Pigmentti
Wikipedia
Pigmentti antaa pinnoille värin tai muun optisen ominaisuuden. Pigmentti voi olla läpikuultava tai peittävä. Pigmenttejä on käytännössä saatavilla jauhemaisina, ja ne yleensä sekoitetaan tai hierretään sideaineeseen, jolloin saadaan maalia. Toinen tapa käyttää pigmenttiä on värjäys.
Pigmentit ovat tavallisesti kemiallisia aineita, joilla on voimakas värjäävä ominaisuus. Kemiallisesti tuotetut värit ovat kuitenkin varsin uusi asia. Pisimpään on käytetty luonnosta löytyneitä aineita, jotka sisältävät sopivia kemiallisia aineita luonnostaan. Maavärit ovat vanhimpia ja yleisimpiä luonnosta peräisin olevia pigmenttejä. Niiden sävyjä esiintyy luonnossa lähes loputon määrä. Maavärien värikkyys on harmonista ja sulautuvaa. Ne on tunnettu jo tuhansia vuosia. Maavärejä on käytetty kehon värjäämiseen ja luolamaalauksiin samoin kuin hiiltä. Okra ja punainen rautaoksidi olivat paljon käytettyjä.
Maavärien ohella värejä saatiin muun muassa kasveista ja puolijalokivistä. Sininen ja purppura olivat hankalasti saatavia. Välimeren seudulla purppuraa saatiin purppurakotilosta, ja antiikin aikoina siitä tuli varakkaiden ja keisarin väri. Taivaansininen, eli seruleenisininen saatiin kuparin ja koboltin oksideista, syvänsininen ultramariini jauhettiin lapis lazul-kivestä, jota saatiin 'meren takaa' Afganistanin suunnalta. Sinisen vaikea saatavuus johti lukuisiin nikseihin, joilla sitä saatiin jatkettua tai tuotettua sinertävää väripintaa ilman varsinaista sinistä pigmenttiä.
