Negridinen rotu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Malilainen perhe

Negridinen rotu on ulkoisiin fyysisiin ominaisuuksiin perustuva historiallinen käsite, jolla viitataan tummaihoisiin yleensä Afrikasta lähtöisin oleviin ihmisiin. Australian ja Uuden-Guinean alkuperäiskansoja saatetaan myös luokitella tähän rotuun ihon tumman värin vuoksi, vaikka etninen ja geografinen tausta ovat erilaiset kuin afrikkalaisilla.

Vanhentunut käsite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka ihonvärityksen monimuotoisuus on laajinta juuri Afrikassa, eikä biologista pohjaa käsitykselle ole, orvaskeden ja hiusten korkeasta melaniinipitoisuudesta seuraavan tumman olemuksen omaavien ihmisten mielletään usein kuuluvan samaan rotuun.[1][2]

Saharan eteläpuolisen Afrikan ihmiset eroavat geenistöltään muiden alueiden ihmisistä, jotka geenibiologi Damien Labudan 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan ovat risteytyneet neandertalinihmisen kanssa ilmeisesti Lähi-idässä ihmisen levitessä Afrikasta.[3]

Unesco on vuonna 1950 suositellut termistä ”rotu” luopumista ihmispopulaatioista puhuttaessa.[4] Myöhemmin muun muassa American Anthropological Associationin ja Yhdysvaltain tiedeakatemian the Institute of Medicinen mukaan mongolidin tai negridin kaltaisilla rotujaotteluilla ei ole minkäänlaista biologista pohjaa.[5][6] Geenitutkimus on osoittanut geneettisen diversiteetin olevan Afrikassa suurimmillaan.[7] Näin ollen afrikkalaisella väestöllä ei ole rodun edellytyksenä olevaa yhteistä geneettistä pohjaa.

Jaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Negridinen rotu jaetaan joskus afrikkalaiseen, afroamerikkalaiseen, intialaiseen tai melanesialaiseen rotuun.[8][9]

Afrikassa vanhastaan asuneista kansoista negridiseen rotuun luetaan yleensä muut paitsi Pohjois-Afrikan arabit, berberit ja eräät muut kansat, alun perin Aasiasta tulleet madagaskarilaiset sekä omiksi ryhmikseen luettavat pygmit ja khoisanit.[10]

Filosofi Michael Levinin mukaan negridiksi kutsutaan tavallisesti ihmisiä, joiden esi-isät asuivat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 15–5000 sukupolvea sitten ja erilaisia hybridipopulaatioita kuten afroamerikkalaiset, joilla suurin osa esi-isistä on tuolta alueelta.[11]

Älykkyyseroja tutkinut kiistelty psykologi[12] J. Philippe Rushton kuvailee negridiä ”yhdeksi ihmiskunnan rotuluokittelun pääryhmäksi, joka on lähtöisin ja asuttaa pääasiassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Negridien ihon pigmentaatio on paksu, hiukset villamaiset, nenä leveä, kasvot lyhyet, huulet paksut ja korvat nelikulmaiset. Pituus vaihtelee runsaasti pygmeistä hyvin pitkiin. Poikkeavin alaryhmä on eteläisen Afrikan khoisanit.”[13]

Afrikkalaista perimää omaavia asuu runsaasti Yhdysvalloissa, Karibianmeren saarilla ja Brasiliassa, alun perin orjakaupan seurauksena, sekä nykyisin myös useimmissa Euroopan maissa.

Carl von Linné ja ”tieteellinen rasismi”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carl von Linné loi 1700-luvulla pohjan niin kutsutulle ”tieteelliselle rasismille” teoksessaan Systema naturae jaotellessaan ihmiset neljään rotuun, joista Homo sapiens afer oli ”musta, passiivinen ja laiska”. Von Linnén rotujaottelusta tuli pitkään vallinneen rotukäsityksen pohja.[14] Tämän käsityksen kyseenalaisti brittiläinen luonnontieteilijä Charles Darwin vallitsevien käsitysten vastaisesti vuonna 1872 kirjassaan Tunteiden ilmeneminen ihmisissä ja eläimissä.[15]

Nimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauritanialainen isä ja tytär

Negridiseen rotuun kuuluva on negridi, jossain luokitteluissa myös kongoidi[16] Useiden tietosanakirjojen mukaan nykyisin käsitettä negridi pidetään useimmiten vanhentuneisiin rotukäsityksiin perustuvana ja mahdollisesti ainakin englannin kielessä halventavana.[17]

The Oxford English Dictionary sisältää todisteita siitä, että afrikkalaisiin ihmisiin ollaan viitattu termillä black eli musta jo 1400-luvulla, mutta laajempaa käyttöön se nousi 1960-luvulla Yhdysvalloissa korvaten aikaisemmin käytössä olleen negro-termin.[18] Nykyisin Yhdysvaltain mustaa väestöä tarkoitettaessa käytetään usein termiä afroamerikkalainen.[19] Hieman laajemmassa merkityksessä käytetään myös sanaa värillinen.[20]

