten saarelle tehtäisiin maihinnousu 20. lokakuuta.

Maihinnousua johti kenraali Douglas MacArthur ja sen suoritti Yhdysvaltain 6. armeija tukenaan amiraali Thomas Kinkaidin Yhdysvaltain 7. laivasto. Strategisena tukena oli lisäksi amiraali William Halseyn Yhdysvaltain 3. laivasto.

7. laivastoon kuului muun muassa

• 16 saattuetukialusta
• 6 taistelulaivaa
• 10 risteilijää

3. laivastoon kuului muun muassa

• 17 lentotukialusta
• 6 taistelulaivaa
• 14 risteilijää

Huomattavaa on, että runsas kaksi vuotta aiemmin Midwayn taistelun jälkeen Yhdysvalloilla oli kaksi lentotukialusta eikä yhtään toimintakuntoista taistelulaivaa.

Sotatoimet

Valmistelevat ilmataistelut

10. lokakuuta 3. laivaston tukialuskoneet tekivät voimakkaan hyökkäyksen Riukiu-saarille. Syntyneissä taisteluissa tuhoutui satakunta japanilaiskonetta ja 21 yhdysvaltalaiskonetta. Pääosa yhdysvaltalaismiehistöistä pelastettiin paikalla varta vasten olleisiin sukellusveneisiin ja vesitasoilla.

12. lokakuuta yhdysvaltalaiset pommittivat Formosaa ja japanilaiset ryhtyivät vastahyökkäyksiin 3. laivastoa vastaan. Vastahyökkäykset jatkuivat muutaman päivän ja niissä vaurioitui pahasti kaksi risteilijää, mutta japanilaiset menettivät noin 500 lentokonetta, yleensä miehistöineen.

Maihinnousu Leyten saarelle

20. lokakuuta 6. armeija nousi maihin neljän divisioonan voimalla Leyten saarelle suuremmitta vaikeuksitta ja etenivät sisämaahan. 7. laivaston tukialusten lentokoneet tukivat hyökkäystä.

Meritaistelut

Leytenlahden meritaistelut

Kun maihinnousu Filippiineille tuli ilmeiseksi, lähetti Japanin laivasto 18. lokakuuta päävoimansa taisteluun. Voimat koostuivat seuraavista:

• Japanista vara-amiraali Ozawan komentama 3. laivasto, jossa oli kymmenen lentotukialusta, joilla kuitenkin vain 116 lentokonetta, Luzonin saaren itäpuolelle
• Linggan väylällä Singaporen ja Sumatran puolivälistä matkannut vara-amiraali Takeo Kuritan 2. laivasto, jossa oli seitsemän taistelulaivaa, 11 raskasta risteilijää ja 19 hävittäjää, pohjoisen kautta Leytelle
• Riukiu-saarilta vara-amiraali K. Shiman komentama 5. laivasto, jossa oli kaksi raskasta risteilijää, kevyt risteilijä ja yhdeksän hävittäjää, etelän kautta Leytelle

Kuritan siirtyessä Sibujanin merelle hänen osastonsa joutui 23. lokakuuta Palawanin edustalla Yhdysvaltain laivaston sukellusveneiden USS Dacen ja USS Darterin hyökkäysten kohteeksi. Sukellusveneet vaurioittivat niin pahoin lentotukialus Takaoa, että se oli lähetettävä takaisin ja lisäksi ne upottivat Kuritan lippulaivana toimineen raskaan risteilijä Atagon sekä raskaan risteilijän Mayan.

Sibujanin meren taistelu

Yamato Sibujanin merellä.

Musashi hyökkäyksen kohteena.

Amiraali Kuritan osasto saapui Sibujanin merelle 24. lokakuuta. Yhdysvaltalaiset tukialuskoneet tekivät useita ilmahyökkäyksiä, joissa tuhottiin taistelulaiva Musashi ja vaurioitettiin pahasti yhtä risteilijää, joka joutui perääntymään. Yhdysvaltalaiset olettivat ryhmän tuhotuksi ja perääntyvän. Samaan aikaan yhdysvaltalaiset havaitsivat Ozawan ryhmän laivoja, jonka perusteella amiraali Halsey suuntasi 3. laivaston pohjoiseen. San Bernardinon salmi Sibujanin mereltä Samarin saaren pohjoispuolelle jäi täten vartiotta. Siitä seurasi jäljempänä kuvattu Samarin saaren taistelu.

