Kastemato
Sivulta puuttuu | Kastemato | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Lumbricus terrestris Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kastemato Wikispeciesissä |
Kastemato eli kasteliero (Lumbricus terrestris) on suurin Suomessa esiintyvistä lierojen heimon (Lumbricidae) 14 lajista. Se on väriltään punertava ja suurehko: kastemato voi kasvaa 30 cm pitkäksi.
Kastemadot elävät yleensä mullan alla, mutta tulevat sateella maan pinnalle.
Ne ovat kaksineuvoisia, eli jokaisella kastemadolla on pienestä pitäen sekä uroksen että naaraan sukupuolielimet. Tilanne muuttuu kuitenkin parittelun jälkeen, ja naaraan osaa toimittanut menettää naaraspuoliset sukupuolielimensä ja muuttuu pelkäksi urokseksi.
Kastematoja voi tavata yli puolen metrin syvyydestä savimaasta kesähelteillä. Talvisin ne todennäköisesti kaivautuvat routarajan alapuolelle.
Jostain syystä kastematoja ei esiinny kaikkialla, vaikka maatyyppi olisi silminnähden samanlaista savipitoista maata. Oletetaan, että maan happamuusarvot vaikuttaisivat tähän.
Kastemadot ovat tärkeä osa maaperän hajottajaelimistöä. Ne hajottavat kuollutta kasviainesta mullaksi.[1]
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- UniProt, Taxonomy: Lumbricus terrestris (englanniksi)
