Dresden
Wikipedia
| Dresden | ||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
||||||||||||||||||||||||||||||
Dresden [ˈdreːsdn̩] 
kuuntele ääntämys? on Saksan liittotasavallan osavaltion Saksin pääkaupunki. Se sijaitsee laaksossa Elbe-joen varrella.
Kaupungin väkiluku on 495 181 (2005) ja suur-Dresdenin asukasmäärä nousee noin miljoonaan. Kaupunki on tärkeä kulttuurillinen, poliittinen ja taloudellinen keskus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
[muokkaa] Sijainti
Dresden sijaitsee molemmin puolin Elben jokilaaksoa noin 113 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkein huippu on 384 metrin korkeudelle yltävä Triebenberg, joka sijaitsee Elben pohjoisella puolella.
Dresden on osittain alueliitosten, toisaalta taajama-allokaatioiden ansiosta Saksan neljänneksi suurin kaupunki pinta-alaltaan; Berliinin, Hampurin ja Kölnin jälkeen.
Tärkeitä jokia ovat ainoana purjehduskelpoisena Elbe, tämän lisäksi Weißeritz ja Lockwitzbach (molemmat Elben vasemmanpuoleisia sivujokia) sekä Prießnitz (Elben oikeanpuoleinen sivujoki).
[muokkaa] Luonto
Noin 63 % Dresdenin pinta-alasta on viheralueita, tehden kaupungista yhden Euroopan vihreimmistä suurkaupungeista.
Kaupungin pohjoisosassa sijaitseva Dresdenin Nummi (Dresdner Heide) on suuri yhtenäinen viheralue. Kaupungin alueella sijaitsee neljä luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 330 hehtaaria, ja 12 maisemansuojelualuetta joiden yhteispinta-ala kattaa noin 11000 hehtaaria. Lisäksi kaupungin alueella on useita puistoja, puutarhoja ja lehtikujia, jotka nauttivat luonnonsuojelun eduista.
Dresdenin Elbejokilaakso oli UNESCOn maailmanperintöluettelon kohde vuodesta 2004 lähtien, mutta se poistettiin luettelosta vuonna 2009[1]. Syy tähän oli uuden sillan (Waldschlößchenbrücke) rakentaminen jokilaakson yli lähellä Dresdenin historiallista keskustaa. Elbeniityt (Elbwiesen) johtavat yli 20 kilometrin matkan molemmin puolin jokea kaupungin läpi, keskeytyen vain sisäkaupungin osilta.
[muokkaa] Ilmasto
Dresdenin keskusta (Altstadt ja Neustadt), kuten myös suurin osa kaupungista, sijaitsee jokilaaksossa, aiheuttaen täysin erilaisen ilmaston ympäröiviin alueisiin verrattuna. Toisaalta esimerkiksi Klotzschen kaupunginosa sijaitsee mäenrinteillä, lähes sata metriä kaupungin keskustan korkeutta ylempänä merenpinnasta.
Vuodesta 1961 vuoteen 1990 Klotzschen kaupunginosan keskilämpötila tammikuussa oli −0,7 °C ja heinäkuussa 18 °C. Kaupunki sijaitsee lämpimän Lausitzin ja kylmemmän Erzgebirgen rajamailla. Tämän vuoksi perättäisten päivien välillä saattaa olla jopa kymmenen celsiusasteen lämpötilaeroja.
Vuosien 1961 ja 1990 välillä sademäärältään kuivimmat kuukaudet olivat helmi- ja huhtikuu, keskimäärin 40 mm sadetta. Viimeisinä vuosina on ollut havaittavissa yhä useammin kuivia keväitä, jolloin sademäärät ovat jääneet vain 10 mm. Sateisimpia kuukausia ovat heinä- ja elokuu.
[muokkaa] Historia
Dresdenin alueella oli jo varhaisella kivikaudella asusta. Huolimatta hyvästä sijainnista Elben varrella sekä ravinteikkaasta maaperästä asutus osoittautui ongelmalliseksi vahvan metsiintymisen vuoksi.
Dresdenin kaupungista on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1206. Silloinen kirjoitusasu "Dresdene" tullee "Drežďany"-sanasta ("tasankojen asukas"), jolla alueen asujaimistoa tavattiin kutsua. Kaupungin oikeuksien myöntämisestä ei ole säilynyt lähteitä, mutta asiakirjassa vuodelta 1216 Dresdeniin viitataan kaupunkina.
Vuonna 1350 kaupungin Elben oikeanpuoleinen alue (Altendresden) mainitaan itsenäisenä taajamana "Antiqua Dressdin", jolle Wilhelm I myönsi 1403 kaupunginoikeudet. Vaaliruhtinas Morits yhdisti 29. maaliskuuta 1549 Elben vasemmanpuoleiset alueet muodostaen nykyisen kokonaisuuden.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Dresden säästyi tuholta ja ryösteleviltä joukkioilta, mutta koki mustan surman ja huonojen satojen vuoksi taantumuksen kehityksessään. Tästä asti Dresdenin historia on erittäin vaiheikas: toisaalta kaupunkiin rakennettiin maailmallakin tunnettuja rakennuksia ja puistoalueita, toisaalta kaupunki kärsi usein osallisuudesta lähes kaikkiin suuriin eurooppalaisiin sotiin.
Vuoden 1685 suurpalossa Dresdenin vanhakaupunki Elben pohjoispuolella tuhoutui täysin. Uudelleenrakennus kesti vuosikymmeniä, ja vasta vuodelta 1732 on maininta valmistumisesta "uutena kuninkaallisena kaupunkina". Tämän vuoksi aluetta kutsutaan nykyisin "Uusikaupungiksi" (saksaksi Neustadt). August II. hallituskaudella Dresden saavutti merkityksensä kulttuurikaupunkina. Vuonna 1745 joutui kaupunki ensimmäistä kertaa Preussin haltuun. Näin tapahtui myös myöhemmin, seitsenvuotisen sodan aikana, 1756. Itävaltalaisten joukkojen saapuessa preussilainen kuvernööri antoi polttaa osia kaupungista.
Friedrich Schiller kirjoitti 1785 teoksensa Oodi ilolle Dresdenissä.
[muokkaa] Toinen maailmansota
-
Pääartikkeli: Dresdenin pommitukset
Vanhan kulttuurikaupungin merkitys toisessa maailmansodassa oli Saksalle suhteellisen vähäinen, johtuen kaupungin vähäisestä teollisesta toiminnasta. Kaupungissa olikin suhteessa paljon sotavankeja ja vähän sotilaita. Tästä huolimatta liittoutuneet aloittivat Dresdenin pommitukset sodan loppuvaiheilla, 13. helmikuuta 1945. Kaupunki tuhoutui pommituksissa lähes täysin. Pommitukset herättivät paljon keskustelua, joidenkin tulkitessa nämä sotilaalliset toimet Dresdenissä sotarikokseksi [2].
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Dresdenin viralliset sivut (saksaksi) (englanniksi)
