Operaatio Husky

Operaatio Husky
Osa toista maailmansotaa
Yhdysvaltalainen rahtilaiva Robert Rowan räjähtää saatuaan osuman saksalaisen pommittajan pommista.
Päivämäärä: 9. heinäkuuta – 17. elokuuta 1943 Paikka: Sisilia Lopputulos: Liittoutuneiden voitto
Osapuolet
Yhdysvallat Yhdistynyt kuningaskunta Kanada Vapaa Ranska Puola	Italia Saksa
Komentajat
Harold Alexander Dwight D. Eisenhower Bernard Montgomery George S. Patton	Alfredo Guzzoni Albert Kesselring Fridolin von Senger und Etterlin
Vahvuudet
160 000 14 000 ajoneuvoa 600 panssarivaunua	365 000 italialaista 40 000 saksalaista
Tappiot
Yhdysvallat: 2 237 kaatunutta 6 544 haavoittunutta Iso-Britannia: 2 721 kaatunutta 10 122 haavoittunutta Kanada: 562 kaatunutta 664 haavoittunutta	29 000 kaatunutta, haavoittunutta tai kadonnutta, 140 000 sotavangiksi joutunutta

Operaatio Husky oli koodinimi liittoutuneiden joukkojen iskulle Sisiliaan 9.–10. heinäkuuta 1943. Isku aloitti liittoutuneiden hyökkäyksen Italiaan toisessa maailmansodassa.

Maihinnousujoukot

Maavoimat

Maavoimien ja samalla koko maihinnousun komentajaksi määrättiin kenraali Dwight D. Eisenhower. Maihinnousujoukkoina olivat:

• 15. Armeijaryhmä (kenraali Harold Alexander)
  • Yhdysvaltojen 7. Armeija (kenraaliluutnantti George S. Patton)
    • II Armeijakunta, jossa olivat 45. ja 1. Divisioona sekä 2. Panssaridivisioona
    • 3. Divisioona
  • Ison-Britannian 8. Armeija (kenraali Bernard Montgomery)
    • XIII Armeijakunta (kenraaliluutnantti Dempsey), jossa olivat 5. ja 50. Divisioona sekä 231. Prikaati
    • XXX Armeijakunta (kenraaliluutnantti Leese), jossa olivat 51. Ylämaan divisioona ja kanadalainen 1. Divisioona

Kummankin armeijan kärjen muodosti prikaatin vahvuinen maahanlaskuosasto ja kummallakin oli Pohjois-Afrikassa reservinä divisioona.

Laivasto

Operaatio Huskyyn osallistui 2 590 alusta, joiden komentajana toimi amiraali Andrew Cunningham. Laivastolla oli tehtävinään tukea maihinnousua tuhoamalla tykkitulella rannikonpuolustuslaitteet sekä estää Italian laivaston toiminta alueella. Tukevaan laivastoon kuuluivat:

• Force H (vara-amiraali A U Willis) Sisilian itäpuolella tehtävänään Italian laivaston toimien torjuminen
  • tukialukset HMS Formidable ja HMS Indomitable, joilla yhteensä 97 lentokonetta
  • 4 taistelulaivaa
  • 2 kevyttä ja 4 ilmatorjuntaristeilijää
  • 18 hävittäjää
• Force V
  • 2 taistelulaivaa
  • 3 monitoria
  • 9 risteilijää, joista 5 yhdysvaltalaista
  • 110 hävittäjää, joista 48 yhdysvaltalaista, kuusi kreikkalaista ja kolme puolalaista
  • 26 sukellusvenettä, joista yksi hollantilainen ja kaksi puolalaista

Varsinaiseen maihinnousuun osallistuvia aluksia komensi amiraali Bertram H. Ramsay. Maihinnousulaivastoon kuului 211 rahtilaivaa ja joukkojenkuljetusalusta sekä 1 734 maihinnousualusta miesten, panssarivaunujen ja tarvikkeiden siirtämiseksi rannikonedustalta maihin.

