Saksan liitto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Deutscher Bund
Saksan liitto
18151866
War ensign of the German Empire Navy 1848-1852.svg   Wappen Deutscher Bund.svg
Saksan liiton lippu 1848-1852. Saksan liiton vaakuna 1848-1866.
German Confederation (1815).svg
Pääkaupunki Frankfurt
Väkiluku 29 200 000 (1815)
Edeltäjä(t) Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (8431806)
Seuraaja(t) Flag of the German Empire.svg Pohjois-Saksan liitto

Saksan Liitto (Deutscher Bund) oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto. Sillä oli samat rajat kuin Pyhällä saksalais-roomalaisella keisarikunnalla kolmikymmenvuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan (1648) jälkeen Flanderia lukuun ottamatta, mutta nyt liiton valtiot olivat täysin itsenäisiä. Itävallan ja Preussin alueista vain osa kuului Saksan liittoon.

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan liitto 1815–1866

Saksan valtioiden määrä väheni Napoleonin sotien seurauksena Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan 350–390:stä vain 39:ään.

Saksan liiton jäsenmaat 1815:

  • Hessen-Homburgin maakreivikunta (liittyi liittoon 1817; hallitsijasuvun sammuttua 1866 liitettiin Hessen-Dramstadtiin ja seuraavana vuonna Preussiin)

Saksan liiton loppu ja Saksan keisarikunnan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Saksan yhdistyminen

Saksan liitto hajosi Preussin ja Itävallan väliseen sotaan vuonna 1866. Preussi ja Itävalta sotivat Schleswig-Holsteinista, Preussi voitti seitsemässä viikossa ja liiton päätyttyä Preussi liitti itseensä Holsteinin, Hannoverin, Nassaun, Hessenin vaaliruhtinaskunnan ja Frankfurtin vapaakaupungin. Limburgista tuli Alankomaiden provinssi.

Entisistä Saksan liiton pohjoisosista muodostettiin vuonna 1866 Preussin ja sen pääministerin, Otto von Bismarckin, johdolla Pohjois-Saksan liitto, joka laajeni Saksan–Ranskan sodan seurauksena Saksan keisarikunnaksi 1871. Preussin kuningas kruunattiin keisariksi 18. tammikuuta 1871 Pariisissa Versailles'n linnan peilisalissa. Saksan–Ranskan sota päättyi kymmenen päivää myöhemmin aselepoon.

Saksan keisarikunta koostui perustettaessa 26 valtiosta. Entisistä Saksan liiton alueista ulkopuolelle jäivät Itävallan keisarikunta, Liechtenstein ja Luxemburg.

Saksan keisarikunnan osat:

  • Preussi, Baijeri, Saksi ja Württemberg (kuningaskuntia)
  • Baden, Hessen(-Darmstadt), Mecklenburg-Schwerin, Mecklenburg-Strelitz, Oldenburg ja Saksi-Weimar (suurherttuakuntia)
  • Anhalt, Braunschweig-Wolfenbüttel, Saksi-Altenburg, Saksi-Coburg-Gotha ja Saksi-Meiningen (herttuakuntia)
  • Lippe-Detmold, Schaumburg-Lippe, Schwarzburg-Sondershausen, Schwarzburg-Rudolstadt, Reuss-Greiz, Reuss-Schleiz ja Waldeck-Pyrmont (ruhtinaskuntia)
  • Elsass-Lothringenin valtakunnanmaa. Vuoden 1870–1871 sodan jälkeen Ranskan luovuttama alue, joka oli kaikkien Saksan valtioiden hallinnassa keisarillisen kuvernöörin alaisuudessa.
  • Bremen, Hampuri ja Lyypekki (vapaakaupunkeja)

Schwarzburg-Sondershausenin suku kuoli 1909 ja Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaasta tuli Schwarzburgin ruhtinas. 9. marraskuuta 1918 Saksasta tuli tasavalta (ks. Weimarin tasavalta) ja kuninkaat ja pienemmät ruhtinaat joutuivat luopumaan kruunustaan.

eri arvonimien käännökset
Kaisertum keisarikunta
Königreich kuningaskunta
Kurfürstentum vaaliruhtinaskunta
Großherzogtum suurherttuakunta
Herzogtum herttuakunta
Fürstentum ruhtinaskunta
Freie Stadt vapaakaupunki