Unitauti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee afrikkalaista trypanosomiaasia. Sanan muita merkityksiä käsitellään täsmennyssivulla.
Unitauti
Tryponasoma sp.
Tryponasoma sp.
ICD-10  B56
ICD-9 086.5
MedlinePlus 001362
MeSH D014353

Afrikkalainen trypanosomiaasi eli unitauti[1] on ihmisten ja eläinten loistauti. Sen aiheuttaa Trypanosoma brucei -lajin loinen.[2] Ihminen saa tautia kahdesta loislajista, Trypanosoma brucei gambiensesta (T.b.g) ja Trypanosoma brucei rhodesiensesta (T.b.r.).[1] T.b.g aiheuttaa yli 98 % ilmoitetuista tartunnoista.[1] Kumpikin loinen tarttuu ihmiseen yleensä tartunnan saaneesta tsetsekärpäsestä, ja tartunnat ovat yleisiä Afrikan maaseudulla.[1]

Taudin ensimmäiset oireet ovat kuume, päänsärky, kutina ja nivelkivut.[1] Oireilu alkaa viikosta kolmeen viikkoa pureman jälkeen.[3] Taudin toinen vaihe alkaa viikkoja tai kuukausia myöhemmin, ja sen oireita ovat sekavuus, huonovointisuus, puutuneisuus ja univaikeudet.[1][3] Diagnoosi voidaan tehdä löytämällä loinen sivelyvalmisteesta tai imusolmukenesteestä.[3] Ensimmäisen ja toisen vaiheen erottamiseksi tehdään usein selkäydinpunktio.[3]

Taudin ehkäisemiseksi tehdään tartuntavaarassa olevalle väestölle verikokeita, joista etsitään T.b.g.-loista.[1] Hoito on helpompaa, kun tauti on havaittu varhaisessa vaiheessa ja ennen kuin neurologisia oireita ilmenee.[1] Ensimmäisessä vaiheessa tautia lääkitään pentamidiinilla tai suramiinilla.[1] Toisen vaiheen hoidossa käytetään eflornitiinia ja T.b.g.-tartunnan hoidossa nifurtimoksin ja eflornitiinin yhdistelmää.[3] Vaikka melarsoproli tehoaa lääkkeenä kumpaankin, sitä käytetään vakavien sivuvaikutustensa vuoksi yleensä vain T.b.r.-tartunnan hoitoon.[1]

Tautia esiintyy säännöllisesti joillakin Saharan eteläpuolisen Afrikan alueilla, ja tartuntavaarassa on noin 70 miljoonaa ihmistä 36 maassa.[4] Vuonna 2010 tautiin kuoli noin 9 000 ihmistä, kun vuonna 1990 kuolleita oli vielä 34 000.[5] Arviolta 30 000 ihmistä on tällä hetkellä saanut tartunnan. Vuonna 2012 uusia tartuntoja oli 7 000.[1] Yli 80 % tartunnan saaneista on Kongon demokraattisessa tasavallassa.[1] Lähihistoriassa on kolme suurta unitautiepidemiaa: ensimmäinen 1896–1906 pääasiassa Ugandassa ja Kongon altaan alueella ja kaksi muuta vuosina 1920 ja 1970 useissa Afrikan maissa.[1] Eläimet, esimerkiksi lehmät, voivat kantaa tautia ja saada tartunnan.[1]

Unitaudin vaiheet tsetse-kärpäsessä ja ihmisessä

Unitautia tiedetään esiintyneen Afrikassa ainakin 1300-luvulta lähtien. Paul Ehrlich ja Kiyoshi Shiga kehittivät sairauteen ensimmäisen lääkkeen vuonna 1906. Lääkkeellä havaittiin kuitenkin pian mahdollinen vakava sivuvaikutus, sokeus. Unitauti oli jo lähes hävinnyt 1960-luvulla, mutta se on ollut taas yleistymässä viimeisten vuosikymmenten aikana.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unitaudin oireita ovat muun muassa kuume, päänsärky, nukahtelu ja heikotus. Edetessään sairaus voi vaurioittaa sydäntä ja munuaisia. Unitauti on erittäin vakava sairaus ja saattaa ilman kunnollisia hoitotoimenpiteitä johtaa kuolemaan verrattain nopeastikin.

Mekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trypanosoma-loinen tuottaa aineenvaihduntatuotteenaan tryptofolia, joka aikaansaa unen ihmisillä. [6]

Tunnettuja potilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n WHO Media centre (June 2013). "Fact sheet N°259: Trypanosomiasis, Human African (sleeping sickness)". 
  2. Sleeping sickness Mediline Plus. Viitattu 15.6.2014.
  3. a b c d e Kennedy, PG (2013 Feb). "Clinical features, diagnosis, and treatment of human African trypanosomiasis (sleeping sickness).". Lancet neurology 12 (2): 186-94. PMID 23260189. 
  4. Simarro PP, Cecchi G, Franco JR, Paone M, Diarra A, Ruiz-Postigo JA, Fèvre EM, Mattioli RC, Jannin JG (2012). "Estimating and Mapping the Population at Risk of Sleeping Sickness". PLoS Negl Trop Dis 6 (10): e1859. doi:10.1371/journal.pntd.0001859. 
  5. Lozano, R (Dec 15, 2012). "Global and regional mortality from 235 causes of death for 20 age groups in 1990 and 2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010.". Lancet 380 (9859): 2095–128. doi:10.1016/S0140-6736(12)61728-0. PMID 23245604. 
  6. Cornford, E M; Bocash,W D; Braun, L D; Crane, P D; Oldendorf,W H; MacInnis,A J: Rapid distribution of tryptophol (3-indole ethanol) to the brain and other tissues. Journal of Clinical Investigation, 1979, 63. vsk, nro 6, s. 1241–8. PubMed:447842. doi:10.1172/JCI109419.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.