Niue

Niue
lippu vaakuna
Valtiomuoto	Uuden-Seelannin liitännäisvaltio
Kuningatar	Elisabet II
Pääministeri	Toke Talagi
Pääkaupunki	Alofi 19°01′S, 169°55′W
Pinta-ala
– yhteensä	260 km² (sijalla 211)
– josta sisävesiä	0
Väkiluku (2011)	1 311 (sijalla 234)
– väestönkasvu	-0,032 % (2011)
Viralliset kielet	englanti
Valuutta	Uuden-Seelannin dollari (NZD)
BKT (2003)	sijalla 226
– yhteensä	10,01 miljoonaa USD
– per asukas	USD
HDI (2002)	0,774 (sijalla )
Aikavyöhyke	UTC-11
Itsenäisyys – Hallinnollinen asema Uuden-Seelannin alueena	19. lokakuuta 1974
Lyhenne	NU
Kansainvälinen suuntanumero	++683
Motto	-
Kansallislaulu	Ko e Iki he Lagi

Niue on itsehallinnollinen saarivaltio, joka sijaitsee Polynesiassa Tyynellä valtamerellä. Se on käytännössä itsenäinen, mutta pitää yllä perustuslaillisia yhteyksiä Uuteen-Seelantiin. Uusi-Seelanti vastaa esimerkiksi maan puolustuksesta ja ulkopolitiikasta. Niuen pääkaupunki on Alofi. Asukkaita Niuella oli vuoden 2011 arvion mukaan 1 311.

Maantiede

Niuen kartta.

Niue on yksi maailman suurimmista merestä nousseista koralliatolleista. Niuella ei ole yhtään jokea, mutta sen huokoisen kalkkikivisen kallioperän takia saarella on suuret pohjavesivarannot. Niue sijaitsee Tongan syvänteen reunalla ja meri syvenee nopeasti vain 50 metrin päässä rannikosta. Niuen aluevesillä sijaitsee kolme koralliriuttaa nimeltä Beveridge, Antiope ja Haran. Saaren linnustoon kuuluu muun muassa luhtakana, tiirat ja papukaijat. Kotoperäisiin nisäkäslajeihin kuuluvat rotta ja hedelmälepakko. Vuoden 2004 syklonin jälkeen lintuja ja lepakoita on ruokittu ihmisten toimesta. Saaren itäosassa sijaitsee metsänsuojelualue.

Ilmasto

Alofin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 28 29 28 27 26 26 25 25 26 26 27 28 Ø 26,8 Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 23 24 24 23 22 21 20 20 21 21 22 23 Ø 22 Sadanta (mm) 260 250 300 200 130 80 90 100 100 120 140 190 Σ 1 960 L ä m p ö t i l a 28 23 29 24 28 24 27 23 26 22 26 21 25 20 25 20 26 21 26 21 27 22 28 23 S a d a n t a 260 250 300 200 130 80 90 100 100 120 140 190 Lähde:

Historia

Niue asutettiin ensimmäisen kerran noin 1 000 Tongalta ja Samoalta käsin. Ensimmäinen eurooppalainen Niuella oli kapteeni James Cook, joka yritti rantautua saarelle vuonna 1774. Paikalliset suhtautuivat kuitenkin tulijaan vihamielisesti ja Cook lähti rantautumatta saarelle. Saamansa vastaanoton takia hän antoi saarelle nimeksi Savage Island eli Villien saari. Ensimmäinen lähetyssaarnaaja saarella oli London Missionary Societyyn kuulunut John Williams vuonna 1830, mutta LMS vakiinutti asemansa vasta kun se sijoitti vuonna 1846 saarelle Samoalla kristinuskoon kääntyneen niuelaisen nimeltä Peniamina. Vuonna 1900 saaresta tuli Britannian siirtomaa, mutta jo seuraavana vuonna se annettiin Uudelle-Seelannille. Vallanvaihdosta tehtäessä saarelaisten mielipidettä ei kyselty ja Uuden-Seelannin aikeet liittää saari Cookinsaariin herätti protesteja. Vaatimukset itsehallinnosta lisääntyivät toisen maailmansodan jälkeen, mutta ne eivät heti ottaneet tuulta alleen, sillä Niue on taloudellisesti riippuvainen Uudesta-Seelannista. Saari sai kuitenkin itsehallinnon Uudesta-Seelannista vuonna 1974 ja samassa yhteydessä saaren asukkaat saivat Uuden-Seelannin kansalaisuuden. Vuonna 2004 sykloni Heta teki suurta tuhoa saarella.

Politiikka

Niue on itsehallinnollinen Uuden-Seelannin liitännäisvaltio (Uuteen-Seelantiin vapaasti assosioitunut itsehallintoalue). Sisäpolitiikka on täysin Niuen omassa hallinnassa, mutta Uusi-Seelanti vastaa ulkopolitiikasta ja puolustuksesta. Maan päämiehenä toimii virallisesti kuningatar Elisabet II. Nykyinen pääministeri Toke Talagi astui virkaansa vuonna 2008 ja uusi paikkansa vuonna 2011 pidetyssä äänestyksessä. Maassa on kabinetti, johon kuuluu pääministerin lisäksi kolme muuta ministeriä. Pääministerin valitsee 20-henkinen lakiasäätävä kokous, jonka jäsenet valitaan yleisellä vaaleilla. Lakiasäätävän kokouksen edustajat eivät edusta puolueita, vaan ovat kaikki itsenäisiä.

Talous

Suurta tuhoa Niuella aiheuttanut sykloni Heta NASA:n sateeliittikuvassa.

Vuoden 2003 arvion mukaan Niuen bruttokansantuote oli 10,01 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä teki henkilöä kohden 5 800 dollaria. Talouden ongelmia ovat maan eristäytyneisyys ja pieni väestö, sekä vähäiset luonnonvarat. Niue saa vuosittain taloudellista apua Uudesta-Seelannista noin 6 000 henkilöä kohden. Taloudellista riippuvuutta ulkomailta tulevasta avusta on lisännyt etenkin vuoden 2004 sykloni. Vuonna 2004 maahan tuotiin noin 9,038 miljoonan yhdysvaltain dollarin edestä samaan aikaan kun vientiä oli 201 400 dollarin edestä.

Väestö

Nieulainen koululuokka

CIA:n julkaiseman The World Factbookin mukaan Niuella asui vuonna 2011 arviolta 1 311 henkilöä. Suurin etninen ryhmä on niuelaiset, jotka muodostavat 78,2 % väestöstä. Muita ryhmiä ovat multa Polynesian saarilta tulleet (10,2 %), eurooppalaiset (4,5 %), puolirotuiset (3,9 %) ja aasialaiset (0,2 %). 3 % taustasta ei ollut tietoa. 61,1 % väestöstä kuului Ekalesia Niue-kirkkoon. Muita uskontokuntia ovat katolilaiset (7,2 %), Jehovan todistajat (2,4 %), adventistit (1,4 %) ja muut (8 %). 1,9 % väestöstä ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Saaren virallinen kieli on englanti, minkä lisäksi asukkaat puhuvat niuea. Uudessa−Seelannissa asuu enemmän niuelaisia kuin itse Niuen saarella. Vuonna 2006 maassa asui 4 851 Niuella syntynyttä ja 22 476 etnistä niuelaista.

Lähteet

• Lonely Planet Rarotonga & the Cook Islands. Lonely Planet Publications, 1998. ISBN 0864425538. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Niue Wikitravelissa (englanniksi)
• Niuen hallinnon virallinen kotisivu
• Maailma nykyään Tieteen kuvalehden hakuteos (kirjasarja)

Oseanian valtiot