Korvakoira

Korvakoira
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Petoeläimet Carnivora Heimo: Koiraeläimet Canidae Suku: Otocyon Laji: megalotis
Kaksiosainen nimi
Otocyon megalotis (Desmarest, 18229
Korvakoiran levinneisyys
Katso myös
Korvakoira Wikispeciesissä   Korvakoira Commonsissa

Korvakoira eli korvakettu (Otocyon megalotis) on Afrikan savanneilla, ruohotasangoilla ja puoliaavikoilla elävä koiraeläin. Nimensä se on saanut huomattavan suurista korvistaan. Korvakoira on sukunsa (Otocyon) ainoa laji.

Koko ja ulkonäkö

Korvakoiran väri vaihtelee kellanruskean ja harmaan eri sävyissä. Korvien ulkosivu, raajat, kuono ja hännänpää ovat mustat. Suuret, jopa 13 cm korkeat korvat auttavat korvakoiraa säätelemään ruumiinlämpötilaansa. Korvakoiran ruumis on 46–66 cm pitkä ja se painaa vain muutaman kilon. Hännän pituus on 23–34 cm ja korkeus 30–40 cm. Korvakoiralla on poikkeuksellisen paljon hampaita, 46–50, joilla se pystyy pureskelemaan hyönteisiä hyvin nopeasti. Korvakoiran kuulo on niin tarkka, että eläin pystyy kuulemaan pienimmätkin hyönteisten ja hyönteistoukkien synnyttämät äänet.

Levinneisyys

Korvakoira elää Itä- ja Etelä-Afrikan kuivilla alueilla. Levinneisyysalue ulottuu Etiopiasta Etelä-Sudaniin ja Tansaniaan asti. Lisäksi lajia tavataan alueella, joka yltää Etelä-Angolasta ja Zimbabwesta Etelä-Afrikkaan.

Elintavat

Korvakoiran ravinto koostuu pääasiassa hyönteisistä (jopa 80 % ravinnosta). Korvakoirat ruokailevat termiittikeoilla, seuraavat heinäsirkkaparvia tai pysyttelevät seepra- ja antilooppilaumojen lähellä pyydystääkseen niiden ulosteilla eläviä hyönteisiä. Hyönteisten lisäksi korvakoirat syövät jyrsijöitä, lintuja ja niiden munia, liskoja, kasveja sekä hedelmiä.

Korvakoirat liikkuvat pääasiassa yöllä. Ne ovat tavallisesti yksiavioisia ja elävät pienissä ryhmissä, joihin kuuluu pariskunta poikasineen. Uros ja naaras elävät itse kaivamassaan tai toisten eläinten hylkäämässä pesäluolassa ja kasvattavat pennut (2–6 kpl) yhdessä. Poikaset ovat täysikasvuisia jo 5–6 kuukauden ikäisinä.

Korvakoiria saalistavat monet pedot ja petolinnut. Saalistajalta paetakseen korvakoira turvautuu nopeuteensa ja väistelytaitoonsa: se voi muuttaa suuntaa hämmästyttävän ketterästi.

Lähteet

• Paul Thomson: Otocyon megalotis 2002. Animal Diversity Web. Viitattu 2.3.2008. (englanniksi)