Surigaonsalmen taistelu

Pääartikkeli: Surigaonsalmen taistelu

Vara-amiraali Nishimuran osasto saapui Surigaonsalmeen aamulla 25. lokakuuta. Sitä vastassa oli amiraali Oldendorfin vahva 7. laivaston osasto, joka ruhjoi japanilaiset pahoin. Kaksi taistelulaivaa ja useita risteilijöitä upposi lähes ilman omia tappioita.

Taistelu oli historian toistaiseksi viimeinen, jossa päästiin ”vetämään poikkiviiva T-kirjaimen päälle” eli Yhdysvaltain laivaston raskas osasto oli viholliseen nähden poikittain ja pystyi ampumaan koko aseistuksellaan ja sitä vastoin japanilaiset pystyivät käyttämään vain eteenpäin suunnattuja aseitaan.

Samarin saaren taistelu

Pääartikkeli: Samarin saaren taistelu

Vara-amiraali Kurita ei ollutkaan perääntynyt vaan suuntasi taistelulaivoineen Samarin ympäri kohti Leyten lahtea. Aamulla 25. lokakuuta hieman ennen kello seitsemää Kurita törmäsi täysin yllättäen amiraali Clifton Spraguen saattuetukilaivaosastoon, joka oli tukemassa maihinnousua. Kuritan osasto oli täysin ylivoimainen verrattuna yhdysvaltalaisten pieniin ja heikkoihin laivoihin.

Amerikkalaiset tekivät minkä voivat ja lähettivät vähät koneensa japanilaisten kimppuun ja laivat levittivät savua. Tilanteen epäselvyys ja sitkeä vastarinta saivat Kuritan uskomaan, että häntä vastassa oli 3. laivaston isot tukialukset, jotka olisivatkin olleet paha vastustaja. Kuritan osasto joutui kuitenkin hajalleen, vaikka yksittäiset alukset murjoivat pahasti yhdysvaltalaisia keveitä aluksia.

Juuri täydellisen voiton kynnyksellä Kurita, joka oli väärä käsitys kokonaistilanteesta, käski laivansa kokoontumaan suuntana poispäin. Yhdysvaltalaiset hämmästyivät vihollisen poistuessa ja ryhtyivät korjaamaan taistelun jälkiä. Lentokoneet ahdistelivat edelleen japanilaisia ja Kurita päätti poistua kokonaan ennen kuin yhdysvaltalaiset saisivat vahvistuksia.

Cape Engañon taistelu

Pääartikkeli: Cape Engañon taistelu

Yhdysvaltain 3. laivaston lentotukialusten lentokoneet löysivät aamulla 25. lokakuuta Japanin laivaston amiraali Ozawan komentaman pääosaston. Tukialuskoneet tekivät useita ilmahyökkäyksiä ihanteellisissa olosuhteissa, jolloin ne upottivat kaikki Ozawan osaston tukialukset ja vaurioittivat pahoin muitakin laivoja.

Lähteet

• Erkki Arni: Taistelu Tyynen meren herruudesta. WSOY, 1964.
• Dan van der Vat: The Pacific Campaign. Simon&Schuster, 1991. ISBN 0-671-79217-2.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leytenlahden taistelu Wikimedia Commonsissa

Toinen maailmansota (1939–1945)

