Niue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Niue
Flag of Niue.svg Public Seal of Niue.svg
lippu vaakuna

Niue on the globe (Polynesia centered).svg

Valtiomuoto Uuden-Seelannin liitännäisvaltio

Kuningatar Elisabet II

Pääministeri Toke Talagi

Pääkaupunki Alofi
19°01′S, 169°55′W

Pinta-ala
– yhteensä 260 km² (sijalla 211)
– josta sisävesiä 0

Väkiluku (2011) 1 311 (sijalla 234)
– väestönkasvu -0,032 % (2011)

Viralliset kielet englanti

Valuutta Uuden-Seelannin dollari (NZD)

BKT (2003) sijalla 226
– yhteensä 10,01 miljoonaa USD
– per asukas USD

HDI (2002) 0,774[1] (sijalla )

Aikavyöhyke UTC-11

Itsenäisyys
– Hallinnollinen asema Uuden-Seelannin alueena

19. lokakuuta 1974

Lyhenne NU

Kansainvälinen
suuntanumero
++683

Motto -

Kansallislaulu Ko e Iki he Lagi

Niue on itsehallinnollinen saarivaltio, joka sijaitsee Polynesiassa Tyynellä valtamerellä. Se on käytännössä itsenäinen, mutta pitää yllä perustuslaillisia yhteyksiä Uuteen-Seelantiin. Uusi-Seelanti vastaa esimerkiksi maan puolustuksesta ja ulkopolitiikasta. Niuen pääkaupunki on Alofi. Asukkaita Niuella oli vuoden 2013 arvion mukaan 1 229.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niuen kartta.

Niue on yksi maailman suurimmista merestä nousseista koralliatolleista. Niuella ei ole yhtään jokea, mutta sen huokoisen kalkkikivisen kallioperän takia saarella on suuret pohjavesivarannot. Niue sijaitsee Tongan syvänteen reunalla ja meri syvenee nopeasti vain 50 metrin päässä rannikosta. Niuen aluevesillä sijaitsee kolme koralliriuttaa nimeltä Beveridge, Antiope ja Haran. Saaren linnustoon kuuluvat muun muassa luhtakana, tiirat ja papukaijat. Kotoperäisiin nisäkäslajeihin kuuluvat rotta ja hedelmälepakko.selvennä Vuoden 2004 syklonin jälkeen ihmiset ovat ruokkineet lintuja ja lepakoita.[3] Saaren itäosassa sijaitsee metsänsuojelualue[4].

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alofin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 28 29 28 27 26 26 25 25 26 26 27 28 ka. 26,8
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 23 24 24 23 22 21 20 20 21 21 22 23 ka. 22
Sadanta (mm) 260 250 300 200 130 80 90 100 100 120 140 190 Σ 1 960
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
28
23
29
24
28
24
27
23
26
22
26
21
25
20
25
20
26
21
26
21
27
22
28
23
S
a
d
a
n
t
a
260
250
300
200
130
80
90
100
100
120
140
190


