Bukovina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bukovina on merkitty karttaan vihreällä.
Bukovina osana Itävaltaa 1775-1918

Bukovina (ukr. Буковина, Bukovyna, romaniaksi Bucovina, saks. Bukowina, puol. Bukowina) on Karpaattien pohjoisrinteillä ja viereisillä tasankoalueilla sijaitseva historiallinen alue, joka on nykyisin jaettu valtiollisesti Romanian ja Ukrainan kesken. Sen historiallinen pääkaupunki on Tšernivtsi (ukr. Чернівці́; rom. Cernăuți, saks. Czernowitz, puol. Czernowiec, jidd. טשערנאוויץ Tšernovits). Kaupunki sijaitsee nykyään Ukrainan puolella.

Bukovina on ollut asuttua jo 4 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Alueesta tuli Moldavian ruhtinaskunnan keskus 1300-luvun puolivälistä. Seuraavien vuosisatojen aikana alue oli Puolan ja osmanien hallinnassa. Bukovina oli vuosina 1775-1918 Itävallan itäisin maakunta. Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa alue liitettiin osaksi Romaniaa ja toisen maailmansodan päättäneen Pariisin rauhan yhteydessä alue jaettiin Romanian ja Neuvostoliiton kesken. Ukrainan itsenäistyessä Neuvostoliittoon kuulunut Pohjois-Bukovina tuli osaksi Ukrainaa.

Alueen väestö on pääasiassa romanialaista (alueen eteläosissa) ja ukrainalaista (alueen pohjoisosissa), joskaan etninen raja ei täysin noudattele valtioiden välistä rajaa. Bukovinassa elää myös muita vähemmistöjä, kuten romaneja ja juutalaisia.

Tšernivtsistä ovat kotoisin muun muassa saksankielinen runoilija Paul Celan (alk. Antschel), saksan- ja englanninkielinen kirjailija Rose Ausländer ja jiddišinkielinen kirjailija Josif Burg. Kaupungissa ovat vaikuttaneet myös Ukrainan kansallisrunoilija Ivan Franko, romanialainen romantiikan ajan runoilija Mihai Eminescu ja itsenäisen Ukrainan ensimmäisen presidentti Leonid Kravtšuk ja wieniläinen jugendtaiteilija Oskar Laske.

Tšernivtsi oli toiseen maailmansotaan ja holokaustiiin asti tärkeä juutalaisen kulttuurin keskus. Kaupungin asukkaista noin kolmannes oli juutalaisia.


Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.