Ilmavoimat

Maihinnousua tukeneet noin 5 000 ilmavoimien lentokonetta olivat marsalkka Tedderin komennossa. Tedderillä oli komennossaan:

• 104 Spitfire, Hurricane, Beaufighter, Mosquito, P-38, P-39 ja P-51 hävittäjälaivuetta
• 95 Mosquito, Boston, Baltimore, Mitchell, Wellington, Marauder, Halifax, B-17 ja B-24 pommikonelaivuetta
• 29 Halifax, Albemarle ja Dakota kuljetuskonelaivuetta
• 43 muuta laivuetta

Maltalle oli sijoitettu noin 527 Royal Air Forcen ja 75 US Army Air Forcen lentokonetta.

Akselivaltojen puolustus

Sisiliaan sijoitetun Italian 6. Armeijan komentajaksi määrättiin 1. kesäkuuta kenraali Guzzoni. Armeijan tehtävänä oli puolustaa saarta viimeiseen saakka. 6. Armeijan esikunta sijoitettiin Ennaan saaren sisäosiin.

6. Armeijan joukot jaettiin kahteen osaan välirajana Licata - Cefalu:

• Linjan länsipuolella Licatan kaupunki mukaan luettuna kenraali Arision XII Armeijakunta, jonka esikunta sijaitsi Corleonessa. Armeijakunnan tehtävänä oli puolustaa Marsalaa, Trapania ja Palermoa.
  • Divisioona Aosta
  • Divisioona Assietta
  • 207., 202. ja 208. Rannikkodivisioona
• Linjan itäpuolella kenraali Rossin XVI Armeijakunta, jonka esikunta sijaitsi Piazza Armerinassa. Armeijakunnan tehtävänä oli puolustaa Gelaa, Syrakusaa, Cataniaa ja Messinaa.
  • Divisioona Napoli
  • 206. Rannikkodivisioona Cassibilen ja Punte Braccetton välillä
  • 213. Rannikkodivisioona
  • kenraali Mariscalcon 18. Rannikkoprikaati Punte Braccetton ja Licatan välillä
  • 19. Rannikkoprikaati
• kenraali Chirieleisonin Divisioona Livorno oli armeijan reservinä Mazzarinossa

6. Armeijan tukena oli kaksi saksalaiset 15. Panssarikrenatööridivisioona ja Panssaridivisioona Herman Göring. Panssarikrenatöörit yhtä erillisosastoa lukuun ottamatta sijoitettiin Sisilian länsikärkeen ja panssaridivisioona jaettiin Catanian tasangolle ja Caltagironen alueelle.

Liittoutuneiden suunnitelma

Operaatio Huskyn suunnitelma.

Pattonin armeijan ensimmäisiksi tavoitteiksi määrättiin Scoglitti, Gela ja Licata ja Montgomeryn armeijan tavoittteeksi Pasceron niemimaa.

Maihinnousu

Akselivaltojen lentokoneet havaitsivat 9. heinäkuuta 1943 kuusi Maltalta lähtenyttä laivasaattuetta, jotka suuntasivat kohden Sisiliaa. Italian 6. Armeijan esikunta sai 10. heinäkuuta kello 5 aamulla tiedon maahanlaskuista.

Maahanlasku

Amerikkalaisen maahanlaskuosaston 2 781 miestä kuljetettiin 226 C-47 kuljetuskoneella, mutta vain 200 miestä laskeutui kohdealueelle.

