Hausat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hausat
Hausawa
Haoussa
Ausa
Habe
Mgbakpa
Durbar.jpg
Kanon emiirin kunniavartiosto
Kokonaismäärä 30-35 miljoonaa
Asuinalue Nigerian lippu Nigeria
Nigerin lippu Niger
Ghana
Tšadin lippu Tšad
Saudi-Arabia Saudi-Arabia
Togon lippu Togo
Beninin lippu Benin
Burkina Fason lippu Burkina Faso
Norsunluurannikon lippu Norsunluurannikko
Sudanin lippu Sudan
Kieli (kielet) hausa, arabia, ranska, englanti, fulani
Uskonto (uskonnot) sunni islam

Hausat ovat länsiafrikkalainen kansa, joka asuu pääasiassa Nigerian pohjoisosissa ja Nigerin kaakkoisilla alueilla. Heitä asuu jonkin verran myös näiden naapurimaissa sekä vähäisessä määrin kaikkialla Länsi-Afrikassa. Hausat puhuvat afroaasialaisiin kieliin kuuluvaa hausan kieltä.

Hausojen etniseen ryhmään kuuluu nykyään noin 30 miljoonaa afrikkalaista, joista noin kaksi kolmasosaa Nigeriassa. Hausan kielen puhujien määrä on huomattavasti suurempi, sillä se on jo pitkään ollut yleisenä kauppakielenä laajalla alueella ympäröivissä maissa. Hausat ovat yksi Nigerian neljästä suuresta väestöryhmästä yhdessä fulanien, ibojen ja jorubojen kanssa. Samoin kuin toinen pohjoisnigerialainen kansanryhmä, fulanit, ovat hausat sunnalaisia muslimeita. Enimmäkseen islamilaisen Pohjois-Nigerian hausat ja fulanit ovat viime aikoina joutuneet vakaviin kiistoihin pääasiassa kristityn ja luonnonuskontoja tunnustavan Etelä-Nigerian väestöjen, tärkeimpinä jorubat ja ibot, kanssa. Hausojen keskuskaupunki on Kano.

Hausanaisia
Nigerian etniset ryhmät ja kieliryhmät

Hausa poikkeaa Nigerian muista pääkielistä, koska se on afroaasialainen (ennen käytettiin termiä haamilaiset kielet). Muut alueen suuret kielet kuuluvat Nigerin-Kongon kieliryhmään, eivätkä nämä kaksi suurryhmää ole sukua toisilleen. Hausat ovat jo pitkään olleet ahkeria kaupantekijöitä, mikä on vahvistanut heidän kielensä asemaa kaupan ja neuvottelujen kielenä. Hausan etuna on usein ollut sen sukulaisuussuhde koko Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä käytettäviin afroaasialaisiin kieliin. Arabien kanssa hausat solmivat jo varhain yhteyksiä, ja islam alkoi levitä Nigerin alueelle 1300-luvulla. Hausat säilyttivät kuitenkin pitkään luonnonuskontonsa.

1500-luvulla Hausamaan pienet kaupunkivaltiot muodostivat löyhän liittovaltion, joka säilyi yli kaksi vuosisataa. 1800-luvun vaihteessa alueen luonnonuskontoja halveksuneet kiihkoislamilaiset saivat vallan käsiinsä fulanien keskuudessa, ja nostattivat nämä jihadiin. Hausaliitto kaatui jihadistien hyökkäyksen alla 1810 ja joutui liitetyksi Fulanivaltakuntaan, jota maata joskus myös Sokoton kalifaatiksi mainitaan.

Fulanien valtakunnan alaisuudessa hausat kääntyivät tiukempaan islaminoppiin, mutta toisaalta vuosikymmenten kuluessa valtakuntakin alkoi maallistua. Vähitellen hausat nousivat valtakunnassa tärkeämpään asemaan, he alkoivat johtaa sen kauppaa ja hausan kielestä tuli tärkein käyttökieli. Iso-Britannia valloitti Sokoton kalifaatin 1903, jonka jälkeen hausojen historia on seuraillut ensin brittiläisen ja sitten itsenäisen Nigerian teitä.

Pohjoisessa Nigeriassa sijaitseva Kanon kaupunki on hausojen kaupan ja kulttuurin tärkein keskus. Myös aivan maan luoteisessa nurkassa oleva Sokoto on jossain määrin merkittävä. Nigerin puolella hausat asuttavat maan kaakkoista osaa, joka on melko viljavaa ja kuuluu Sahelin alueeseen.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta hausat.