Uusi-Guinea
Wikipedia
| Uusi-Guinea {{{nimi-muu}}}
|
|
 |
|
| Väkiluku | 6 900 000 |
| Pinta-ala | 790 000 km² |
| Sijainti | |
| Kunta | {{{kunta}}} |
| Hallintoalue | {{{alue}}} |
| Valtio | Indonesia, Papua-Uusi-Guinea |
| Tärkeimmät kielet | useita kieliä |
| Saariryhmä | |
| Suurin kaupunki | Port Moresby |
| Asutuskeskukset | |
Uusi-Guinea on Australian pohjoispuolella sijaitseva pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin saari Grönlannin jälkeen. Sen pinta-ala on noin 790 000 km². Poliittisesti saari jakautuu kahteen suunnilleen yhtä suureen osaan: 141. pituusasteen länsipuolinen osa (Länsi-Irian) kuuluu Indonesiaan ja itäpuolinen osa muodostaa suurimman osan Papua-Uuden-Guinean valtiosta.
[muokkaa] Ihmiset
Todisteet varhaisimmista ihmisten asumuksista saarella on ajoitettu 40 000 vuoden taakse, ja saaren asutuksen on oletettu alkaneen 60 000 vuotta sitten. Saarta kansoittaa nykyään yli tuhat heimoryhmää, ja siellä puhutaan lähes yhtä monta kieltä, jotka jakautuvat melko tasan kahteen ryhmään, papualaisiin ja austronesialaisiin kieliin. Suuren heimojen määrän on arveltu johtuvan tästä jaosta. Papualaiset ovat suurempi ryhmä saarella, ja he ovat nykykäsityksen mukaan saaren alkuperäisten asukkaiden jälkeläisiä. Saari oli viime jääkauden aikana (24 000 vuotta sitten) yhteydessä Australian mantereen Sahulin maakannaksen kautta ja tällöin ihmisiä siirtyi saarelle lisää. Useimmat heimot harjoittavat maanviljelyä, jota metsästyksestä ja keräilystä saatava lisäravinto tukee. Nykyisin saarella asuu 6,9 miljoonaa ihmistä.
[muokkaa] Luonto
Saaren pinnanmuodot ovat jyrkät, koska se sijaitsee mannerlaattojen rajan lähellä. Saaren poikki kulkevat Maokevuoret, joihin kuuluu Oseanian korkein huippu, 4884 metriä korkea Puncak Jaya. Vuorijonon etelä- ja pohjoispuolella avautuvat laajat tasankoalueet, joiden kasvillisuus vaihtelee sademetsästä savanniin ja suuriin mangrovesoihin. Saaren Indonesialle kuuluassa osassa sijaitseva Lorentzin kansallispuisto kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
Maasto on vaikeakulkuista, ja tarkkoja karttoja ei aina ole saatavilla. Saarella on 785 000 km² trooppista maaperää, joten eläimistö ja kasvisto ovat runsaslajisia, arvion mukaan 5–8 % maapallon lajeista viihtyy täällä. Suuri osa saarella esiintyvistä lajeista on kotoperäisiä eli endeemisiä, ja todennäköisesti saarelta löydetään vielä useita tieteelle tuntemattomia lajeja. Erityisesti saarella elää useita tropiikkiin sopeutuneita pussieläinlajeja, jotka ovat Australiassa harvinaisia tai puuttuvat sieltä kokonaan.
Alkuperäisinä nisäkäsryhminä saarella elää nokkaeläimiä, kolme ylälahkoa pussieläimiä (Dasyuromorphia, Peramelemorphia ja Diprotodontia) sekä istukallisista nisäkkäistä Muridae-heimon jyrsijöitä ja kuusi heimoa (Pteropodidae, Emballonuridae, Hipposideridae, Rhinolophidae, Vespertilionidae ja Molossidae) lepakoita. Suuria nisäkäspetoja saarella ei elä lainkaan. Ihmisen mukana saarelle on levinnyt mm. villisikoja, koiria, kissoja sekä jyrsijöitä. 69 % Uuden-Guinean nisäkäslajeista elää ainoastaan Uudessa-Guineassa.
Lintulajistoa edustaa 79 heimoa, joihin kuuluu kaikkiaan yli 700 lajia. Näistä lajeista 320 on saarella endeemisiä. Lajistosta tunnetuimpia ovat näyttävät paratiisilinnut. Saaren kookaimpia lintuja ovat lentokyvyttömät kasuaarit, joita saarella on kolme lajia ja muihin linnuston erikoisuuksiin kuuluvat maailman ainoat tunnetut myrkylliset linnut, isoviheltäjät (Pitohui). Maailman papukaijalajeista 1/7 elää Uudessa Guineassa. Suurten maapetojen puuttuessa Papuanharpyija (Harpyopsis novaguineae) on saaren ravintoketjun huipulla.
Sammakkoeläimiä tunnetaan 400 lajia, mutta lukumäärän uskotaan moninkertaistuvan. Kaikki sammakkoeläimet kuuluvat varsinaisiin sammakoihin (Anura) ja erityisen runsaslukuisina ovat edustettuina Litoria ja Nyctimystes -sukujen puusammakot. Myös matelijalajisto on runsas ja saarelta tunnetaan 200 lisko-, 100 käärme- 13 kilpikonna- ja kaksi krokotiililajia.
Koordinaatit:
