Harold Alexander

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sotamarsalkka Harold Alexander vuonna 1945

Harold Rupert Leofric George Alexander (10. joulukuuta 189116. kesäkuuta 1969) oli brittiläinen sotamarsalkka sekä Tunisin ja Errigalin varakreivi (1946) ja jaarli (1952). Häntä pidetään yhtenä Englannin taitavimmista sotapäälliköistä toisen maailmansodan aikana.[1]

Oltuaan Ranskassa brittien retkikunnan osastonpäällikkönä ja johdettuaan maista käsin Dunkerquen evakuoimista toukokuussa 1940 hän tuli Britteinsaarten Southern Commandin johtajaksi. Vuonna 1942 hänet siirrettiin ylipäälliköksi Burmaan. Saman vuoden elokuussa Alexanderista tuli Lähi-idän ylipäällikkö. Hänen 8. armeijansa voitti Montgomeryn johdolla saksalaisen Rommelin johtaman armeijan Pohjois-Afrikassa loka-marraskuussa 1942 käydyssä El Alameinin toisessa taistelussa. Myöhemmin hän johti operaatiota Sisiliaa vastaan sekä valloitti ankarien taisteluiden jälkeen Italian niemimaan vuoden 1943 syyskuun ja syksyn 1944 välisenä aikana. Marraskuussa 1944 Alexanderista tuli koko Välimeren alueen ylipäällikkö ja hänet nimitettiin sotamarsalkaksi.[1]

Vuosina 1946–52 hän toimi Kanadan kenraalikuvernöörinä ja vuosina 1952–54 puolustusministerinä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Drakenlordh, Rikard: Toisen maailmansodan avainhenkilöt, s. 9-10. Suom. Kortesuo, Petri. Karisto, 2005. ISBN 951-23-4674-5.
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.