Liskot
Wikipedia
| Liskot | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sisilisko (Lacerta vivipara) | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Heimot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
| |
Liskot (Sauria) kuuluvat yhdessä käärmeiden kanssa suomumatelijoiden (Squamata) lahkoon. Liskot ovat matelijoiden suurin lahko, siihen kuuluu jopa yli 3000 lajia. Liskoilla on yleensä neljä jalkaa, korva-aukot ja liikkuvat silmäluomet. Lajit vaihtelevat muutaman sentin pituisista lähes kolmimetrisiin. Muutamilla liskoilla ei ole jalkoja, mutta niitä ei lueta käärmeisiin korva-aukkojen ja silmäluomien takia. Monet liskot kykenevät vaihtamaan ruumiinsa väriä, ympäristön tai uhan vuoksi. Näistä tunnetuimpia ovat kameleontit.
Liskojen ravintoa ovat pääasiassa hyönteiset ja hieman suurempien jyrsijät. Osa liskoista syö myös kasviksia. Muutamat lajit, kuten iguaanit ovat kasvissyöjiä. Iguaanin ruuansulatuskanava ei kykene sulattamaan eläinperäisiä proteiineja kunnolla. Liskoista vain kaksi on myrkyllisiä. Niiden myrkky ei siirry ihmiseen välittömästi kuten käärmeiden terävien myrkkyhampaiden kautta, vaan hitaasti tavallisen pureman kautta. Liskot eivät yleensä ole vaaraksi ihmiselle.
Liskoilla on monenlaisia puolustautumistapoja. Tapoja ovat muun muassa ruumiin pullistelu, kaulusten nostelu, sähiseminen, maastoutuminen tai vain näyttäminen ulkonäöllisesti pelottavalta tai myrkylliseltä.
[muokkaa] Liskoja Suomessa