Niue

Wikipedia

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: kieli suurelta osin kymmenvuotiaan tasoista, lisäksi asioita käsitellään väärien otsikoiden alla

Niue

Motto: Xxxxx
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
Viralliset kielet	niue ja englanti
Pääkaupunki	Alofi
Hallitsija	Elisabeth II
Kenraalikuvernööri	Toge Talagi
Pinta-ala  - Yhteensä  - % vettä	Sijalla 186 260 km² Ei merkittävästi
Väkiluku  - Yhteensä (2009)  - Tiheys	Sijalla 193 1 390 5,35/km2
Perustaminen  - Päiväys	Niuen perustuslaki 19. lokakuuta 1974
Rahayksikkö	Uuden-Seelannin dollari
Aikavyöhyke	UTC -11 (Kesäaika ei käytössä)
Kansallislaulu	ei ole
Internet-verkkotunnus	.nu
Kansainvälinen suuntanumero	683

Niue on saari eteläisellä Tyynessämeressä, 2 400 kilometriä Uudesta-Seelannista koilliseen Tongan, Samoan ja Cookinsaarten muodostamassa kolmiossa. Se on itsehallinnollinen Uuden-Seelannin liitännäisvaltio.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Maantiede 4 Talous 5 Väestöjakauma 6 Kulttuuri 7 Merkittävimmät luonnonvarat 8 Merkittävimmät vientituotteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Niuen historia

Kapteeni James Cook havaitsi Niuen 1774 ja käytti siitä nimitystä Savage Island (Villien saari), koska hänen saapuessaan punahampaiset alkuasukkaat heittelivät hänen miehistöään kivillä. Häntä ei päästetty saarelle. Saaren maine vihamiehisenä kesti pitkään, 19 vuosisataan asti. Vuonna 1846 Britanniasta saapuneet lähetyssaarnaajat hyväksyttiin vähitellen ja elämäntapa muutui pian 1850-luvulla. Alkuasukkaat rakensivat kirkkoja ja muuttivat asumaan pyhäkköjen ympärille. Seuraavina vuosikymmeninä orjakauppiaat orjuuttivat suuren osan väestöstä tuhoten paikallisia kyläyhteisöjä. Saari oli jonkin aikaa Britannian protektoraatti, kunnes Uusi-Seelanti otti sen haltuunsa 1901. Uuden-Seelannin parlamentti myönsi saarelle itsehallinnon vuoden 1974 perustuslain perusteella ja saarelaisista tuli Uuden-Seelannin kansalaisia.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Niuen politiikka

Niuen tasavalta on itsehallinnollinen Uuden-Seelannin liitännäisvaltio (Uuteen-Seelantiin vapaasti assosioitunut itsehallintoalue). Sisäpolitiikka on täysin Niuen omassa hallinnassa, mutta Uusi-Seelanti vastaa ulkopolitiikasta ja puolustuksesta. Uudella-Seelannilla ei kuitenkaan ole sen perusteella mitään oikeuksia, vaan se voi käyttää valtaa vain Niuen hallituksen pyynnöstä. Niuella ei ole omaa armeijaa.

Niuen perustuslaki määrittelee maan korkeimmaksi johtajaksi Uuden-Seelannin kuningattaren (nykyisin Elisabet II), jota edustaa Uuden-Seelannin kenraalikuvernööri. Normaalitilassa asioista kuitenkin päättää Niuen pääministerin alaisuudessa toimiva hallitus, jossa on kolme muuta ministeriä. Ministereiden on oltava Niuen lakiasäätävän kansankokouksen jäseniä.

Kansankokous koostuu 20 demokraattisesti valitusta jäsenestä, joista kylien valitsijakunnat valitsevat 14. Loput kuusi valitaan muuten samoin, paitsi että kutakin paikkaa varten yhdistetään useita vaalipiirejä. Äänestäjien on oltava sellaisia Uuden-Seelannin kansalaisia, jotka ovat asuneet Niuella vähintään kolme kuukautta. Ehdokkaiden on täytynyt olla äänestyskelpoisia Niuella 12 kuukautta. Puhemies valitaan edustajien joukosta.

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Niuen maantiede

Niue sijaitsee eteläisellä Tyynellämerellä Tongasta itään. Se on maailman suurimpia korallisaaria. Niuen maasto koostuu rannikon kalkkikivijyrkänteistä ja tasangosta keskellä saarta. Saarella vallitsee trooppinen ilmasto; sadekausi kestää marraskuusta huhtikuuhun.

Sijainti: 19° 02′ S, 169° 52′ W

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Niuen talous

Niuen talous on riippuvainen Uuden-Seelannin antamasta avusta. Hallitus kuluttaa usein enemmän kuin saa varoja, ja erotus katetaan Uuden-Seelannin myöntämillä varoilla, joilla maksetaan virkamiesten palkat. Maataloutta harjoitetaan pääasiassa omaan käyttöön, joskin jotakin viljellään myös vientiin. Teollisuustuotanto on pienimuotoista elintarviketeollisuutta. Lähinnä jatkokäsitellään passiohedelmää, limettiöljyä, hunajaa ja kookospähkinöitä. Saarella tuotetaan lisäksi lautatavaraa. Saarella on myös pienimuotoista käsityöteollisuutta. Saarella käy myös matkailijoita, mutta se ei ole merkittävää, sillä pääsatamaan Alofille ei mahdu isoja valtamerialuksia ja joten on lennettävä 600 km luoteeseen Länsi-Samoalle ja mentävä sieltä yksityislentokoneella Niuelle. Silti matkailu elinkeino on nousussa. Työ mahdollisuudet ovat niukat ja useat joutuvat muuttamaan Uuteen-Seelantiin kouluun ja työharjoitteluun. Rahayksikkö on Uuden-Seelannin dollari.

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Niuen väestöjakauma

Väestö on pääosin polynesialaista. Valtauskonto on kristinusko, erityisesti protestanttisuus. 95 prosenttia väestöstä on lukutaitoisia. Pääkaupunki on Alofi. Asukkaita on 2 100 ja se on laskussa. Lukutaitoisuus on 95 %. Viisi 6 osaa väestöstä työskentelee ja asuu Uudessa-Seelannissa.

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Niuen kulttuuri

Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kala
• uraani

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• postimerkit
• kookospalmutuotteet
• hedelmät

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Niue Wikitravelissa (englanniksi)
• Maailma nykyään Tieteen kuvalehden hakuteos (kirjasarja)
• Georghraphica, maailmankartasto maat kansat