KV-sarja

KV-1
KV-1
Pituus
– putki edessä	6,25 m
– pelkkä runko	? m
Leveys	3,25 m
Korkeus	2,75 m
Taistelupaino	48 t
Telaketjut	?
Maksiminopeus
– tiellä	35 km/h
– maastossa	noin 20 km/h
Toimintasäde	250 km tiellä
Pääase	76,2 mm panssarivaunukanuuna
Muu aseistus	3 konekivääriä
Panssarointi	edessä maks. 110 mm , takana maks. 77 mm
Moottori	V-2K V-12 diesel 550 hv 410 kW
Miehistö	5, johtaja, ajaja, ampuja, lataaja, radiomies
Valmistusmaa	Neuvostoliitto

KV-2
KV-2
Pituus
– putki edessä	6,79 m
– pelkkä runko	? m
Leveys	3,32 m
Korkeus	3,65 m
Taistelupaino	52 t
Telaketjut	?
Maksiminopeus
– tiellä	26 km/h
– maastossa	? km/h
Toimintasäde	140 km tiellä
Pääase	152 mm haupitsi
Muu aseistus	3 konekivääriä
Panssarointi	maks. 110 mm
Moottori	V-2K V-12 diesel 550 hv 410 kW
Miehistö	6
Valmistusmaa	Neuvostoliitto

Kliment Vorošilov -panssarivaunusarja (KV) (ven. Клим Ворошилов (КВ)), joka nimettiin Neuvostoliiton marsalkka Kliment Vorošilovin mukaan, oli sarja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan edellä ja aikana kehitettyjä raskaita panssarivaunuja. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesällä 1941, KV-vaunut olivat raskaimmin panssaroituja ja aseistettuja vaunuja.

Monitornisen, raskaan T-35-vaunun aiheuttaman pettymyksen jälkeen alettiin Neuvostoliitossa suunnitella sille korvaavaa raskasta panssarivaunua. Kilpailevia malleja kokeiltiin talvisodassa. Niihin kuuluivat kaksitorniset SMK ja T-100 sekä KV. Ensin mainitut menetettiin Summan alueella, mutta KV:n raskas panssarointi kesti suomalaiset panssarintorjunta-aseet ja sen valmistus aloitettiin pian kahtena mallina. Raskas panssarivaunu KV-1 oli aseistettu 76 mm tykillä ja KV-2 152 mm haupitsilla.

KV:n panssarointi teki siitä lähes pysäyttämättömän, mutta siinä oli muita puutteita. Se oli hidas, kuten tämän kokoluokan vaunut yleensä olivat. Se käytti samaa tykkiä kuin pienemmät keskiraskaat vaunut. Enemmän KV-vaunuja menetettiin mekaanisten ongelmien kuin vihollisen toiminnan vuoksi. Myös vaihteiston käyttäminen oli niin hankalaa että KV-1:n vakiovarusteisiin kuului sen käynnistämiseen tarkoitettu leka.

Operaatio Barbarossan alkaessa Neuvostoliitolla oli 639 KV-1-vaunua. Saksalaisten panssarintorjunta-aseet olivat kykenemättömiä tuhoamaan vaunua ja niiden tuhoamiseksi oli odotettava tykistöä tai ilmaiskuja, ellei sitten konevika pysäyttänyt vaunua.

KV-1:n menestyksen vuoksi se valittiin yhdeksi edelleenkehitettävistä vaunuista. Standardoinnin ansiosta se jakoi saman moottorin, tykin ja voimansiirron kuin T-34, jota rakennettiin suuria määriä. Sodan jatkuessa KV-1:een lisättiin panssarointia aseiden tehon kasvaessa. KV-1 malli 1942 (KV-1C) oli hyvin panssaroitu, mutta kelvottoman hidas. Vastareaktiona suunniteltiin KV-1s, josta panssarointia vähennettiin nopeuden parantamiseksi. Tämä poisti ainoan edun, joka vaunulla oli halvempaan T-34:aan verrattuna.

Viimeinen päivitys oli lyhytikäinen KV-85. Uusien saksalaisten panssarivaunujen ilmestyessä 1943 76 mm tykki ei ollut enää riittävän tehokas. KV-85 käytti samaa 85 mm D-5T -tykkiä kuin T-34/85 ja IS-1-vaunulle suunniteltua tornia, joka oli vielä keskeneräinen. KV-85:n tuotanto oli hidasta tykkien puutteen vuoksi, ja vaunun valmistus lopetettiin 1944 Iosif Stalin -vaunun tuotannon alettua.

Mallit ja muunnokset

Neuvostoliitossa ei eroteltu KV-1:n eri malleja sodan aikana, vaan eri mallinimet (kuten malli 1939, venäjäksi: Obr. 1939) on keksitty sodan jälkeen eri julkaisuissa. Saksalaiset käyttivät sodan aikana nimityksiä KV-1A jne.

• KV-1 malli 1939 (141 kpl), 76 mm L-11 -tykki
• KV-2 (334 kpl), raskas panssari, M-10 152 mm haupitsi, tuotettiin samaan aikaan kuin KV-1, kuitenkin sitä huomattavasti hitaampi ja korkeampi. Alkuperäinen KV-2 oli KV-1:n rungolla, KV-2B KV-1 m1940:n.
• KV-1 m1940, F-32 76 mm -tykki, saksalainen nimitys: KV-1A
• KV-1E (s ekranami) irtolevyillä lisäpanssaroitu m1940
• KV-1 m1941, 25–35 mm lisäpanssarointi, valettu torni, myöhemmin myös parannettu 76 mm ZiS-5 -tykki, saksalainen nimitys: KV-1B
• KV-1 m1942, valettu torni, lisäpanssarointi, parannettu moottori ja 76 mm ZiS-5, saksalainen nimitys: KV-1C
• KV-1s (1370 kpl) vuoden 1942 kevennetty variantti, teknisiä parannuksia ja uudelleensuunniteltu rungon takaosa.
• KV-8 (42) KV-1 ATO-41-liekinheittimellä varustettuna, päätykkinä 45 mm, joka oli naamioitu 76 mm näköiseksi.
• KV-8s (25) KV-1s varustettuna liekinheittimellä, muuten kuten edellä.
• KV-85 (130) KV-1s varustettuna 85 mm D-5T tykillä.
• SU-152, panssarintuhoaja KV-1s:n rungolla ja 152 mm ML-20 Obr.1927 -haupitsilla, tarkoitettu Tiger I:sta, Pantheria ja Elefantia vastaan.

Kuvagalleria

• 

  Tuhottu KV-1 Aunuksessa syyskuussa 1941.

• 

  Hylätty KV-2 kuvattuna kesäkuussa 1941.

• 

  Suomen tunnuksin varustettu sotasaaliina saatu KV-1 kuvattuna Parolan panssarimuseossa.

• 

  Tuhottu KV-1 -panssarivaunu.

•