Unitauti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee afrikkalaista trypanosomiaasia. Sanan muita merkityksiä käsitellään täsmennyssivulla.
Trypanosomiitteja verisolujen seassa
Unitaudin vaiheet tsetse-kärpäsessä ja ihmisessä

Unitauti eli afrikkalainen trypanosomiaasi on Trypanosoma-suvun alkueläinten (gambianunitautiloisio Trypanosoma brucei gambiense tai rhodesianunitautiloisio Trypanosoma brucei rhodesiense) aiheuttama ja tsetsekärpästen (Glossina-suku) levittämä tartuntatauti, zoonoosi, josta eläimillä käytetään nimitystä nagana. Sitä esiintyy lähinnä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Noin 300 000–500 000 ihmistä sairastuu ja 40 000 kuolee unitautiin vuosittain. Sairautta on todettu esiintyneen 36 maassa.

Kuluneen sadan vuoden aikana Afrikassa on ollut kolme merkittävää unitautiepidemiaa. Ensimmäinen oli vuosina 18961906, toinen vuonna 1920 ja kolmas vuonna 1970. Vakavimmat epidemiat ovat olleet Ugandassa.

Unitautia tiedetään esiintyneen Afrikassa ainakin 1300-luvulta lähtien. Paul Ehrlich ja Kiyoshi Shiga kehittivät sairauteen ensimmäisen lääkkeen vuonna 1906. Lääkkeellä havaittiin kuitenkin pian mahdollinen vakava sivuvaikutus, sokeus. Unitauti oli jo lähes hävinnyt 1960-luvulla, mutta se on ollut taas yleistymässä viimeisten vuosikymmenten aikana.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unitaudin oireita ovat muun muassa kuume, päänsärky, nukahtelu ja heikotus. Edetessään sairaus voi vaurioittaa sydäntä ja munuaisia. Unitauti on erittäin vakava sairaus ja saattaa ilman kunnollisia hoitotoimenpiteitä johtaa kuolemaan verrattain nopeastikin.

Tunnettuja potilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.