Maorin kieli

Maori
Omakielinen nimi	te reo Māori
Tiedot
Alue	Uusi-Seelanti
Virallinen kieli	Uusi-Seelanti
Puhujia	Uusi-Seelanti 130 000 Australia 5000
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	austronesialaiset kielet
Kieliryhmä	polynesialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	mi
ISO 639-2	mri
ISO 639-3	mri
Ohje

Maori on austronesialainen kieli, jota puhuvat äidinkielenään Uuden-Seelannin alkuasukkaat, maorit. Maori kuuluu polynesialaisten kielten ryhmään. Sen läheisimpiä sukulaiskieliä ovat rarotonga ja tuamotu. Maorin kielellä on noin 100 000 äidinkielistä puhujaa, joista useimmat ovat kaksikielisiä, toisen kielen ollessa Uuden-Seelannin pääkieli englanti. Samaisesta syystä englannin kielen vaikutus maorin kieleen on varsin voimakas.

Historia

Polynesialaiset saapuivat Uuteen-Seelantiin 1300-luvulla. Maorin kieli kehittyi enimmäkseen eristyksissä aina 1800-luvulle saakka, jolloin eurooppalaiset siirtolaiset alkoivat muuttaa maahan. 1860-luvulla maorista tuli vähemmistökieli ja vuonna 1880 sen käyttö maorien kouluissa kiellettiin. Toiseen maailmansotaan asti suurin osa maoreista puhui maoria äidinkielenään, sodan jälkeen alkaneen kaupungistumisen jälkeen kielen käyttö väheni. Maorista tuli virallinen kieli vasta vuonna 1987.

Levinneisyys

Yli 100 000 henkilöä, lähinnä etnisiä maoreja, puhuu maorin kieltä sujuvasti. Vuoden 2006 tilastojen mukaan 131 613 maoria ilmoitti pystyvänsä sujuvaan keskusteluun maorin kielellä. Maorin kielen puhujat muodostivat siis 4,2 % Uuden-Seelannin väestöstä. Noin 8000 maoria puhuu vain maorin kieltä, useimmat maorit ovat kaksikielisiä. Kielellä on lisäksi noin 5000 puhujaa Australiassa sinne muuttaneiden maorien keskuudessa.

Äänteet

Maorin kielessä on kymmenen konsonanttia ja viisi vokaalia.

Vokaalit

ā, a, ē, e, ī, i, ō, o, ū, u

Konsonantit

p, t, k, m, n, ng, wh, r, h, w

Kirjoitusjärjestelmä

Maorin kieltä kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin.

Sanasto

Esimerkkejä maorinkielisistä sanoista suomenkielisine vastineineen:

• hiku = häntä

• huti = vetää

• moana = meri, valtameri

• motu = saari

• oho = hämmästys

• pai = hyvä

• toto = veri

• uaua = lihas

• ūpoko = pää

• wae = jalka

Numerot yhdestä kymmeneen (järjestyksessä): tahi, rua, toru, whā, rima, ono, whitu, waru, iwa, tekau.

Lähteet

• Aulis J. Joki: Maailman kielet, SKS Tietolipas 45, Juva 1984.
• Rafael del Moral: Diccionario Espasa Lenguas del Mundo, Editorial Espasa Calpe, S.A., Madrid 2002.
• Peter Gossage: The Fish of Maui – Te ika a Maaui, Weldon Publishing, Uusi-Seelanti 1992.

Viitteet

Austronesialaiset kielet

'auhelawa | aceh | abadi | abung | adonara | alune | anuta | badui | bali | belait | bugi | buru | cebu | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela | yap