Dresden

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dresden
Dresden Skyline
Dresden Skyline
Vaakuna
Vaakuna

Dresden

Koordinaatit: 51°2′0″N, 13°44′0″E

Valtio Saksan lippu Saksa
Osavaltio Saksi
Hallintopiiri Dresden
Piirikunta piiritön kaupunki
Hallinto
 – Pormestari Helma Orosz
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 328,3 km²
Korkeus 113 - 384 m
Väkiluku (2011) 529 781
 – Tiheys 1508 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Elbejoen ylittävä Marienbrücke
Dresdeniä yöaikaan.
Frauenkirche Dresdenissä.
Dresdenin varuskuntakirkko.
Coop Himmelb(l)au, UFA-elokuvapalatsi, 1998.

Dresden ([ˈdreːsdn̩] Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?, yläsorbiksi Drježdźany) on Saksan liittotasavallan Saksin osavaltion pääkaupunki. Se sijaitsee laaksossa Elbejoen varrella.

Kaupungin väkiluku on 512 354 (2011)[1] ja suur-Dresdenin asukasmäärä nousee noin miljoonaan. Kaupunki on tärkeä kulttuurillinen, poliittinen ja taloudellinen keskus.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dresden sijaitsee molemmin puolin Elben jokilaaksoa noin 113 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkein huippu on 384 metrin korkeudelle yltävä Triebenberg,[2] joka sijaitsee Elben pohjoisella puolella.

Dresden on osittain alueliitosten, toisaalta taajama-allokaatioiden ansiosta Saksan neljänneksi suurin kaupunki pinta-alaltaan; Berliinin, Hampurin ja Kölnin jälkeen.

Tärkeitä jokia ovat ainoana purjehduskelpoisena Elbe, tämän lisäksi Weißeritz ja Lockwitzbach (molemmat Elben vasemmanpuoleisia sivujokia) sekä Prießnitz (Elben oikeanpuoleinen sivujoki).

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 63 % Dresdenin pinta-alasta on viheralueita, ja kaupunki on yksi Euroopan vihreimmistä suurkaupungeista.

Kaupungin pohjoisosassa sijaitseva Dresdenin nummi (Dresdner Heide) on suuri yhtenäinen viheralue. Kaupungin alueella sijaitsee neljä luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 330 hehtaaria, ja 12 maisemansuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala kattaa noin 11 000 hehtaaria. Lisäksi kaupungin alueella on useita puistoja, puutarhoja ja lehtikujia, jotka nauttivat luonnonsuojelun eduista. Elbeniityt (Elbwiesen) johtavat yli 20 kilometrin matkan molemmin puolin jokea kaupungin läpi, keskeytyen vain sisäkaupungin osilta.

Dresdenin Elbejokilaakso oli UNESCOn maailmanperintöluettelon kohde vuodesta 2004 lähtien, mutta se poistettiin luettelosta vuonna 2009[3]. Syy tähän oli uuden sillan (Waldschlößchenbrücke) rakentaminen jokilaakson yli lähellä Dresdenin historiallista keskustaa.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dresdenin keskusta (Altstadt ja Neustadt), kuten myös suurin osa kaupungista, sijaitsee jokilaaksossa, aiheuttaen täysin erilaisen ilmaston ympäröiviin alueisiin verrattuna. Toisaalta esimerkiksi Klotzschen kaupunginosa sijaitsee mäenrinteillä, lähes sata metriä kaupungin keskustan korkeutta ylempänä merenpinnasta.

Vuodesta 1961 vuoteen 1990 Klotzschen kaupunginosan keskilämpötila tammikuussa oli −0,7 °C ja heinäkuussa 18 °C. Kaupunki sijaitsee lämpimän Lausitzin ja kylmemmän Erzgebirgen rajamailla. Tämän vuoksi perättäisten päivien välillä saattaa olla jopa kymmenen celsiusasteen lämpötilaeroja.

Vuosien 1961 ja 1990 välillä sademäärältään kuivimmat kuukaudet olivat helmi- ja huhtikuu, keskimäärin 40 mm sadetta. Viimeisinä vuosina on ollut havaittavissa yhä useammin kuivia keväitä, jolloin sademäärät ovat jääneet vain 10 mm:in. Sateisimpia kuukausia ovat heinä- ja elokuu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dresdenin alueella oli jo varhaisella kivikaudella asusta. Huolimatta hyvästä sijainnista Elben varrella sekä ravinteikkaasta maaperästä asutus osoittautui ongelmalliseksi vahvan metsiintymisen vuoksi.

Dresdenin kaupungista on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1216.[4] Silloinen kirjoitusasu ”Dresdene” tullee sanasta drežďany ’tasankojen asukas’, jolla alueen asujaimistoa tavattiin kutsua. Kaupungin oikeuksien myöntämisestä ei ole säilynyt lähteitä, mutta asiakirjassa vuodelta 1216 Dresdeniin viitataan kaupunkina.

