Durrat

Wikipedia

Durrat

Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko:	Poales
Heimo:	Heinäkasvit Poaceae
Suku:	Durrat Sorghum Moench

Katso myös

Durrat Wikispeciesissä

Durrat Commonsissa

Durrat (Sorghum) on kasvisuku, joka käsittää noin 60 lajia. Durraa käytetään ihmisten ja kotieläinten ravinnoksi Afrikassa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa. Alkujaan durra on kotoisin Afrikasta, missä sen käyttö on edelleen yleisintä. Durra on vehnän, kauran, maissin ja ohran ohella yksi maailman viidestä käytetyimmästä viljasta.^[1]

[muokkaa] Ulkonäkö ja koko

Durra kasvaa noin metristä viiteen metriin korkeaksi. Viljelyä varten on jalostettu alle metrin mittaisia lajikkeita. Varresta kasvavat leveät lehdet, jotka ovat kevyesti vahapintaiset ja kestävät siksi kuivuutta paremmin kuin esimerkiksi maissin lehdet. Ravinnoksi käytetään röyhymäinen kukinto, joka muodostuu varren päähän. Jyviä keitetään, paistetaan, höyrytetään hiutaleiksi tai niistä jauhetaan jauhoja.

[muokkaa] Viljely

Durraa voi viljellä alueilla, joissa ilmasto on liian kuuma ja kuiva maissille, esimerkiksi Teksasissa, ja laajoissa osissa Afrikkaa ja Aasiaa. Viljelyalaa rajoittaa minimilämpötila: jos yölämpötilat tähkänmuodostusaikana jäävät alle 12°C viikon ajan, sato on hyvin pieni. Itämisaikana maan lämpötilan pitää olla 15°C.^[2]

[muokkaa] Käyttö

Durrasta tehdään rieskatyyppistä leipää eli rotia, dosa-ohukaisia, puuroa ja velliä, ja sitä syödään paistettuna ja riisin tapaan keitettynä. Intiassa roti-rieska on yleisin tapa syödä durraa, kun taas Kiinassa durraa syödään riisin tapaan keitettynä tai höyrytettynä. Afrikassa siitä tehdään usein kuskusia tai puuroa.^[3] Yhdysvalloissa durraa käytetään lähinnä rehuna.^[2]

Durran käyttöä biopolttoaineena on myös tutkittu. Siihen käyttöön kasvista jalostetaan lajikkeita, jotka tuottavat biomassaa nopeasti, eivät niinkään jyväsatoa.^[1]

[muokkaa] Lajeja

Sorghum almum
Sorghum amplum
Sorghum angustum
Sorghum arundinaceum
Sorghum bicolor syn. Sorghum vulgare – kirjodurra
Sorghum brachypodum
Sorghum bulbosum
Sorghum burmahicum
Sorghum controversum
Sorghum drummondii
Sorghum ecarinatum
Sorghum exstans
Sorghum grande
Sorghum halepense – jonsonindurra
Sorghum interjectum
Sorghum intrans

Sorghum laxiflorum
Sorghum leiocladum
Sorghum macrospermum
Sorghum matarankense
Sorghum miliaceum
Sorghum nigrigans – koristedurra
Sorghum nitidum
Sorghum plumosum
Sorghum propinquum
Sorghum purpureosericeum
Sorghum stipoideum
Sorghum timorense
Sorghum trichocladum
Sorghum versicolor
Sorghum virgatum

Suurimmat durran tuottajat vuonna 2005 (miljoonaa kuutiotonnia)
Yhdysvallat	9,8
Intia	8,0
Nigeria	8,0
Meksiko	6,3
Sudan	4,2
Argentiina	2,9
Kiina	2,6
Etiopia	1,8
Australia	1,7
Brasilia	1,5
Yhteensä	58,6
Lähde: UN Food & Agriculture Organisation (FAO)^[4]