Kirjodurra
| Kirjodurra | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Sorghum bicolor (L.) Moench |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
| |
Kirjodurra eli durra (Sorghum bicolor) on yksivuotinen suurikokoinen heinälaji, joka on yksi maailman tärkeimpiä viljakasveja. Se on kotoisin trooppisesta Afrikasta.
Durraa käytetään ihmisten ja kotieläinten ravinnoksi Afrikassa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa. Afrikassa sen käyttö on edelleen yleisintä. Durra on vehnän, kauran, maissin ja ohran ohella yksi maailman viidestä käytetyimmästä viljasta.[1]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Kirjodurra on hyvin muunteleva laji. Sen korkeus vaihtelee alle metrin ja jopa kahdeksan metrin välillä.[2] Pohjois-Euroopassa kasvaessaan se tulee 75–150 senttimetriä korkeaksi. Kirjodurran korret ovat pystyjä, ne kasvavat yksittäin tai muutaman ryhmissä. Lehtilavat ovat 2–5 cm leveät, karheareunaiset ja alaosastaan karvaiset yläpuolelta.[3] Vahapintaisuutensa vuoksi ne kestävät kuivuutta paremmin kuin esimerkiksi maissin lehdet.
Kirjodurran kukintona on tiheä röyhy. Tähkylöistä alemmat ovat ovat 4–6 mm pitkiä, väriltään vaaleankeltaisesta mustahkoon. Tähkylöiden vihneet ovat 0,5–1 cm pitkiä.[3]
Viljely [muokkaa]
Durraa voi viljellä alueilla, joissa ilmasto on liian kuuma ja kuiva maissille, esimerkiksi Teksasissa, ja laajoissa osissa Afrikkaa ja Aasiaa. Viljelyalaa rajoittaa minimilämpötila: jos yölämpötilat tähkänmuodostusaikana jäävät alle 12°C viikon ajan, sato on hyvin pieni. Itämisaikana maan lämpötilan pitää olla 15°C. Durran varsi on vihreä. [4]
Käyttö [muokkaa]
Durrasta tehdään rieskatyyppistä leipää eli rotia, dosa-ohukaisia, puuroa ja velliä, ja sitä syödään paistettuna ja riisin tapaan keitettynä. Intiassa roti-rieska on yleisin tapa syödä durraa, kun taas Kiinassa durraa syödään riisin tapaan keitettynä tai höyrytettynä. Afrikassa siitä tehdään usein kuskusia tai puuroa.[5] Yhdysvalloissa durraa käytetään lähinnä rehuna.[4] Durran jyviä keitetään, paistetaan, höyrytetään hiutaleiksi tai niistä jauhetaan jauhoja.
Durran käyttöä biopolttoaineena on myös tutkittu. Siihen käyttöön kasvista jalostetaan lajikkeita, jotka tuottavat biomassaa nopeasti, eivät niinkään jyväsatoa.[1]
| Suurimmat durran tuottajat vuonna 2005 (miljoonaa kuutiotonnia) |
|
|---|---|
| 9,8 | |
| 8,0 | |
| 8,0 | |
| 6,3 | |
| 4,2 | |
| 2,9 | |
| 2,6 | |
| 1,8 | |
| 1,7 | |
| 1,5 | |
| Yhteensä | 58,6 |
| Lähde: UN Food & Agriculture Organisation (FAO)[6] |
|
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Scientists Develop Fast-Growing Sorghum for Biofuel 2007. Environment News Service.
- ↑ Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, Ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 104. WSOY, 1998. 951-0-21295-4.
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 882. Suom. Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ a b Carter et al.: Grain Sorghum (Milo) Alternative Field Crops Manual. 1989. University of Wisconsin & Minnesota.
- ↑ FAO
- ↑ FAO Stat.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- ITIS: Sorghum bicolor (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Sorghum bicolor (englanniksi)
- Flora of China: Sorghum bicolor (englanniksi)
- Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO): Sorghum bicolor (englanniksi)