Keskustan armeijaryhmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Balkenkreuz.svg Wehrmachtin armeijaryhmät 1
Itärintama
Pohjoinen armeijaryhmä
Keskustan armeijaryhmä
Etelän armeijaryhmä
Armeijaryhmä A
Armeijaryhmä B
Armeijaryhmä Don
Armeijaryhmä Etelä-Ukraina
Armeijaryhmä Pohjois-Ukraina
Armeijaryhmä Kuurinmaa
Armeijaryhmä Veiksel
Länsirintama
Armeijaryhmä A
Armeijaryhmä B 1940
Armeijaryhmä B 1943–1945
Armeijaryhmä C
Armeijaryhmä D
Armeijaryhmä G
Armeijaryhmä H
Balkan
Armeijaryhmä E
Armeijaryhmä F
Pohjois-Afrikka 
Armeijaryhmä Afrikka
Armeijaryhmä Tunisia2
  1. Office of United States Chief of Counsel For Prosecution of Axis Criminality: AFFIDAVIT TO ACCOMPANY MEMORANDUM ON THE GERMAN GENERAL STAFF AND HIGH COMMAND Last-Modified: 1999/11/17. Nizkor Project. Viitattu 1.4. 2007. (englanniksi)
  2. Steen Ammentorp: Ziegler, Heinz, General of Artillery generals.dk. Viitattu 1.4. 2007. (englanniksi)

Keskustan armeijaryhmä (saks. Heeresgruppe Mitte) oli suuri Saksan Wehrmachtin sotilasyksikkö toisessa maailmansodassa. Se perustettiin 22. kesäkuuta 1941 uudelleennimeämällä vanha armeijaryhmä B. Keskustan armeijaryhmä oli yksi kolmesta operaatio Barbarossassa Neuvostoliittoon hyökänneestä saksalaisesta armeijaryhmästä. Alkuperäinen Keskustan armeijaryhmä lyötiin operaatio Bagrationissa kesällä ja syksyllä 1944. Keskustan armeijaryhmä nimettiin 15. tammikuuta 1945 uudelleen Pohjoisen armeijaryhmäksi ja armeijaryhmä A uudelleennimettiin Keskustan armeijaryhmäksi. Alkuperäinen Keskustan armeijaryhmä motitettiin Königsbergiin ja tuhottiin 6.–9. huhtikuuta 1945 Königsbergin taistelussa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksa ja sen liittolaiset aloittivat 22. kesäkuuta ylittivät Neuvostoliiton rajan operaatio Barbarossassa. Keskustan ryhmän tavoitteena oli puna-armeijan Valko-Venäjän alueen joukkojen lyöminen ja Smolenskin valtaaminen. Tavoitteensa saavuttaakseen ryhmä päätti tehdä nopean saarrostavan iskun kahdella panssariryhmällä ja tavoitteen tuli olla saavutettuna marraskuun puoleen väliin mennessä. Lisäksi ryhmän tuli tukea pohjoista ja etelän armeijaryhmää.

Marsalkka Fedor von Bockin johtamaan armeijaryhmään kuului hyökkäyksen alkaessa 4. ja 9. armeija sekä 2. ja 3. panssariryhmä sekä niitä tukeva 2. ilma-armeija. Elokuun puoleen väliin mennessä ryhmä oli tuhonnut edessään olleet puna-armeijan joukot Białystokin ja Minskin sekä Smolenskin taisteluissa. Pelkästään Minskistä otettiin noin 300 000 sotavankia.

Hyökkäystä kohti Moskovaa jatkettiin 30. syyskuuta, mutta syksyn sateiden kuravelliksi muuttamilla teillä eteneminen hidastui. Marraskuussa alkoi talvi, joka aiheutti kesävarusteissa olevalle Saksan armeijalle suuria ongelmia. Marraskuun lopulla hyökkäys pysähtyi Kremlin tornien näkyessä.

Talvi 1941–1942[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puna-armeijan vastahyökkäys alkoi 6. joulukuuta, mikä työnsi 4. huhtikuuta mennessä armeijaryhmän 200 kilometrin päähän Moskovasta Rževin tasangolle, jolta kuitenkin edelleen kyettiin uhkaamaan Moskovaa. Tasangon hallinnasta käytiin ajoittain kiivaita taisteluita.

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Office of United States Chief of Counsel For Prosecution of Axis Criminality: AFFIDAVIT TO ACCOMPANY MEMORANDUM ON THE GERMAN GENERAL STAFF AND HIGH COMMAND Last-Modified: 1999/11/17. Nizkor Project. Viitattu 1.4. 2007. (englanniksi)
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Army Group Centre