Lähde: [5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niue asutettiin ensimmäisen kerran vuoden 1 000 tienoilla Tongalta ja Samoalta käsin. Ensimmäinen eurooppalainen Niuella oli kapteeni James Cook, joka yritti rantautua saarelle vuonna 1774. Paikalliset suhtautuivat kuitenkin tulijaan vihamielisesti ja Cook lähti rantautumatta saarelle. Saamansa vastaanoton takia hän antoi saarelle nimeksi Savage Island eli Villien saari. Ensimmäinen lähetyssaarnaaja saarella oli London Missionary Societyyn kuulunut John Williams vuonna 1830, mutta LMS vakiinnutti asemansa vasta kun se sijoitti vuonna 1846 saarelle Samoalla kristinuskoon kääntyneen niuelaisen nimeltä Peniamina. Vuonna 1900 saaresta tuli Britannian siirtomaa, mutta jo seuraavana vuonna se annettiin Uudelle-Seelannille. Vallanvaihdosta tehtäessä saarelaisten mielipidettä ei kyselty ja Uuden-Seelannin aikeet liittää saari Cookinsaariin herätti protesteja. Vaatimukset itsehallinnosta lisääntyivät toisen maailmansodan jälkeen, mutta ne eivät heti ottaneet tuulta alleen, sillä Niue on taloudellisesti riippuvainen Uudesta-Seelannista. Saari sai kuitenkin itsehallinnon Uudesta-Seelannista vuonna 1974 ja samassa yhteydessä saaren asukkaat saivat Uuden-Seelannin kansalaisuuden. Vuonna 2004 sykloni Heta teki suurta tuhoa saarella.[6]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niue on itsehallinnollinen Uuden-Seelannin liitännäisvaltio (Uuteen-Seelantiin vapaasti assosioitunut itsehallintoalue). Sisäpolitiikka on täysin Niuen omassa hallinnassa, mutta Uusi-Seelanti vastaa ulkopolitiikasta ja puolustuksesta. Vuodesta 1952 maan päämiehenä on virallisesti toiminut kuningatar Elisabet II. Nykyinen pääministeri Toke Talagi astui virkaansa vuonna 2008 ja uusi paikkansa vuonna 2011 pidetyssä äänestyksessä. Maassa on kabinetti, johon kuuluu pääministerin lisäksi kolme muuta ministeriä. Pääministerin valitsee 20-henkinen lakiasäätävä kokous, jonka jäsenet valitaan yleisellä vaaleilla. Lakiasäätävän kokouksen edustajat eivät edusta puolueita, vaan ovat kaikki itsenäisiä.[2]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurta tuhoa Niuella aiheuttanut sykloni Heta NASA:n sateeliittikuvassa.

Vuoden 2003 arvion mukaan Niuen bruttokansantuote oli 10,01 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä teki henkilöä kohden 5 800 dollaria. Talouden ongelmia ovat maan eristäytyneisyys ja pieni väestö, sekä vähäiset luonnonvarat.[2] Niue saa vuosittain taloudellista apua Uudesta-Seelannista noin 6 000 dollaria henkilöä kohden[6]. Taloudellista riippuvuutta ulkomailta tulevasta avusta on lisännyt etenkin vuoden 2004 sykloni. Vuonna 2004 maahan tuotiin noin 9,038 miljoonan yhdysvaltain dollarin edestä samaan aikaan kun vientiä oli 201 400 dollarin edestä.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nieulainen koululuokka

CIA:n julkaiseman The World Factbookin mukaan Niuella asui vuonna 2011 arviolta 1 311 henkilöä. Suurin etninen ryhmä on niuelaiset, jotka muodostavat 78,2 % väestöstä. Muita ryhmiä ovat muilta Polynesian saarilta tulleet (10,2 %), eurooppalaiset (4,5 %), puolirotuiset (3,9 %) ja aasialaiset (0,2 %). 3 % taustasta ei ollut tietoa. 61,1 % väestöstä kuului Ekalesia Niue-kirkkoon. Muita uskontokuntia ovat katolilaiset (7,2 %), Jehovan todistajat (2,4 %), adventistit (1,4 %) ja muut (8 %). 1,9 % väestöstä ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Saaren virallinen kieli on englanti, minkä lisäksi asukkaat puhuvat niuea.[2] Uudessa−Seelannissa asuu enemmän niuelaisia kuin itse Niuen saarella. Vuonna 2006 maassa asui 4 851 Niuella syntynyttä ja 22 476 etnistä niuelaista.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lonely Planet Rarotonga & the Cook Islands. Lonely Planet Publications, 1998. ISBN 0864425538. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Niue - A Situation Analysis of Children, Women and Youth (PDF) Unicef. Viitattu 5.6.2011. (englanniksi)
  2. a b c d e Niue The World Factbook. CIA. Viitattu 14.7.2013. (englanniksi)
  3. Lonely Planet 2006, s. 359
  4. Lonely Planet 2006, s. 360
  5. Alofi, Niue Weatherbase. Viitattu 5.6.2011. (englanniksi)
  6. a b Lonely Planet 2006, s. 357
  7. Carl Walrond: Niueans - Facts and figures Te Ara - the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 8.6.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Niue.

Koordinaatit: 19°03′S, 169°55′W