Aikaisemmin Suomessa samassa merkityksessä käytettiin myös sanaa neekeri, mutta sitä pidetään nykyisin usein halventavana. [21][22][23]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Human skin color diversity is highest in sub-Saharan African populations, Relethford JH., Human Biology, 2000 Oct;72(5):773-780, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11126724 (englanniksi)
  2. Etnisyys ja rasismi journalismissa, Pentti Raittila, s. 65-66, Tampere University Press 2002, ISBN 951-44-5486-3, http://tampub.uta.fi/tup/951-44-5486-3.pdf (suomeksi)
  3. All Non-Africans Part Neanderthal, Genetics Confirm, Discovery News, Jul 18, 2011
  4. The Race Question (PDF) 1950. UNESCO. Viitattu 16.4. 2008. (englanniksi)
  5. esimerkiksi: American Anthropological Association Statement on ”Race” May 17, 1998. American Anthropological Association. Viitattu 9.4. 2007. (englanniksi) ”Physical variations in any given trait tend to occur gradually rather than abruptly over geographic areas. And because physical traits are inherited independently of one another, knowing the range of one trait does not predict the presence of others. For example, skin color varies largely from light in the temperate areas in the north to dark in the tropical areas in the south; its intensity is not related to nose shape or hair texture. Dark skin may be associated with frizzy or kinky hair or curly or wavy or straight hair, all of which are found among different indigenous peoples in tropical regions. These facts render any attempt to establish lines of division among biological populations both arbitrary and subjective.”
  6. Oppenheimer, G. M.: Paradigm lost: race, ethnicity, and the search for a new population taxonomy. Am J Public Health, 2001, nro 91(7), s. 1049–1055. ”The Institute of Medicine (IOM) recently recommended that the National Institutes of Health (NIH) reevaluate its employment of “race,” a concept lacking scientific or anthropological justification, in cancer surveillance and other population research.”
  7. Daniel MacArthur: Massive study of African genetic diversity
  8. On the Geographical Distribution of the Chief Modifications of Mankind, Thomas Henry Huxley, Journal of the Ethnological Society of London (1870), Scientific Memoirs III, http://aleph0.clarku.edu/huxley/SM3/GeoDis.html
  9. * YSA: ”Negridit”: rodut. Mustat YSA. Viitattu 1.5.2007. ,
    * Kielitoimiston sanakirja: ”antrop. Negridinen rotu Afrikan, Intian ja Melanesian tummaihoinen ihmisrotu, musta rotu.Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
    * Levin, Michael: The Race Concept: A Defense. Behavior and Philosophy, 2002, nro 30, s. 21-46. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi) ”“race,” as used by the average educated speaker of English, connotes geographic ancestry, by continent or large continental subregion. “Negroid” means and is ordinarily taken to mean “of sub-Saharan African descent”
  10. Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs, Ihmisen ihmiskuntien kohtalot, s. 407-410. Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita, 2003. ISBN 952-5202-06-9.
  11. Michael Levin: The Race Concept: A Defense. Behavior and Philosophy, 2002, nro 30, s. 21-46.
  12. Academic Racism:Key race scientist takes reins at Pioneer Fund Winter 2002. Intelligence Report, Southern Poverty Law Center. Viitattu 1.5. 2007. (englanniksi)
  13. Race, Evolution, and Behavior by J. Phillipe Rushton, 1997, Transaction Publishers, pg 304
  14. Shah Aashna Hossain: "Scientific Racism" in Enlightened Europe: Linnaeus, Darwin, and Galton.
  15. Charles Darwin: ”XIV CONCLUDING REMARKS AND SUMMARY”, The expression of the emotions in man and animals, s. 361. "It seems to me improbable in the highest degree that so much similarity, or rather identity of structure, could have been acquired by independent means. Yet this must have been the case if the races of man are descended from several aboriginally distinct species. It is far more probable that the many points of close similarity in the various races are due to inheritance from a single parent-form.". London: John Murray, 1872. (englanniksi)
  16. John P. Jackson, Jr.: “In Ways Unacademical”: The Reception of Carleton S. Coon’s The Origin of Races. Journal of the History of Biology, 2001, nro 34, s. 247–285. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  17. 6. Names and Labels: Social, Racial, and Ethnic Terms § 51. Negroid The American Heritage® Book of English Usage. Viitattu 9.5.2007. (englanniksi)
    • ”race.” Encyclopedia of Public Health. The Gale Group, Inc, 2002. Answers.com 23 Jan. 2008. http://www.answers.com/topic/race-1: Now, scientists from many disciplines (e.g., genetics, anthropology, sociology, biology) agree that there are no distinct human races as was previously claimed.
    • ”race.” Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 23 Jan. 2008. http://www.answers.com/topic/race-1 Because all human populations today are extremely similar genetically, most researchers have abandoned the concept of race for the concept of the cline, a graded series of differences occurring along a line of environmental or geographical transition... ”Race” is today primarily a sociological designation, identifying a class sharing some outward physical characteristics and some commonalities of culture and history.
  18. "black." The American Heritage® Dictionary of the English Language, Fourth Edition. Houghton Mifflin Company, 2004. Answers.com 03 Apr. 2009. http://www.answers.com/topic/black
  19. afroamerikkalaiset YSA. 10.10.2008. Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 13.10.2008.
  20. Mustat YSA. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.4.2009.
  21. http://www.askoxford.com/concise_oed/caucasian?view=uk
  22. Michael James: Race Wed May 28, 2008. The Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 18.7. 2008. (englanniksi)
  23. neekeri us. halv. negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.