Saksan liitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saksan liitto
Deutscher Bund
1815–1866
Saksan liiton lippu 1848–1852 Saksan liiton vaakuna 1848–1866

Saksan liitto vuonna 1815.
Saksan liitto vuonna 1815.

Valtiomuoto valtioliitto
Pääkaupunki Frankfurt
Pinta-ala
– yhteensä 630 100 km² 
Väkiluku (1815) 29 200 000
– väestötiheys 46 / km²
Uskonnot roomalaiskatolisuus, protestanttisuus, juutalaisuus
Valuutta Reichsthaler (1815–1857)
Konventionstaler (1815–1857)
Vereinstaler (1857–1866)
Edeltäjä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Seuraaja Pohjois-Saksan liiton lippu Pohjois-Saksan liitto

Saksan liitto (saks. Deutscher Bund) oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto. Sillä oli samat rajat kuin Pyhällä saksalais-roomalaisella keisarikunnalla kolmikymmenvuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan (1648) jälkeen Flanderia lukuun ottamatta, mutta tällä kertaa liiton valtiot olivat täysin itsenäisiä. Itävallan ja Preussin alueista vain osa kuului Saksan liittoon.

Saksan liiton jäsenvaltioiden edustajat tapasivat toisiaan Itävallan johtamassa liittokokouksessa.[1]

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan valtioiden määrä väheni Napoleonin sotien seurauksena Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan 350–390:stä vain 39:ään. Saksan liiton jäsenmaat vuonna 1815 olivat:

Keisarikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningaskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaliruhtinaskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurherttuakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttuakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruhtinaskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakreivikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hessen-Homburgin maakreivikunta (liittyi liittoon 1817; hallitsijasuvun sammuttua 1866 liitettiin Hessen-Darmstadtiin ja seuraavana vuonna Preussiin)

Vapaakaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouden kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalainen taloustieteilijä Friedrich List piti Saksan talouden keskeisenä ongelmana valtioiden suurta määrää ja niiden välisiä tullimaksuja. Hän oli vuonna 1819 perustamassa vapaamuotoisen kauppa- ja teollisuusliiton (Handels- und Gewerbekammer) ja vuonna 1834 Saksan tulliliiton (Zollverein) maiden välille. Niiden ansiosta alueen talouselämän kehittäminen pääsi vauhtiin. List laati rautateiden rakentamissuunnitelman ja sen mukainen ratojen rakentaminen alkoi. Ensimmäisenä rakennettiin vuosina 1837–1839 Leipzigin ja Dresdenin rataosuus.[2]

Saksan liiton loppu ja Saksan keisarikunnan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan liitto 1815–1866.
Pääartikkeli: Saksan yhdistyminen

Saksan liitto hajosi Preussin ja Itävallan väliseen sotaan vuonna 1866. Preussi ja Itävalta sotivat Schleswig-Holsteinista, Preussi voitti seitsemässä viikossa ja liiton päätyttyä Preussi liitti itseensä Holsteinin, Hannoverin, Nassaun, Hessenin vaaliruhtinaskunnan ja Frankfurtin vapaakaupungin. Limburgista tuli Alankomaiden provinssi.

Entisistä Saksan liiton pohjoisosista muodostettiin vuonna 1866 Preussin ja sen pääministerin, Otto von Bismarckin, johdolla Pohjois-Saksan liitto, joka laajeni Preussin–Ranskan sodan seurauksena Saksan keisarikunnaksi 1871. Preussin kuningas kruunattiin keisariksi 18. tammikuuta 1871 Pariisissa Versailles’n linnan peilisalissa. Preussin–Ranskan sota päättyi kymmenen päivää myöhemmin aselepoon.

Saksan keisarikunta koostui perustettaessa 26 valtiosta. Entisistä Saksan liiton alueista ulkopuolelle jäivät Itävallan keisarikunta, Liechtenstein ja Luxemburg.

Saksan keisarikunnan osat:

  • Preussi, Baijeri, Saksi ja Württemberg (kuningaskuntia)
  • Baden, Hessen(-Darmstadt), Mecklenburg-Schwerin, Mecklenburg-Strelitz, Oldenburg ja Saksi-Weimar (suurherttuakuntia)
  • Anhalt, Braunschweig-Wolfenbüttel, Saksi-Altenburg, Saksi-Coburg-Gotha ja Saksi-Meiningen (herttuakuntia)
  • Lippe-Detmold, Schaumburg-Lippe, Schwarzburg-Sondershausen, Schwarzburg-Rudolstadt, Reuss-Greiz, Reuss-Schleiz ja Waldeck-Pyrmont (ruhtinaskuntia)
  • Elsass-Lothringenin valtakunnanmaa. Vuoden 1870–1871 sodan jälkeen Ranskan luovuttama alue, joka oli kaikkien Saksan valtioiden hallinnassa keisarillisen kuvernöörin alaisuudessa.
  • Bremen, Hampuri ja Lyypekki (vapaakaupunkeja)

Schwarzburg-Sondershausenin suku kuoli 1909 ja Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaasta tuli Schwarzburgin ruhtinas. 9. marraskuuta 1918 Saksasta tuli tasavalta ja kuninkaat ja pienemmät ruhtinaat joutuivat luopumaan kruunustaan.

Eri arvonimien käännökset
Kaisertum keisarikunta
Königreich kuningaskunta
Kurfürstentum vaaliruhtinaskunta
Großherzogtum suurherttuakunta
Herzogtum herttuakunta
Fürstentum ruhtinaskunta
Freie Stadt vapaakaupunki

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. German Confederation britannica.com.
  2. Kinder, Hermann & Hilgemann, Werner: The Penguin Atlas of the World History: Volume 2, s. 47. Updated Edition. München: Deutscher Taschenbuch Verlag, 1995. ISBN 0-14-051289-6. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]