Botswana

Wikipedia

Republic of Botswana Lefatshe la Botswana) Botswanan tasavalta
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Ian Khama
Pääkaupunki	Gaborone (225 656 as.)
Muita kaupunkeja	Francistown (98 104 as.), Molepolole (64 327 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	600 370 km² (sijalla 44) 2,5 %
Väkiluku (?)  – väestötiheys  – väestönkasvu	1 573 267 (sijalla 144) 2,7 / km² 0 % (2005)
Viralliset kielet	englanti (virallinen), tswana (kansalliskieli)
Valuutta	pula (BWP)
BKT (2004)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 120 15 050 miljoonaa USD 5 829 USD
HDI (2007)	0,654 (sijalla 124)
Elinkeinorakenne	maatalous 4 %, palvelut 52 %, teollisuus 44 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+2 ei käytössä
Itsenäisyys Yhdistyneestä kuningaskunnasta	30. syyskuuta 1966
Lyhenne Maatunnus	BW ajoneuvot: BW lentokoneet: A2
Kansainvälinen suuntanumero	+267
Motto	Pula (Sade)
Kansallislaulu	Fatshe leno la rona

Botswanan tasavalta eli Botswana on sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen naapurit ovat Namibia lännessä, Sambia pohjoisessa, Zimbabwe idässä ja Etelä-Afrikka etelässä.^[1]

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Alueet 4 Maantiede, ilmasto ja luonto 5 Talous 6 Väestö 7 Liikenne 8 Kulttuuri ja media 9 Merkittävimmät luonnonvarat 10 Merkittävimmät vientituotteet 11 Lähteet 12 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Botswanan alueella asuva batswana-kansa muodosti heimokuningaskunnan, joka liitettiin Brittiläiseen imperiumiin 31. maaliskuuta 1885. Batswanojen alueen eteläosa liitettiin Kapmaahan ja sittemmin Etelä-Afrikkaan, pohjoisosasta tehtiin Betšuanamaan protektoraatti.

Betšuanamaa itsenäistyi nimellä Botswana vuonna 1966, ja sen johtoon nousi itsenäisyysliikkeen keskushahmo ja päällikkösuvun perillinen Seretse Khama. Khama hallitsi maata kuolemaansa asti (1980) ja hänen jälkeensä presidentiksi nousi varapresidentti Quett Masire, joka vetäytyi virasta vuonna 1998 ja jätti tehtävän puolestaan varapresidentilleen Festus Mogaelle. Mogae valittiin uudestaan vuoden 1999 presidentinvaaleissa.

Mogae vetäytyi vuonna 2008, ja seuraajaksi tuli Seretsen poika Ian Khama.^[2]

[muokkaa] Politiikka

Botswana on ollut itsenäistymisestään asti monipuoluedemokratia. Presidentillä on vahva asema ja hän johtaa hallitusta. Parlamentissa eli kansalliskokouksessa on 40 vaalilla valittua ja neljä presidentin nimittämää jäsentä. Hallitsevalla Botswanan demokraattisella puolueella (BDP) on 33 valittua (ja neljä presidentin nimittämää) edustajaa kansalliskouksessa. Kansalliskokouksessa opposition muodostavat Botswanan kansallinen rintama (BNF, 6 paikkaa) ja Botswanan kongressipuolue (BCP, 1 paikka). Opposition kannatus on pääosin kaupungeissa, BDP:n maaseudulla.

[muokkaa] Alueet

Botswana jakautuu yhdeksään alueeseen (district):

• Central District
• Ghanzi
• Kgalagadi
• Kgatleng
• Kweneng
• North-East District
• North-West District
• South-East District
• Southern District

Chobe ja Ngamiland yhdistyivät North-West-nimiseksi alueeksi vuonna 2001.

[muokkaa] Maantiede, ilmasto ja luonto

Botswana on kooltaan 1100 km pohjoisesta etelään ja 960 km edästä länteen.^[3]

Kalaharin autiomaa peittää lähes 85% prosenttia Botswanan pinta-alasta, ja sen pohjoispuolella on Okavango-joen suistoalue^[3] ja itäpuolella Makarikarin suolaliejukko, joka on maailman laajimpia. Idässä taas on omurambojen peittämää ylänköä. Tärkeimmät joet ovat Okavango ja Limpopo. Maan korkein kohta on Tsodilo Hill 1 375 m.

