Niuen kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Niue
Oma nimi ko e vagahau Niuē
Tiedot
Alue Niue, Cookinsaaret, Tonga, Uusi-Seelanti
Virallinen kieli Niue
Puhujia 8 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2 niu
ISO 639-3 niu

Niue on austronesialainen kieli, jonka läheisin sukulaiskieli on tonga.

Puhujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niuea puhuu äidinkielenään noin 8 000 ihmistä.lähde? Heistä noin 1311 asuu Niuen saarella.lähde? Loput puhujat elävät muun muassa Tongalla, Uudessa-Seelannissa ja Cookinsaarilla. Suurin osa Niuella asuvista niuen puhujista puhuu toisena kielenään englantia.

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niuea kirjoitetaan useimmiten latinalaisilla aakkosilla. Niuessa on kymmenen konsonanttia /p t k m n ŋ f h l v / sekä viisi lyhyttä vokaalia /i e a o u/ ja viisi pitkää vokaalia /i: e: a: o: u:/. Kirjain g äännetään ŋ-äänteenä.

Niuen lainatessa sanoja englannista ne sopeutetaan niuen äännerakenteeseen. Esimerkiksi radio on letio, koska niuessa ei ole r-äännettä. Linja-auto on pasi (< bus) ja tynnyri talam (< drum).

Niuen sanoja: magafaoa (perhe), to feleveia (tervehdys), faiaoga (opettaja), matua taane (isä), palia (kukkula), moana (meri).

Luokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niue kuuluu austronesialaisten kielten malaijilaispolynesialaiseen kieliryhmään. Yhdessä tongan kanssa niue muodostaa tongalaiset kielet.

Murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niue jakautuu kahteen murteeseen. Ne ovat motu ja tafiti. Motu on vanhempi murre ja sitä puhutaan Pohjois-Niuella. Tafitia puhutaan Etelä-Niuella. Murteiden suurimmat erot ovat sanastossa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samoalta tulleet lähetyssaarnaajat toivat kirjoituksen Niuelle. Raamattu julkaistiin niueksi ensimmäistä kertaa vuonna 1904.

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niuen sanajärjestys on VSO (verbi-subjekti-objekti), kuten sen lähimmässä sukulaiskielessä tongassa.

Numeraalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niuen kielen numerot yhdestä kymmeneen ovat:

  • taha (yksi)
  • ua (kaksi)
  • tolu (kolme)
  • fa, (neljä)
  • lima (viisi)
  • ono (kuusi)
  • fitu (seitsemän)
  • valu (kahdeksan)
  • hiva (yhdeksän)
  • hogofulu (kymmenen)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]