Sinikelta-ara

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sinikelta-ara
Ara ararauna -Blue-and-yellow Macaw in a tree.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat Psittacidae
Alaheimo: Psittacinae
Tribus: Arini
Suku: Arat Ara
Laji: ararauna
Kaksiosainen nimi
Ara ararauna
Linnaeus, 1758
Levinneisyyskartta
Distribution Ara ararauna.svg
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sinikelta-ara Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sinikelta-ara Commonsissa

Sinikelta-ara eli ararauna (Ara ararauna) on arojen sukuun kuuluva papukaijalintu. Se on yksi suurimmista papukaijalajeista.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinikelta-ara on maailman suurimpia lentäviä papukaijoja. Sen keskimääräinen pituus on 80–90 cm (yleensä noin 86 cm) ja siipien kärkiväli yli 100 cm. Sinikelta-aran vatsa, siipien ja pyrstön alapuoli ovat keltaiset, selkä, pyrstön takaosa, siivet ja niska siniset, kaula musta, päälaki vihreä, silmien alue valkoinen ja silmän ympärillä on mustia juovia.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinikelta-araa tavataan Panaman itäosista Bolivian pohjoisosiin ja Kaakkois-Brasiliaan. Laji on hävinnyt Trinidad ja Tobagosta, jossa sitä aikanaan tavattiin. Carl von Linné kuvaili lajin holotyypin Pernambucosta saadusta näytteestä.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinikelta-ara elää vesialueita reunustavissa metsissä ja soisilla alueilla 500 metrin korkeuteen saakka.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinikelta-arat pesivät tavallisimmin katkenneiden palmujen koloissa ja munivat tavallisesti kaksi valkeaa munaa. Pesintä tunnetaan vankeudesta: vain naaras hautoo noin 25 päivää ja poikanen jättää pesän 13 viikon ikäisenä. Nuori lintu käy läpi sulkasadon ja puolivuotiaana sen erottaa aikuisesta arasta oikeastaan vain tummista silmistä.[3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinikelta-ara syö erilaisia lehtiä, siemeniä, hedelmiä ja pähkinöitä. Manun kansallispuistossa Perussa sen on todettu syövän ainakin kahtakymmentä eri kasvia, joista monet sisältävät ihmiselle -mutta eivät ilmeisesti sille- myrkyllisiä tai pahanmakuisia yhdisteitä. Häkkilintuna sille voi syöttää papukaijan siemenseosta, viherravintoa, hedelmiä ja pähkinöitä. Sinikelta-arat ja muut arat kerääntyvät usein syömään mineraalipitoista maata, mikä saattaa auttaa ravintokasvien vaarallisten yhdisteiden neutraloimisessa, mutta myös mineraalivarojen täydentämien on olennainen osa savirinteillä käyntejä.

Uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinikelta-aran olemassaoloa uhkaavat elinympäristöjen tuhoutuminen ja runsas pyynti lemmikkikauppaa varten.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Ara ararauna IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 27.4.2014. (englanniksi)
  2. IBC (englanniksi)
  3. Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8