Alexander von Nordmann

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alexander von Nordmann

Alexander von Nordmann (24. toukokuuta 1803 Kymi25. kesäkuuta 1866 Helsinki) oli suomalainen eläintieteilijä ja paleontologi. Hän oli Helsingin yliopiston eläintieteen ja kasvitieteen professori vuosina 1849–1852 ja eläintieteen professori vuosina 1853–1866.

Nordmann syntyi Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa nykyisen Kotkan alueella, jossa hänen isänsä everstiluutnantti David Anton Nordmann (kuoli 1827) toimi tykistöupseerina. Hänen äitinsä oli Maria Katarina Giössling, kauppiaan tytär Haminasta. Perhe asui myös Haminassa, jossa hän kävi saksankielistä koulua. Nordmann suoritti lukion oppimäärän Porvoon lukiossa ja tuli ylioppilaaksi Turussa 17. maaliskuuta 1821. Nordmann valmistui maisteriksi Turun akatemiasta 10. heinäkuuta 1827 ja jatkoi sen jälkeen opintojaan ja tutkimusta kansainvälisessä tiedeympäristössä Berliinissä vuosina 1828–1831. Nordmann julkaisi etupäässä selkärangattomia eläimiä sekä Etelä-Venäjän paleontologiaa koskevia tutkimuksia. Hän tutki muun muassa loisäyriäisiä ja suolistoloisia. Erityisen merkittäviä olivat ihmisen ja muiden nisäkkäiden silmissä eläviä loismatoja koskevat työt.

Nordmann toimi Richelieu-lyseon opettajana (professorina) Odessassa vuosina 1832–1849, jolloin hän keräsi luonnontieteellisiä näytteitä eteläiseltä Venäjältä. Hän toimi samalla Odessan kasvitieteellisen puutarhan ja keskuspuutarhurikoulun johtajana. Oleskeltuaan 22 vuotta ulkomailla Nordmann palasi Suomeen, kun hänestä vuonna 1849 tuli Helsingin yliopiston eläintieteen ja kasvitieteen professori Johan Magnus af Tengströmin jäätyä eläkkeelle. Viran tultua jaetuksi kahdeksi omaksi oppituolikseen vuonna 1852 hän jatkoi eläintieteen professorina ja kasvitieteen professoriksi nimitettiin William Nylander. Hän erosi täysinpalvelleena helmikuussa 1866 ja kuoli muutama kuukausi sen jälkeen. Hänen seuraajakseen eläintieteen professoriksi nimitettiin Fredrik Mäklin.

Nordmannin mukaan on nimetty useita eläinlajeja ja ainakin yksi kasvilaji ja -suku. Näitä ovat Evadne nordmanni -vesikirppu sekä useat hankajalkaislajit, aropääskykahlaaja Glareola nordmanni, Parnassius nordmanni -apolloperhonen, kaukasianpihta Abies nordmanniana sekä kasvisuku Nordmannia (=Trachystemon).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]