Saksan liitto

Saksan liiton lippu 1848-1852.		Saksan liiton vaakuna 1848-1866.

Edeltäjä(t)

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (843–1806)

Seuraaja(t)

Pohjois-Saksan liitto

Saksan Liitto (Deutscher Bund) oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto. Sillä oli samat rajat kuin Pyhällä saksalais-roomalaisella keisarikunnalla kolmikymmenvuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan (1648) jälkeen Flanderia lukuun ottamatta, mutta nyt liiton valtiot olivat täysin itsenäisiä. Itävallan ja Preussin alueista vain osa kuului Saksan liittoon.

Jäsenet[muokkaa]

Saksan liitto 1815–1866

Saksan valtioiden määrä väheni Napoleonin sotien seurauksena Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan 350–390:stä vain 39:ään.

Saksan liiton jäsenmaat 1815:

Itävallan keisarikunta (ilman Galitsiaa, Unkaria, Transilvaniaa, Bukovinaa, Lombardia-Venetsian kuningaskuntaa, Dalmatiaa ja Kroatiaa)
- Itävallan arkkiherttuakunta (jaettiin Ylä- ja Ala-Itävaltaan 1849)
- Böömin kuningaskunta
- Kärntenin herttuakunta
- Krainin herttuakunta
- Görz ja Gradiscan ruhtinaallinen kreivikunta (Gefürstete Grafschaft) (Gorizia ja Gradisca)
- Istrian rajakreivikunta (Istria)
- Määrin rajakreivikunta
- Salzburg (herttuakunta vuodesta 1850)
- Itävallan Sleesian herttuakunta
- Steiermarkin herttuakunta
- Triesten valtakunnankaupunki
- Tirolin ruhtinaallinen kreivikunta
  - Vorarlberg

Preussin kuningaskunta (Ilman Posenia, Itä-Preussia ja Länsi-Preussia)
- Brandenburg
- Pommeri
- Reininmaa (vuoteen 1822 Niederrhein ja Jülich-Kleve-Berg)
- Saksin provinssi
- Sleesian provinssi
- Westfalen
Baijerin kuningaskunta
Saksin kuningaskunta
Hannoverin kuningaskunta (vuoteen 1837 personaaliunionissa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa)
Württembergin kuningaskunta

Hessen-Kasselin vaaliruhtinaskunta

Badenin suurherttuakunta
Hessen-Darmstadtin suurherttuakunta
Mecklenburg-Schwerinin suurherttuakunta
Mecklenburg-Strelitzin suurherttuakunta
Luxemburgin suurherttuakunta (personaaliunionissa Hollannin kanssa)
Saksi-Weimar-Eisenachin suurherttuakunta
Oldenburgin herttuakunta (suurherttuakunta vuodesta 1829)

Anhalt-Dessaun herttuakunta (Anhaltin herttuakunta vuodesta 1863)
Anhalt-Bernburgin herttuakunta (suku sammui 1863)
Anhalt-Köthenin herttuakunta (suku sammui 1847)
Braunschweigin herttuakunta
Saksi-Gotha-Altenburgin herttuakunta (hallitsijasuku päättyi 1825)
Saksi-Coburg-Saalfeldin herttuakunta (Sachsen-Coburg-Gotha vuodesta 1826)
Saksi-Meiningenin herttuakunta (Sachsen-Meiningen-Hildburghausen vuodesta 1826)
Saksi-Hildburghausenin herttuakunta (Sachsen-Altenburg vuodesta 1826)
Holsteinin ja Lauenburgin herttuakunta (Lauenburg aluksi Hannoverin hallitsema, Tanskalle 1815; personaaliunioni 1864; Schleswigin vuodesta 1848)
Schleswigin herttuakunta
Limburgin herttuakunta (Luxemburgin menetettyä osan maistaan itsenäistyneelle Belgialle, Limburgin provinssi korotettiin vuodesta 1839 herttuakunnaksi ja liitettiin Saksan liittoon korvauksena)
Nassaun herttuakunta, johon kuuluivat Nassau-Weilburgin ja Nassau-Usingenin herttuakunnat

