Agadez (alue)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Agadezin alue
région de Agadez
Hiekkadyynejä Arakaossa.
Hiekkadyynejä Arakaossa.
Alueen sijainti Nigerissä.
Alueen sijainti Nigerissä.
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Agadez
Pinta-ala 667 799 km²
Väkiluku (2021) 647 300

Agadezin alue (ransk. région de Agadez) on hallintoalue Nigerin pohjoisosassa. Sen keskus on Agadezin kaupunki. Alueen pinta-ala on 667 799 neliökilometriä. Asukasmääräksi arvioitiin 647 300 henkeä vuonna 2021.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agadezin alue käsittää 52,6 prosenttia Nigerin pinta-alasta. Se rajoittuu etelässä Diffan, Zinderin ja Maradin alueisiin, lännessä Tahouan alueeseen ja Maliin, pohjoisessa Algerian ja Libyaan ja idässä Tšadiin.[2]

Alue kuuluu geologisesti Oullimindenin ja Tšadjärven altaisiin[3]. Luonnonalueita ovat Aïrvuoristo, etelän Tadressin ja koillisosan ylätasangot, Aïrvuoristoon liittyvät Talakin ja Irharzerin tasangot, Ténérén autiomaa sekä Fachin, Kawarin ja Djadon keitaat[4]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat uraani, kivihiili, kassiteriitti, suola, maaöljy, kupari ja jalometallit[5].

Alueella vallitsee kuuma ja kuiva subtrooppinen aavikkoilmasto. Lämpötila voi nousta päivällä 46 asteeseen ja painua yöllä nollan alapuolelle. Vuotuinen sademäärä Agadezissa vaihtelee nollasta 250 millimetriin ja on keskimäärin 135 millimetriä. Sateita saadaan kesä-syyskuussa. Vallitseva tuuli on pohjoisesta tai koillisesta puhaltava harmattan.[6]

Pysyviä vesistöjä ei ole. Sadevesi keräytyy vadeihin ja altaisiin.[7] Alue on pääosin aavikkoa sekä lännessä ja lounaassa pensas- ja heinäaroa. Metsiä on lähinnä Aïrvuoristossa ja palmulehtoja Bilman departementissa. Ténérén autiomaassa ei ole kasvillisuutta juuri lainkaan.[8] Köyhtynyt eläinkunta käsittää gaselleja, mendesinantilooppeja, harjalampaita, keltapaviaaneja, gepardeja ja strutseja, joista osa on ehkä jo kokonaan hävinnyt. Alueella sijaitsee 77 360 neliökilometrin laajuinen Aïrin ja Ténérén luonnonsuojelualue.[9]

Hallinnollinen jako ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agadezin alue jakautuu vuodesta 2011 lähtien kuuteen departementtiin, neljään kaupunkikuntaan ja 11 maalaiskuntaan. Departementit ovat Aderbissinat, Arlit, Bilma, Iférouane, Ingall ja Tchirozérine. Kaupunkikunnat ovat Agadez, Arlit, Bilma ja Tchirozérine. Maalaiskuntia ovat Aderbissinat, Dabaga, Dannet, Dirkou, Djado, Fachi, Gougaram, Iférouane, Ingall, Tabelot ja Timia.[10] Perinteinen hallinto käsittää Aïrin sulttaanikunnan, sulttaanin alaiset heimoryhmät sekä Bilman, Dirkoun, Djadon ja Fachin kantonit, jotka kuuluivat ennen siirtomaa-aikaa Bornun sulttaanin alaisuuteen[11]

Kaupunkiväestön osuus on 44,7 %. Luku on huomattavasti korkeampi kuin Nigerissä keskimäärin (16,2 %).[1] Muuttoliike maaseudulta ja muilta alueilta kohdistuu varsinkin kaivoskaupunki Arlitiin. Agadez, Arlit ja Dirkou toimivat myös Länsi-Afrikasta Algeriaan, Libyaan ja Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen välietappeina.[12] Nomaditalouksien osuus oli vuoden 2012 väestönlaskennassa 27,9 % (koko maassa 2 %)[13].