Brittien 1 200 miehen maahanlasku osasto lähti matkaan 137 Horsa- ja Waco-liitokoneella. Muodostelma hajosi, jolloin osa koneista eksyi. Osaston koneista *69 laskeutui mereen, jolloin yli 200 miestä hukkui

• 56 konetta laskeutui hajalleen
• 12 konetta (73 miestä) laskeutui määrättyyn kohteeseen

Taisteluiden alkuvaihe

Laivasto suoritti tulivalmistelun ja lentokoneet pommittivat suunniteltujen maihinnousualueiden puolustuslaitteita. Amerikkalaiset Gelaan hyökänneet joukot tuhosivat taisteluissa lähes täydellisesti Italian armeijan 206. Rannikkodivisioonan ja 18. Rannikkoprikaatin. Samana iltana kenraali Guzzoni määräsi 15. Panssaridivisioonan etenemään kohti Ennaa sekä Panssaridivisioona Herman Göringille ja Divisioona Livornolle käskyn puhdistamaan Gelan sillanpää amerikkalaisista joukoista.

Akselivaltojen vastahyökkäys alkoi 11. heinäkuuta hyökkäyksellä amerikkalaisen 1. Divisioonan asemiin Niscemissa. Merellä olleet amerikkalaiset risteilijät USS Boise ja USS Savannah antoivat maajoukoille tulitukea ampuen yhteensä 3 194 152 ja 127 millimetrin kranaattia hyökkääjien ryhmityksiin. Alusten tuli tuhosi 30 panssarivaunua pysäyttäen etenemisen.

Montgomeryn komentama 8. Armeija valtasi laukaustakaan ampumatta Syrakusan ja Augustan satamat, joista varuskunnat olivat vetäytyneet.

7. ja 8. Armeija kohtasivat 14. heinäkuuta, jolloin ne saivat haltuunsa Ragusan ja Comisin lentokentät. Kentät kunnostettiin nopeasti, jolloin alueen ilmaherruus kyettiin lopullisesti varmistamaan.

Akselivaltojen puolustuksen lujittaminen

Kesselring siirsi Sisiliaan kaksi maahanlaskurykmenttiä ja 29. Panssarikrenatööridivisioonan (kenraalimajuri Fries). XIV Panssariarmeijakunta komentajanaan kenraali Hube otti 17. heinäkuuta komentoonsa Sisiliassa olevat saksalaiset joukot. Hube ryhmitti joukkonsa Etnan rinteille Cataniasta San Stefanoon sulkien pääsyn Messinaan.

Lähteet

• Bauer Eddy: Toinen maailmansota osa 1. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1973. ISBN 951-0-05841-6. (englanniksi)
• Polmar Norman: Aircraft Carriers - A History of Carrier Aviation and its Influence on World Events Vol. 1, 1909-1945. Dulles, Virginia: Potomac Bools Inc, 2006. ISBN 1-57488-663-0. (englanniksi)
• Lappi, Ahti: Ilmatorjunta ilmasodassa 1794 - 1945. Vaasa: Ilmatorjuntasäätiö, 2000. ISBN 951-95594-3-4.

Viitteet

Toinen maailmansota (1939–1945)

