Niger
Wikipedia
| République du Niger | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||||||
| Presidentti Pääministeri |
Tandja Mamadou Seyni Oumarou |
||||||
| Pääkaupunki | Niamey |
||||||
| Muita kaupunkeja | Zinder | ||||||
| Pinta-ala – josta sisävesiä |
1 267 000 km² (sijalla 22) ei merkittävästi |
||||||
| Väkiluku (2005) – väestötiheys – väestönkasvu |
11 665 937 (sijalla 69) 9 / km² 2,92 % (2006) |
||||||
| Viralliset kielet | ranskan kieli | ||||||
| Valuutta | CFA-frangi (XOF) | ||||||
| BKT (2005) – yhteensä – per asukas |
sijalla 134 10,2 miljardia USD 900 USD |
||||||
| HDI (2003) | 0,281 (sijalla 177) | ||||||
| Elinkeinorakenne | maatalous 39 %, palvelut 44 %, teollisuus 17 % BKT:sta |
||||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+1 ei käytössä |
||||||
| Itsenäisyys – Ranskasta |
3. elokuuta 1960 |
||||||
| Lyhenne Maatunnus |
NE ajoneuvot: RN lentokoneet: 5U |
||||||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+227 | ||||||
| Motto | Fraternité, Travail, Progrès (Veljeys, työ, edistys) | ||||||
| Kansallislaulu | La Nigérienne | ||||||
Nigerin tasavalta eli Niger on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Nigeria, Tšad, Libya, Algeria, Mali, Burkina Faso ja Benin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Pääartikkeli: Nigerin historia
Nigerin historia alkaa Kanem-Bornun keisarikunnasta, joka oli alueella vallassa ensimmäisen vuosituhannen päättyessä ja uudestaan 1500-luvulla. Näihin aikoihin hausa-klaanit muuttivat alueelle Nigeriasta. Sulttaanit valvoivat alueen poikki kulkevia karavaaneja, ja tekivät menestyksekästä kauppaa orjilla ja kaivostuotteilla. Sulttaanien valta päättyi 1898, kun Nigeristä tuli Ranskan siirtomaa.
Niger itsenäistyi 1960. Maan ensimmäiseksi presidentiksi tuli Hamani Diori. Häntä arvostettiin maailmalla ulkopolitiikkansa johdosta, mutta kotimaassaan häntä syytettiin oman maan asioiden unohtamisesta ja hallituksen korruptoitumisesta. Upseerit kaappasivat Sahelin kuivuuskatastrofin aikana vallan vuonna 1974. Vallankaappauksen johtaja Seyni Kountché nimitettiin maan uudeksi presidentiksi. Hänen hallintonsa vakautti maata ja sai aikaan jopa pientä talouskasvua. Se päättyi 1980-luvun alussa jälleen uuteen kuivuuskauteen. Libyan kanssa välit olivat huonot ja sitä syytettiin Nigerin horjutuksesta; maiden rajalla oli jopa aseellinen välikohtaus.
Seyni Kountché kuoli vuonna 1987. Hänen seuraajansa Ali Saibou aloitti vallan siirtämisen sivilleille. Maa sai uuden perustuslain vuonna 1989. 1990- luvun alukupuoliskolla maata koettelivat opiskelijalevottomuudet ja Tuaregien kapina.
[muokkaa] Politiikka
Pääartikkeli: Nigerin politiikka
Itsenäisyyden aikana on ollut useita vallankaappauksia. Huhtikuussa 1999 henkivartijat ampuivat silloisen presidentin. Marraskuun 1999 melko rauhallisissa vaaleissa nousi valtaan presidentti Tandja Mamadou, ja hänet valittiin toiselle kaudelle 2004. Talousongelmien takia maassa on edelleen poliittisesti levotonta. Maanviljelijöiden ja paimentolaisten elintapojen välillä on jännitteitä varsinkin kuivina vuosina. Paimentolaisina elävät tuaregit kokevat tulevansa syrjityiksi ja kapinoivat.
[muokkaa] Maantiede
Pääartikkeli: Nigerin maantiede
Niger jakautuu seitsemään departementtiin (departement):
Lisäksi pääkaupunki Niamey muodostaa oman pääkaupunkialueensa.