Asukkaista 60 % on tuaregeja, 24 % hausoja, 5 % djermoja, 5 % kanureja, 2 % fulbeja, 2 % arabeja ja 1 % tubuja. Aïrvuoriston alkuperäisväestön muodostivat tuaregien tieltä etelään väistyneet hausat, jotka asuvat nykyään lähinnä Agadezin ja Arlitin kaupungeissa. Kanureita ja tubuja on Kawarissa ja sen lähialueilla. Puhutuin kieli on tuaregikieli tamašek. Ingallissa puhutaan songhaikieli tasawaqia. Vallitseva uskonto on islam, mutta alueella on myös jonkin verran kristittyjä.[14]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agadeziin johtavat päällystetyt maantiet RN11 Zinderistä ja RN25 Tahouasta. Jälkimmäinen jatkuu Arlitiin ja sieltä autiomaareittinä Algerian rajalle Assamakaan. Toinen tärkeä autiomaareitti johtaa Agadezista Bilmaan ja Dirkouun ja edelleen Libyan rajalle. Agadezissa on Mano Dayakin kansainvälinen lentoasema, Arlitissä lentokenttä ja Dirkoussa päällystetty kiitorata.[15]

Alueen pääelinkeinot ovat kaivosteollisuus, karjanhoito ja maanviljely. Puutarha- ja keidasviljely tuottaa lähinnä vihanneksia, hedelmiä ja taateleita. Myytäväksi kasvatetaan muun muassa sipulia, valkosipulia ja tomaatteja. Karjanhoito perustuu etupäässä paimentolaisuuteen. Tuotantoeläimiä ovat kamelit, lampaat, vuohet, naudat, aasit, hevoset ja siipikarja.[16] Kaivosteollisuus tuottaa uraania ja kivihiiltä. Jälkimmäinen käytetään Anou Arrarenin lämpövoimalassa uraanikaivosten ja kaupunkien tarvitseman sähköenergian tuotantoon.[17] Lisäksi on pienimuotoista elintarviketeollisuutta[18]. Vientituotteita ovat uraanin lisäksi karja, nahka ja vuodat, maitotuotteet, taatelit, suola ja vihannekset[19].

Alakoulua käy 84,4 % ikäluokasta (tytöistä 84,6 %), yläkoulua 45,3 % (49,6 %) ja lukiota 20,5 % (19,7 %)[1]. Agadezissa on vuonna 2015 toimintansa aloittanut yliopisto[20]. Terveyspalveluihin kuuluvat kuntien terveyskeskukset, piirisairaalat, aluesairaala ja kaivosyhtiöiden lääkärinvastaanotot. Alueella on neljä kulttuuritaloa. Agadezissa, Ingallissa ja Aïrvuoriston kunnissa järjestetään vuosittaiset kulttuurifestivaalit.[21]

Matkailu ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen nähtävyyksiä ovat muun muassa Agadez moskeijoineen ja sulttaaninpalatseineen, Aïrvuoristo, Timian keidas, Ténérén hiekka-aavikko, Bilman suolalähteet ja Djadon rauniot. Matkailuteollisuus sai alkunsa 1980-luvun vaihteessa, mutta se on sittemmin kärsinyt maan pohjoisosan levottomuuksista. Alueella on hotelleja ja matkatoimistoja, jotka tarjoavat kiertomatkoja Aïrvuoristossa, Ténérén autiomaassa ja sen keitailla.[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Agadez en Chiffres 2022 Institut National de la Statistique. Viitattu 21.5.2023.
  2. Schéma, s. 5.
  3. Schéma, s. 13–14.
  4. Schéma, s. 16–17.
  5. Schéma, s. 111.
  6. Schéma, s. 22–23.
  7. Schéma, s. 20–21.
  8. Schéma, s. 24–27.
  9. Schéma, s. 101–105.
  10. Annuaire Statistique Agadez 2017–2021 Institut National de la Statistique. 2022. Viitattu 21.5.2023.
  11. Schéma, s. 29–30.
  12. Schéma, s. 32–34.
  13. Recensement général de la population et de l’habitat 2012: Caractéristiques sociodémographiques des ménages Institut National de la Statistique. Viitattu 21.5.2023.
  14. Schéma, s. 27–29, 31–32.
  15. Schéma, s. 141–144.
  16. Schéma, s. 62–73.
  17. Schéma, s. 116–126.
  18. Schéma, s. 134.
  19. Schéma, s. 82–83, 214.
  20. Mots du Recteur L’Université d’Agadez. Viitattu 21.5.2023.
  21. Schéma, s. 55–58.
  22. Schéma, s. 129–134.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]