Osapuolet	Liittoutuneet – Akselivallat
Sotatoimialueet	Länsirintama (1939–1945) – Balkan (1940–1941) – Itärintama (1941–1945) – Tyynimeri (1941–1945) – Pohjois-Afrikka (1940–1943) – Välimeri, Lähi-itä ja Afrikka (1940–1945)
Tapahtumat	Ennen sotaa: Ensimmäinen maailmansota – Pariisin rauhankonferenssi – Versailles’n rauha – Kansainliitto – Venäjän sisällissota – Kiinan sisällissota – Suuri lama – Italian–Etiopian sota – Reininmaan miehitys                         Kiinan–Japanin sota – Espanjan sisällissota – Antikomintern-sopimus – Anschluss – Myöntyväisyyspolitiikka – Münchenin sopimus – Albanian valtaus – Halhin-Golin taistelut – Molotov–Ribbentrop-sopimus 1939: Puolan offensiivi – Valesota – Atlantin taistelu (1939–1945) – Talvisota (1939–1940) – Taistelu La Plata -joen suulla 1940: Operaatio Weserübung – Tanskan valtaus – Taistelu Norjasta – Taistelu Ranskasta – Dunkerquen evakuointi – Taistelu Britanniasta – Maltan piiritys           Ranskan Indokiinan valtaus – Operaatio Menace – Operaatio Compass (1940–1941) – Läntisen aavikon taistelut (1940–1943) 1941: Operaatio Sonnenblume – Tobrukin piiritys – Kreikan taistelu – Englannin–Irakin sota – Kreetan taistelu – Operaatio Exporter – Operaatio Barbarossa – Jatkosota (1941–1944)           Operaatio Countenance – Kiovan taistelu – Sevastopolin piiritys (1941–1942) – Leningradin piiritys (1941–1944) – Moskovan taistelu – Operaatio Crusader           Hyökkäys Pearl Harboriin – Filippiinien sotaretki (1941–1942) – Hollannin Itä-Intian taistelut (1941–1942) – Malaijan taistelu (1941–1942) – Thaimaan valtaus – Burman valtaus 1942: Salomonsaarten sotaretki (1942–1945) – Singaporen taistelu – Korallimeren taistelu – Madagaskarin taistelu – Gazalan taistelu – El Alameinin ensimmäinen taistelu – Midwayn taistelu – Aleuttien saarten sotaretki (1942–1943)           Dieppen maihinnousu – Operaatio Sininen – Guadalcanalin taistelu (1942–1943) – Stalingradin taistelu (1942–1943) – El Alameinin toinen taistelu – Tunisian taistelut (1942–1943) – Operaatio Torch – Operaatio Uranus 1943: Hampurin pommitukset – Kurskin taistelu – Operaatio Husky – Operaatio Avalanche – Gilbert- ja Marshallinsaarten sotaretki (1943–1944) – Tarawan taistelu 1944: Monte Cassinon taistelu – Anzion maihinnousu – Korsunin motti – Operaatio U-Go – Operaatio Ichi-Go – Operaatio Neptunus – Normandian maihinnousu – Saipanin taistelu – Operaatio Dragoon           Operaatio Bagration – Guamin taistelu – Sinimäkien taistelu – Varsovan kansannousu – Lapin sota (1944–1945) – Operaatio Market Garden – Leytenlahden taistelu – Ardennien taistelu (1944–1945) – Budapestin piiritys (1944–1945) 1945: Operaatio Bodenplatte – Operaatio Nordwind – Veiksel–Oder-operaatio – Itä-Preussin offensiivi – Dresdenin pommitukset – Wienin offensiivi – Berliinin taistelu – Prahan taistelu           Iwo Jiman taistelu – Okinawan taistelu – Operaatio Ten-Gō – Taistelu Mantšuriasta – Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset Sodan jälkeen: Yhdistyneet kansakunnat – Saksan jako – Oder–Neisse-linja – Operaatio Keelhaul – Operaatio Paperclip – Nürnbergin oikeudenkäynnit – Miehitetty Japani – Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin                           Pariisin rauhansopimus – Kylmä sota – Rautaesirippu – Marshall-apu – Dekolonisaatio – San Franciscon sopimus – Saksojen yhdistymissopimus
Yleistä	Politiikka: Kolmen vallan sopimus – Atlantin julistus – Wannseen konferenssi – Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus – Kairon konferenssi                   Teheranin konferenssi – Kairon toinen konferenssi – Jaltan konferenssi – Potsdamin konferenssi – Potsdamin julistus Sodankäynti: Enigma – Kamikaze – Kotirintama – Manhattan-projekti – Natsi-Saksan ydinohjelma – Salamasota – Terroripommitus – Totaalinen sodankäynti – Upotussota Sotarikokset: Japanin sotarikokset – Neuvostoliiton sotarikokset – Natsi-Saksan sotarikokset – Holokausti Muita tapahtumia: Lend-Lease – Idän yleissuunnitelma – Bengalin nälänhätä – Slovakian kansannousu – Heinäkuun 20. päivän salaliitto