Kaksi kolmasosaa Nigerin pinta-alasta on Saharan autiomaata, ja loppu kuuluu Sahelin alueeseen. Nigerin vilja-aitta on pieni kaistale maan etelärajalla. Suurin osa väestöstä asuu maan eteläosissa.
[muokkaa] Talous
Pääartikkeli: Nigerin talous
Nigerin talous on kriisissä. Talouskasvun sijasta talous hiipuu, viljelykelpoisen maan osuus pienenee, uraanista saatavat vientitulot pienenevät. YK:n listoilla Niger on maailman toiseksi kehittymättömin maa. 2005 Nigerin ruokatilanne on erityisen huono vuoden 2004 loppupuolen kuivuuden sekä heinäsirkkatuhojen takia. YK arvioi 3,6 miljoonan ihmisen kärsivän nälänhädästä. G8-kokouksessa käsiteltiin asiaa.
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
Akoutan ja Arlitin uraanikaivokset ovat eräitä maailman suurimmista. Yhdessä ne tuottavat noin 7 % maailman uraanista.
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
[muokkaa] Väestöjakauma
Pääartikkeli: Nigerin väestöjakauma
Nigerin virallinen kieli on ranska ja paikallisia kieliä hausa, djerma, fula ja tamashek. Suurimmat väestöryhmät ovat hausat 55 %, djerma-songhait 22 %, fulat 10 %, tuaregit 8 % ja berberit 4 %.
[muokkaa] Kulttuuri
-
Pääartikkeli: Nigerin kulttuuri
Nigerläisistä 17,6 prosenttia (9,8 % naisista) on lukutaitoisia (2003).[1] 80% on muslimeita, noin 4% animisteja. Saharan paimentolaisheimot ylläpitävät vanhoja kulttuuriperinteitä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Tilastokeskus: Maailma numeroina (luettu 30.10.2007)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Allafrica -uutispalvelu englanniksi
- Lonely Planet
| Pohjois-Afrikka : Algeria · Egypti · Libya · Marokko · Mauritania · Sudan · Tunisia · Kiistanalaiset alueet: Länsi-Sahara |
|
| Länsi-Afrikka : Benin · Burkina Faso · Gabon · Gambia · Ghana · Guinea · Guinea-Bissau · Kamerun · Kap Verde · Kongon tasavalta · Liberia · Mali · Norsunluurannikko · Niger · Nigeria · Päiväntasaajan Guinea · São Tomé ja Príncipe · Senegal · Sierra Leone · Togo | |
| Keski-Afrikka : Burundi · Keski-Afrikan tasavalta · Kongon demokraattinen tasavalta · Ruanda · Tšad | |
| Itä-Afrikka : Djibouti · Eritrea · Etiopia · Kenia · Seychellit · Somalia · Tansania · Uganda | |
| Etelä-Afrikka : Angola · Botswana · Etelä-Afrikan tasavalta · Komorit · Lesotho · Madagaskar · Malawi · Mauritius · Mosambik · Namibia · Swazimaa · Sambia · Zimbabwe Epäitsenäiset alueet: Mayotte · Réunion · Saint Helena |
| Eurooppa: Turkki · Albania Lähi-itä: Syyria · Libanon · Palestiina · Irak · Kuwait · Bahrain · Qatar · Jordania · Jemen · Saudi-Arabia · Arabiemiirikunnat Aasia: Iran · Malesia · Indonesia · Tadžikistan · Bangladesh · Pakistan · Malediivit · Brunei · Afganistan · Uzbekistan · Kazakstan · Kirgisia · Azerbaidžan Afrikka: Marokko · Algeria · Tunisia · Libya · Egypti · Sudan · Komorit · Tšad · Niger · Mali · Mauritania · Senegal · Gambia · Guinea-Bissau · Guinea · Sierra Leone · Norsunluurannikko · Benin · Togo · Nigeria · Gabon · Kamerun · Uganda · Mosambik · Somalia · Djibouti Etelä-Amerikka: Guyana · Suriname Ehdokasmaat: Intia · Filippiinit Liitännäis- ja tarkkailijavaltiot: Bosnia ja Hertsegovina · Keski-Afrikan tasavalta · Thaimaa · Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta · Venäjä |