Tsodilon kalliomaalaukset ovat Unescon maailmanperintökohde.^[4]

Botswanan ilmasto on puolikuiva. Ilmastossa voi erotella kaksi pääkautta. Kuuma kesä kestää lokakuusta maaliskuuhun, ja vähäiset sateet ajottuvat kesäpuolelle vuotta, yleensä marraskuun ja maaliskuun välille. Tämän kauden alkupuoliskolla iltapäivähelteet ovat kovat, mutta sateita odottavat puiden lehdet puhkeavat samanaikaisesti antaen tarpeellisen varjon. Talvi alkaa toukokuussa, kun ruoho vielä on vihreää. Yöt alkavat kylmetä ja päivät ovat raikkaita ja aurinkoisia. Etelässä ja lännessä on yleisesti ottaen kuivempaa kuin pohjoisessa ja idässä. Oheinen Francistownin ilmastotaulukko kuvaa maan kosteampaa pohjois- ja itäosaa. Lännessä sademäärä jää noin puoleen tästä.^[5]

Francistownin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Korkein lämpötila (°C) 31 30 29 28 26 23 24 26 30 32 32 31 Ø 28,5 Matalin lämpötila (°C) 18 18 16 13 9 5 5 7 12 16 18 18 Ø 12,9 Sadanta (mm) 107 79 71 18 5 3 0 0 0 23 56 86 Σ 448 Sadepäivät (d) 8 7 5 2 0,7 0,3 0,1 0,1 0,6 3 5 7 Σ 38,8 L ä m p ö t i l a 31 18 30 18 29 16 28 13 26 9 23 5 24 5 26 7 30 12 32 16 32 18 31 18 S a d a n t a 107 79 71 18 5 3 0 0 0 23 56 86 Lähde: BBC

Puoliaavikoilla on savanneja, korkeimmilla alueilla ruohomaita. Autiomaan eläimistö on parhaimmillaan hyvin runsas. Leijonat, leopardit, kirahvit ja lukuisat eri antilooppilajit elävät myös aavikolla.

Yli 17% Botswanan pinta-alasta on rauhoitettu kansallispuistoiksi ja muiksi suojelualueiksi. Varsinaisia kansallispuistoja on neljä: Choben kansallispuisto, Makgadikgadijärvi, Nxai Panin kansallispuisto ja Kgalagadin kansallispuisto, joka jatkuu yhtenäisenä myös Etelä-Afrikan puolelle.^[6] Kolme ensinmainittua sijaitsevat maan pohjois- ja koillisosassa, Kgalagadi sen lounaisnurkassa. Aivan Botswanan keskellä on Central Kalahari Game Reserve.^[7]

Nisäkkäisiin, joita matkailijat tulevat katsomaan, kuuluvat elefantit, puhvelit, leopardit, gepardit, leijonat, kirahvit, seeprat, virtahevot, korvakoirat, ja beisat, sarvikuonot.^[8] Tunnetuimpia lintuja ovat kiljumerikotka, strutsi, flamingot, kuningastrappi, käärmekaulat, sihteeri ja kuningaskalastajat.^[9] Tunnetuimpia matelijoita ovat krokotiilit, pytonkäärmeet, gekot, varaanit, kilpikonnat, viherkobra, mustamamba ja puffadderi.^[10]

Tyypillisiä puulajeja ovat baobab, marula, mopanepuu, taatelipalmu, sykomori Ficus sycomorus, Hyphaene petersiana-palmu, Garcinia livingstonei, makkarapuu Kigelia africana, ja akaasialaji Acacia erioloba.^[11]

[muokkaa] Talous

Vuonna 1967, vuotta itsenäistymisen jälkeen, Botswanasta löydettiin suuri timanttiesiintymä. Ennen kaivoksen avaamista Botswanan kansantuote henkeä kohti oli 80 dollaria, ja maa eli lähinnä maataloudesta. Vuonna 2008 BKT lähestyi 6 000 dollaria henkeä kohti, mikä oli neljä kertaa Kongon vastaava luku ja yli kaksi kertaa Angolan BKT.^[12] YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskeman Inhimillisen kehityksen indeksiksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna . Botswana on sijalla 125 yhteensä 185 arvioidusta maasta.^[13]