Lippen ruhtinaskunta (pääkaupunkina Detmold)
Schaumburg-Lippen ruhtinaskunta
Schwarzburg-Sondershausenin ruhtinaskunta
Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaskunta
Reuß-Ebersdorfin ruhtinaskunta (luopui kruunusta Reuß-Schleizin hyväksi 1848)
Reuß-Schelizin ruhtinaskunta
Reuß-Lobensteinin ruhtinaskunta (hallitsijasuku sammui 1824)
Waldeck-Pyrmontin ruhtinaskunta
- Pyrmontin vaaliruhtinaskunta liitettiin 1625 ja 1712 vaaliruhtinaat ylennettiin ruhtinaiksi
Hohenzollern-Hechingenin ruhtinaskunta (liitettiin Preussiin 1850)
Hohenzollern-Sigmaringenin ruhtinaskunta (liitettiin Preussiin 1850)
Liechtensteinin ruhtinaskunta

Hessen-Homburgin maakreivikunta (liittyi liittoon 1817; hallitsijasuvun sammuttua 1866 liitettiin Hessen-Dramstadtiin ja seuraavana vuonna Preussiin)

Lyypekin vapaakaupunki
Frankfurt am Mainin vapaakaupunki
Bremenin vapaakaupunki
Hampurin vapaakaupunki

Saksan liiton loppu ja Saksan keisarikunnan synty[muokkaa]

Saksan liitto hajosi Preussin ja Itävallan väliseen sotaan vuonna 1866. Preussi ja Itävalta sotivat Schleswig-Holsteinista, Preussi voitti seitsemässä viikossa ja liiton päätyttyä Preussi liitti itseensä Holsteinin, Hannoverin, Nassaun, Hessenin vaaliruhtinaskunnan ja Frankfurtin vapaakaupungin. Limburgista tuli Alankomaiden provinssi.

Entisistä Saksan liiton pohjoisosista muodostettiin vuonna 1866 Preussin ja sen pääministerin, Otto von Bismarckin, johdolla Pohjois-Saksan liitto, joka laajeni Saksan–Ranskan sodan seurauksena Saksan keisarikunnaksi 1871. Preussin kuningas kruunattiin keisariksi 18. tammikuuta 1871 Pariisissa Versailles'n linnan peilisalissa. Saksan–Ranskan sota päättyi kymmenen päivää myöhemmin aselepoon.

Saksan keisarikunta koostui perustettaessa 26 valtiosta. Entisistä Saksan liiton alueista ulkopuolelle jäivät Itävallan keisarikunta, Liechtenstein ja Luxemburg.

Saksan keisarikunnan osat:

Preussi, Baijeri, Saksi ja Württemberg (kuningaskuntia)
Baden, Hessen(-Darmstadt), Mecklenburg-Schwerin, Mecklenburg-Strelitz, Oldenburg ja Saksi-Weimar (suurherttuakuntia)
Anhalt, Braunschweig-Wolfenbüttel, Saksi-Altenburg, Saksi-Coburg-Gotha ja Saksi-Meiningen (herttuakuntia)
Lippe-Detmold, Schaumburg-Lippe, Schwarzburg-Sondershausen, Schwarzburg-Rudolstadt, Reuss-Greiz, Reuss-Schleiz ja Waldeck-Pyrmont (ruhtinaskuntia)
Elsass-Lothringenin valtakunnanmaa. Vuoden 1870–1871 sodan jälkeen Ranskan luovuttama alue, joka oli kaikkien Saksan valtioiden hallinnassa keisarillisen kuvernöörin alaisuudessa.
Bremen, Hampuri ja Lyypekki (vapaakaupunkeja)

Schwarzburg-Sondershausenin suku kuoli 1909 ja Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaasta tuli Schwarzburgin ruhtinas. 9. marraskuuta 1918 Saksasta tuli tasavalta (ks. Weimarin tasavalta) ja kuninkaat ja pienemmät ruhtinaat joutuivat luopumaan kruunustaan.

eri arvonimien käännökset
Kaisertum	keisarikunta
Königreich	kuningaskunta
Kurfürstentum	vaaliruhtinaskunta
Großherzogtum	suurherttuakunta
Herzogtum	herttuakunta
Fürstentum	ruhtinaskunta
Freie Stadt	vapaakaupunki