Osapuolet	Liittoutuneet – Akselivallat
Sotatoimialueet	Länsirintama (1939–1945) – Balkan (1940–1941) – Itärintama (1941–1945) – Tyynimeri (1941–1945) – Pohjois-Afrikka (1940–1943) – Välimeri, Lähi-itä ja Afrikka (1940–1945)
Tapahtumat	Ennen sotaa: Ensimmäinen maailmansota – Pariisin rauhankonferenssi – Versailles’n rauha – Kansainliitto – Venäjän sisällissota – Kiinan sisällissota – Suuri lama – Italian–Etiopian sota – Reininmaan miehitys                         Kiinan–Japanin sota – Espanjan sisällissota – Antikomintern-sopimus – Anschluss – Myöntyväisyyspolitiikka – Münchenin sopimus – Albanian valtaus – Halhin-Golin taistelut – Molotov–Ribbentrop-sopimus 1939: Puolan offensiivi – Valesota – Atlantin taistelu (1939–1945) – Talvisota (1939–1940) – Taistelu La Plata -joen suulla 1940: Operaatio Weserübung – Tanskan valtaus – Taistelu Norjasta – Taistelu Ranskasta – Dunkerquen evakuointi – Taistelu Britanniasta – Maltan piiritys           Ranskan Indokiinan valtaus – Operaatio Menace – Operaatio Compass (1940–1941) – Läntisen aavikon taistelut (1940–1943) 1941: Operaatio Sonnenblume – Tobrukin piiritys – Kreikan taistelu – Englannin–Irakin sota – Kreetan taistelu – Operaatio Exporter – Operaatio Barbarossa – Jatkosota (1941–1944)           Operaatio Countenance – Kiovan taistelu – Sevastopolin piiritys (1941–1942) – Leningradin piiritys (1941–1944) – Moskovan taistelu – Operaatio Crusader           Hyökkäys Pearl Harboriin – Filippiinien sotaretki (1941–1942) – Hollannin Itä-Intian taistelut (1941–1942) – Malaijan taistelu (1941–1942) – Thaimaan valtaus – Burman valtaus 1942: Salomonsaarten sotaretki (1942–1945) – Singaporen taistelu – Korallimeren taistelu – Madagaskarin taistelu – Gazalan taistelu – El Alameinin ensimmäinen taistelu – Midwayn taistelu – Aleuttien saarten sotaretki (1942–1943)           Dieppen maihinnousu – Operaatio Sininen – Guadalcanalin taistelu (1942–1943) – Stalingradin taistelu (1942–1943) – El Alameinin toinen taistelu – Tunisian taistelut (1942–1943) – Operaatio Torch – Operaatio Uranus 1943: Hampurin pommitukset – Kurskin taistelu – Operaatio Husky – Operaatio Avalanche – Gilbert- ja Marshallinsaarten sotaretki (1943–1944) – Tarawan taistelu 1944: Monte Cassinon taistelu – Anzion maihinnousu – Korsunin motti – Operaatio U-Go – Operaatio Ichi-Go – Operaatio Neptunus – Normandian maihinnousu – Saipanin taistelu – Operaatio Dragoon           Operaatio Bagration – Guamin taistelu – Sinimäkien taistelu – Varsovan kansannousu – Lapin sota (1944–1945) – Operaatio Market Garden – Leytenlahden taistelu – Ardennien taistelu (1944–1945) – Budapestin piiritys (1944–1945) 1945: Operaatio Bodenplatte – Operaatio Nordwind – Veiksel–Oder-operaatio – Itä-Preussin offensiivi – Dresdenin pommitukset – Wienin offensiivi – Berliinin taistelu – Prahan taistelu           Iwo Jiman taistelu – Okinawan taistelu – Operaatio Ten-Gō – Taistelu Mantšuriasta – Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset Sodan jälkeen: Yhdistyneet kansakunnat – Saksan jako – Oder–Neisse-linja – Operaatio Keelhaul – Operaatio Paperclip – Nürnbergin oikeudenkäynnit – Miehitetty Japani – Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin                           Pariisin rauhansopimus – Kylmä sota – Rautaesirippu – Marshall-apu – Dekolonisaatio – San Franciscon sopimus – Saksojen yhdistymissopimus
Yleistä	Politiikka: Kolmen vallan sopimus – Atlantin julistus – Wannseen konferenssi – Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus – Kairon konferenssi                   Teheranin konferenssi – Kairon toinen konferenssi – Jaltan konferenssi – Potsdamin konferenssi – Potsdamin julistus Sodankäynti: Enigma – Kamikaze – Kotirintama – Manhattan-projekti – Natsi-Saksan ydinohjelma – Salamasota – Terroripommitus – Totaalinen sodankäynti – Upotussota Sotarikokset: Japanin sotarikokset – Neuvostoliiton sotarikokset – Natsi-Saksan sotarikokset – Holokausti Muita tapahtumia: Lend-Lease – Idän yleissuunnitelma – Bengalin nälänhätä – Slovakian kansannousu – Heinäkuun 20. päivän salaliitto