Vaskitsa

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vaskitsa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Liskot Sauria
Heimo: Vaskitsat Anguidae
Suku: Anguis
Laji: fragilis
Kaksiosainen nimi
Anguis fragilis
Linnaeus, 1758
Katso myös
  Vaskitsa Wikispeciesissä

  Vaskitsa Commonsissa

Vaskitsa (Anguis fragilis) on raajaton lisko, jota kutsutaan myös kansanomaisesti vaskikäärmeeksi. Vaskitsaa luullaan usein käärmeeksi jalattomuutensa takia. Se voi elää jopa 15-vuotiaaksi. Vaskitsa on Suomessa rauhoitettu laji ja ihmiselle täysin vaaraton. Vaskitsan tappamisesta on sakkorangaistuksen lisäksi määrätty lajin ohjeellinen arvo, 202 euroa maksettavaksi valtiolle.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Levinneisyys

Vaskitsa esiintyy harvinaisena Etelä- ja Keski-Suomessa ja sen levinneisyysalue ulottuu Vaasan korkeudelle. Ahvenanmaalta laji hävisi tuntemattomasta syystä 1900-luvun alussa

[muokkaa] Ulkonäkö

Vaskitsa on hiekan- tai kuparinruskea, raajaton ja pitkäruumiinen lisko, jonka pituus on 25–40 cm. Sen selässä on usein pitkittäisjuovia ja monilla koirailla selässä lisäksi sinisiä täpliä. Toisin kuin käärmeillä, vaskitsalla on liikkuvat silmäluomet. Siltä myös puuttuu käärmeen notkeus ja sulavuus, ja se liikkuu kömpelön oloisesti ruumistaan kääntelemällä. Levinneisyys Simoniemi 30.5.2009

[muokkaa] Elintavat

Vaskitsa on hämäräeläin, mutta voi pilvisellä säällä liikkua myös päiväsaikaan, etenkin sateen jälkeen, kun sen mieliruokaa kastematoja on liikkeellä runsaasti. Auringon paahtaessa vaskitsa piilottelee kivien alla ja kuivien lehtien seassa. Tämän vuoksi vaskitsa suosii seutuja, joissa on runsaasti pintakasvillisuutta. Tyypillisiä esimerkkejä ovat metsien aukkopaikat, pensaikot, rehevät multavat lehdot, ruohikot, laidunmaat, teiden varret ja lämpimät rinteet. Vaskitsa pystyy katkaisemaan häntänsä kuten sisilisko.

[muokkaa] Ravinto

Ravintonaan vaskitsa käyttää monenlaisia selkärangattomia pikkueläimiä hyönteisistä ja hämähäkeistä pieniin etanoihin ja kastematoihin asti.

[muokkaa] Lisääntyminen

Vaskitsojen parittelu tapahtuu keväällä toukokuussa. Vaskitsa synnyttää poikasensa jo kuoriutuneena.

[muokkaa] Talvehtiminen

Vaskitsat viettävät talven horrostamalla kompostikasoissa ja maakoloissa usein yhdessä lajitovereidensa kanssa.


Tämä eläimiä käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Henkilökohtaiset työkalut