Papukaijat
| Papukaijat | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sinikelta-ara (Ara ararauna) | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Alaheimoja | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
| |
Papukaijat (Psittacidae) ovat koukkunokkaisten lintujen heimo, jonka monia lajeja pidetään lemmikkeinä. Suosituimpia lemmikkilintuja lienevät undulaatti ja neitokakadu. Papukaijat tunnetaan yleisesti kyvystään matkia ihmisen puhetta.
Papukaijoihin kuuluu 85 sukua ja 364 lajia.[1] Suuri osa niistä elää tropiikissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Papukaijat ovat yleensä hyvin värikkäitä. Varsinkin isommilla linnuilla on hyvin voimakkaat värit. Papukaijan tunnusmerkki on käyrä, suuri ja voimakas nokka, jonka vuoksi niitä kutsutaan toisinaan koukkunokiksi. Jaloissa on neljä varvasta kussakin, joista kaksi osoittaa eteen ja kaksi taakse.
[muokkaa] Ravinto
Papukaijat ovat pääasiassa siementen syöjiä. Ne syövät myös pähkinöitä ja hedelmiä.
[muokkaa] Koko
Papukaijojen koot vaihtelevat paljon. Pienimmät papukaijat ovat jopa alle kymmenen senttimetrin pituisia (esim. ecuadorinaranen), suurimmat taas lähestulkoon metrin pituisia ja painavat yli kilon (esim. hyasinttiara).
[muokkaa] Levinneisyys
Papukaijoja elää luonnonvaraisina useimmissa lämpimissä maissa, muun muassa Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Länsi-Afrikassa. Suurin osa lajeista on kotoisin Australiasta ja Keski- ja Etelä-Amerikasta. Australiasta kotoisin olevilla pienillä linnuilla on usein miellyttävämpi ääni kuin muilla papukaijoilla.
[muokkaa] Aistit
Papukaijat ovat tarkkoja kuuntelemaan, myös niiden näköaisti on tarkka. Yleensä lintujen heikoin aisti on hajuaisti. Papukaijat kyllä "haistavat" huonon tai pilaantuneen ruuan, mutta jos sen ulkonäkö tai haju ei kerro pilaantumisesta, linnut maistavat sitä.
[muokkaa] Puhetaito
Papukaijat tunnetaan kyvystään matkia esimerkiksi ihmisen puhetta. Harmaapapukaija ja keltapääamatsoni ovat parhaita matkijoita, mutta kyky on myös hyvin yksilöllistä eivätkä kaikki yksilöt opi ollenkaan puhumaan.
[muokkaa] Suvut
[muokkaa] Lajeja, joilla on oma sukunsa
|
|
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 1. tammikuuta 2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
-
Siniotsa-amatsoni (Amazona aestiva), koiras
Sivulta puuttuu