Vihersiipiara

Vihersiipiara
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes Heimo: Papukaijat Psittacidae Suku: Arat Ara Laji: chloropterus
Kaksiosainen nimi
Ara chloropterus Gray, 1859
Katso myös
Vihersiipiara Wikispeciesissä   Vihersiipiara Commonsissa

Vihersiipiara (Ara chloropterus), on arojen sukuun kuuluva papukaija.

Koko ja ulkonäkö

Vihersiipiaran kokonaispituus päästä pyrstön päähän on suurimmillaan noin 100 cm, ja siipien kärkiväli on suurimmillaan 125 cm luokkaa. Aikuinen painaa 1 250-1 700 grammaa. Höyhenpeitteensä vuoksi vihersiipiara sekoitetaan usein puna-araan, mutta niiden höyhenpeitteissä on eroja. Pää, niska, hartiat, rinta ja vatsa ovat punaisia, joskin silmiä ympäröivä lähes höyhenetön alue on pääasiassa valkoinen. Siivissä on vihreää, sinistä ja hiukan keltaista. Pyrstö on sininen ja punainen. Nokan ylempi osa on valkoinen ja alempi musta. Erään vihersiipiaran nokan puristusvoimaksi mitattiin 2000 psitä. Se voi katkaista nokallaan jopa normaalin puisen luudan kahtia. Nokan voimakkuus on kehittynyt vihersiipiaroille, jotta ne voivat avata jopa kaikkein kovimmatkin siementen kuoret.

Elinalueet

Vihersiipiarat elävät Etelä-Amerikan pohjoisosissa ja Väli-Amerikan keski- ja eteläosissa.

Lisääntyminen

Naaraspuoliset vihersiipiarat munivat yleensä 2-3 munaa puunkoloon tehtyyn pesään. Munia haudotaan noin 28 päivää ja poikaset tulevat lentokykyisiksi noin 90 päivän kuluttua kuoriutumisesta.

Lemmikkinä

Vihersiipiarat ovat suosittuja lemmikkejä, mutta ne ovat kalliita ostaa ja ylläpitää, vaativia ja erittäin kuuluvia ja meluisia. Ne ovat arvostettuja kauniin höyhenpeitteensä ja ystävällisyytensä omistajiaan kohtaan takia. Vihersiipiarat tarvitsevat suurehkon häkin.