Arat
| Arat | |
|---|---|
 Oikealla puna-ara, muut sinikelta-aroja |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Papukaijat Psittacidae |
| Alaheimo: | Psittacinae |
| Tribus: | Arini |
| Suku: |
Arat Ara Lacepede, 1799 |
| Katso myös | |
Arat (Ara) on suku Etelä-Amerikassa ja Keski-Amerikassa eläviä papukaijoja.
Arojen tunnusomaisena piirteenä on värikkyys ja pitkä pyrstö, sekä suuri "pähkinänsärkijä"-tyyppinen nokka. Niillä on yleensä jonkin kokoisia höyhenettömiä alueita naamassaan. Aitoaroja yhdistää myös niille tyypillinen ääntely. Arojen koko vaihtelee aina pienenpuoleisista pikkuaroista (Diopsittaca nobilis) (pituus pyrstön kanssa noin 30 senttimetriä) suurikokoisiin hyasinttiaroihin (Anodorhynchus hyacinthinus) joka on maailman papukaijalajeista kaikkein pisin: kokonaispituus on metrin paikkeilla.
Väritykseltään arat ovat vaihtelevia, mutta aina kirkasvärisiä: pikkuarat ovat yksi "värittömimmistä" omaten suurimmaksi osaksi tasaisen vihreän höyhenpuvun pienillä punaisilla laikuilla siivissä, sekä aroille tyypillisen paljaan, vaalean ihoalueen silmien ympärillä. Yksi värikkäimmistä on puna-ara (Ara macao), joka loistaa suurimmaksi osaksi kirkkaan punaisena ja omaa hämmästyttävän väriset siivet, joissa on keltaista, sinistä ja hieman vihreääkin.
Suurten arojen ääni voi olla korviavihlovan voimakas, ja olla vahvuudeltaan jopa 100 desibeliä. Kuten kaikki papukaijat, arat kykenevät tuottamaan myös hyvin hiljaisiakin ääniä. Arat eivät ole lintumaailman lahjakkaimpia puhujia, mutta saattavat nekin oppia puhumaan (tosin tämä on kaikilla papukaijoilla yksilöllistä).
Arojen sukuun kuuluu 8 elossa olevaa lajia. Pääasiassa saarissa eläneitä, sukupuuttoon kuolleita lajeja on suvussa useita.
Arat ovat Suomessakin kohtalaisen yleisiä lemmikkejä, ja yleisin ara lemmikkinä on sinikelta-ara (Ara ararauna), joka on noin 86 cm pitkä. Muut arat ovat lemmikkeinä huomattavasti harvinaisempia, eikä kasvattajiakaan ole Suomessa kovin monta.
Lajit (Ara)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bolivianara (Ara rubrogenys)
- Panamanara (Ara ambiguus)
- Puna-ara (Ara macao)
- Sinikelta-ara eli ararauna (Ara ararauna)
- Sinikurkkuara (Ara glaucogularis)
- Smaragdiara eli sotilasara (Ara militaris)
- Valkonaama-ara eli joikuara (Ara severus)
- Vihersiipiara (Ara chloropterus)
Sukupuuttoon kuolleita lajeja (Ara):
- Ara atwoodi
- Ara autocthones
- Ara erythrocephala
- Ara erythrura
- Ara gossei
- Ara guadeloupensis
- Ara martinicus
- Kuubanara (Ara tricolor)
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaijuli.fi[vanhentunut linkki]
- ITIS: Ara (englanniksi)
|