Vuonna 1350 kaupungin Elben oikeanpuoleinen alue (Altendresden) mainitaan itsenäisenä taajamana ”Antiqua Dressdin”, jolle Vilhelm I myönsi 1403 kaupunginoikeudet. Tulipalo tuhosi kaupunkia vuonna 1491, mutta se rakennettin entistä ehommaksi ja samalla sitä linnoitettiin.[4] Vaaliruhtinas Morits yhdisti 29. maaliskuuta 1549 Elben vasemmanpuoleiset alueet muodostaen nykyisen kokonaisuuden.

Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Dresden säästyi tuholta ja ryösteleviltä joukkioilta, mutta koki mustan surman ja huonojen satojen vuoksi taantumuksen kehityksessään. Tästä asti Dresdenin historia on erittäin vaiheikas: toisaalta kaupunkiin rakennettiin maailmallakin tunnettuja rakennuksia ja puistoalueita, toisaalta kaupunki kärsi usein osallisuudesta lähes kaikkiin suuriin eurooppalaisiin sotiin.

Vuoden 1685 suurpalossa Dresdenin vanhakaupunki Elben pohjoispuolella tuhoutui täysin. Uudelleenrakennus kesti vuosikymmeniä, ja vasta vuodelta 1732 on maininta valmistumisesta ”uutena kuninkaallisena kaupunkina”. Tämän vuoksi aluetta kutsutaan nykyisin Neustadtiksi, ”uudeksi kaupungiksi”. August II:n hallituskaudella Dresden saavutti merkityksensä kulttuurikaupunkina. Vuonna 1745 kaupunki joutui ensimmäistä kertaa Preussin haltuun. Näin tapahtui myös myöhemmin, seitsenvuotisen sodan aikana, 1756. Itävaltalaisten joukkojen saapuessa preussilainen kuvernööri antoi polttaa osia kaupungista.

Friedrich Schiller kirjoitti teoksensa Oodi ilolle vuonna 1785 Dresdenissä.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Dresdenin pommitukset

Vanhan kulttuurikaupungin merkitys toisessa maailmansodassa oli Saksalle suhteellisen vähäinen, johtuen kaupungin vähäisestä teollisesta toiminnasta. Kaupungissa olikin suhteessa paljon sotavankeja ja vähän sotilaita. Tästä huolimatta liittoutuneet aloittivat Dresdenin pommitukset sodan loppuvaiheilla, 13. helmikuuta 1945. Kaupunki tuhoutui pommituksissa lähes täysin. Pommitukset herättivät paljon keskustelua, joidenkin tulkitessa nämä sotilaalliset toimet Dresdenissä sotarikokseksi [5].

Kylmä sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen Dresden jäi Itä-Saksan puolelle ja Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dresden on tunnettu jo pitkään musiikkikaupunkina, ja siellä ovat vaikuttaneet useat tunnetut säveltäjät. Vaaliruhtinas Morits perusti vuonna 1548 Staatskapelle Dresdenin, joka on yksi maailman vanhimpia orkestereita. Varhaisia kaupungissa eläneitä säveltäjiä olivat muun muassa Heinrich Schütz ja Jan Dismas Zenelka. Carl Maria von Weber johti Dresdenin oopperaa vuodesta 1917 ja kirjoitti kaupungissa oopperan Taika-ampuja. Sen ensiesitys ei ollut kuitenkaan Dresdenissä, mutta esimerkiksi Richard Wagnerin kolmas ooppera Rienzi ja yhdeksän Richard Straussin oopperaa ensiesitettiin Semperoperassa. Kaupungissa ovat 1900-luvulla asuneet myös muun muuassa tenori Richard Tauber ja säveltäjä Sergei Rahmaninov. Staatskapelle kapellimestarina ovat toimineet monet 1900-luvun tunnetuimmista kapellimestareista.[6]

Kuvataiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dresden on ollut kuvataiteissa kahden merkittävän saksalaisen taidesuuntauksen keskuksena. Saksalaisen romantiikan ajan maalari Caspar David Friedrich muutti Dresdeniin 1798 ja suuntautui kaupungissa erityisesti maisemamaalauksiin. Arkkitehtuuriopiskelijaryhmä, johon kuuluivat muun muassa Erich Heckel, Ernst Ludwig Kirchner ja Karl Schmidt-Rottluff, perusti Dresdrenissä Die Brücke -nimisen taiteilijaryhmän, jonka tarkoituksena oli luoda yhteys uusromantiikasta ekspressionismiin. Die Brückeä seurasi Dresdner Sezession.[7]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dresdenistä tulee jalkapalloseura Dynamo Dresden, joka pelaan 2. Bundesliigassa.

Kuvia Dresdenista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Germany: Census population citypopulation.de. Viitattu 4.10.2013.
  2. Pflanzenproduktion Agrikultur Dresden. Viitattu 4.10.2013.
  3. YLE uutiset: Dresden pyyhittiin maailmanperintölistalta, 25.6.2009, haettu 25.6.2009
  4. a b Dresden Encyclopedia Britannica. Viitattu 4.10.2013.
  5. Time - Europe: Then And Now Time
  6. Burford, s. 20–23.
  7. Burford, s. 25–26.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dresden.