Botswanan talous on läheisesti sidoksissa Etelä-Afrikkaan ja perustuu paljolti karjankasvatukseen ja kaivostoimintaan. Timanttien kauppa kattaa noin kolmanneksen bruttokansantuotteesta ja 70-80% vientituloista.^[1] De Beersin timantti- kupari- ja mangaanikaivokset tuottivat 1980-luvulla puolet maan vientituloista.^[12]

Botswana pyrkii monipuolistamaan tulonlähteitään. Turismi keskittyy ohjattuihin, usein varsin hintaviin safareihin.^[14]

Maatalouden tärkeimpiä tuotteita ovat karjataloustuotteet, durra, maissi, hirssi ja erilaiset pavut.^[15]

[muokkaa] Väestö

Noin 80 % Botswanan väestöstä on batswanoja (tswanoja), joiden äidinkieli on tswana. Muita afrikkalaisperäisiä etnisiä ryhmiä ovat kalangat, basarwat ja kgalagadit.^[1] Eurooppalaisperäisiä on väestöstä n. 1 %. Noin 71 % väestöstä on kristittyjä, muista suuri osa perinteisen animismin harjoittajia.

Vuonna 2007 lukutaitoisten osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 83 %.^[13]

Botswanan HIV-tilanne on yksi maailman synkimmistä: vuonna 2007 arvioitiin, että 23,9 prosenttia aikuisväestöstä on saanut viruksen.^[1] Vuonna 2004 viruksen kantajia oli 37.4%, sitä ennen vieläkin enemmän.^[14] Vain Swazimaassa HI-viruksen esiintyvyys on suurempaa. Huolimatta yhdestä Afrikan valtioiden kehittyneimmistä ja laajimmista AIDS-ohjelmista on maan kehitys seuraavina vuosikymmeninä vaarantunut työikäisen väestön suurten kuolleisuuslukujen vuoksi.^lähde? Vuonna 2007 keskimääräinen eliniänodote oli 53.4 vuotta.^[13]

[muokkaa] Liikenne

Vaikka maa on harvaan asuttu, sen liikenneyhteydet ovat kohtuulliset,. Päällystetty maantie yhdistää kaikki suurimmat kaupungit ja provinssien pääkaupungit. Trans-Kalahari Highway -niminen valtatie tarjoaa yhteyden Namibian Walvis Bayhin ja Etelä-Afrikan Gautengin provinssiin.^[15]

Kansallinen rautatieyhtiö Botswana Railways ylläpitää 888 km rautatieverkkoa. Päärata on 640 km pitkä, se alkaa Zimbabwen puolelta ja kulkee Botswanassa Francistownin ja Gaboronen kautta Etelä-Afrikan rajalle. Lisäksi on olemassa kaksi sivurataa. Rataverkko on suunniteltu lähinnä tavaraliikennettä varten, ja siinä kulkee ennen kaikkea kaivosteollisuuden tuotteita. Keväällä 2009 BR ilmoitti keskeyttävänsä matkustajaliikenteen toistaiseksi.^[16]

Lentoyhtiö Air Botswana lentää kotimaanlentojen lisäksi Etelä-Afrikkaan ja Zimbabween.^[17]

[muokkaa] Kulttuuri ja media

Botswanalainen musiikki on paljolti kansanmusiikkia ja popmusiikkia. Kuorolaululla on vahvat perinteet.

Valtio omistaa sanomallehden, kansallisen televisioaseman (BTV) ja yleisradioverkon. Sen lisäksi maassa ilmestyy yksi päivittäinen ja seitsemän viikottaista yksityistä sanomalehteä ja kolem yksityistä radioasemaa. Yksityinen televisioasema näkyy Gaboronen alueella. Internet-palveluntarjoajia on 22 ja kännykkäoperaattoreita kolme, ja niiden verkot kattavat suurimman osan maasta^[15]

Suosittu Mma Ramotswe-kirja- ja televisiosarja sijoittuu Botswanaan, mutta sen kirjoittaja Alexander McCall Smith syntyi ja varttui Rhodesiassa, nykyisessä Zimbabwessa.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• timantit
• kupari
• nikkeli
• suola

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• timantit
• karjataloustuotteet

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Botswana Wikimedia Commonsissa
• Thuto - Botswanan yliopiston portaali (englanniksi)